Agropolis strategiasta siirryimme teknopoliseen ja lopulta ekopolikseen. Elämme sen hybridivaihetta ja Suomi sai kunnian hoitaa tätä instituutiota. Kirjani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” ja ”Agropolis strategy” sekä ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka” , ”Social media economy and strategy” täyttävät kukin pian vuosikymmenen.
MIT ja MTT (Luke) sotketaan maailmalla usein toisiinsa. Toinen on Cambridgessa ja toinen Jokioisissa. Molemmat ovat alansa kärkeä maailmalla. Toinen on tiedeyliopistojen ykkönen ja samalla teknologiaosaaja ja toinen luonnonvaratutkimuksen maailman huippua ja tunnetaan sellaisena maailmalla, agropoliksena teknopoliksen rinnalla. Kun olet molemmissa luennoinut ja tutkijana olet oikeassa paikassa. Mukana saisi olla tosin myös ripaus yhteiskuntatieteitä. Tohtorihatun ja dosentuurin verran nyt ainakin…pelkkä luonnontiede ja teknologia ei riitä poikkitieteiseen tutkimukseen ja koulutukseen.
Tämä on oivallettava jo kouluja rakennettaessa ja ala-aseteen kasvatuksessamme. Tänään meillä oli tästä kiintoisa seminaari Forssan kaupungintalolla. Forssaan pohditaan koulukeskusta monitoimitalona. Loimijokilaakso kun on Luken ja tiedeyliopiston kampusalueella ja edellyttää globaalin rakenteen oivallusta myös omassa aluetaloudessamme, innovatiivisessa kiertotaloudessa, ekologisen klusterin toteutuksessa eurooppalaisena mallialueena, ekopoliksena.
Massachusetts Institute of Technology eli MIT (suom. Massachusettsin teknillinen korkeakoulu) on teknillinen korkeakoulu Cambridgen kaupungissa Massachusettsissa Yhdysvalloissa. MIT tunnetaan ennen kaikkea luonnontieteiden ja tekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta, mutta yliopistossa opetetaan myös johtamista, taloustieteitä, kieliä, poliittista historiaa ja filosofiaa. Sen perusti William Barton Rogers vuonna 1861.
MIT:ssa opiskelee enemmän jatko-opiskelijoita kuin perusopiskelijoita. Vuonna 2006 naisia oli 43 % kaikista perusopiskelijoista ja 29 % jatko-opiskelijoista. Samana vuonna MIT:n opiskelijat edustivat kaikkia Yhdysvaltojen osavaltioita ja 110:tä ulkomaalaista valtiota. Ulkomaalaisia opiskelijoita on enemmän jatko-opiskelijoina kuin perusopiskelijoina. Vuonna 2006 sisäänpääsyprosentti oli 12,7 %. Sisäänpäässeistä 66,7 % päätti ottaa paikan vastaan. Myöhemmin MIT on menestynyt aiempaakin paremmin yliopistojen kisailussa maailman kärkipaikasta. Suomalaisista yksi yliopistomme on ollut sadan parhaan joukossa. Kolmensadan joukkoon on yltänyt useampiakin.
MIT:lla on läheiset siteet kaikkiin Bostonin alueella sijaitseviin yliopistoihin, mutta varsinkin Harvardin yliopiston kanssa. MIT:llä ja Harvardilla on monia yhteisiä tutkimuslaitoksia, ja kummankin yliopiston oppilailla on oikeus opiskella toistensa yliopistoissa ilman lukukausimaksuja. Harvardin ja MIT:n kaltainen yhteistyö on Yhdysvalloissa erittäin harvinaista. Nobelistimme kohdalla mainitaan ko. yliopistot.
MIT on arvioitu maailman toiseksi parhaaksi yliopistoksi vuosina 2004–2005. Vuonna 2007 MIT oli Yhdysvaltojen neljänneksi paras yliopisto. MIT:n teknillinen tiedekunta on arvioitu monissa tutkimuksissa maailman ja Yhdysvaltojen parhaimmiston joukkoon. Maailman viidensadan huippuyliopiston Shanghai-yliopistovertailussa MIT ylsi vuonna 2016 viidenneksi ollen samalla maansa neljänneksi parhaimmaksi luokiteltu yliopisto.
Yliopistosta ovat valmistuneet muun muassa Kofi Annan ja Buzz Aldrin. Suurin osa NASA:n astronauteista on valmistunut MIT:sta. MIT:sta valmistuneet ovat myös perustaneet tunnettuja yrityksiä kuten Intel, McDonnell Douglas ja Texas Instruments. MIT:ssa on opiskellut tai opettanut 63 Nobel-palkinnon saanutta.