Uuden liputuspäivämme satoa

Lämmin kiitos saamistani onnitteluista. Kymmenes heinäkuuta oli ja on kulttuurille poikkeuksellinen päivä historiassamme. Se tuli jo todistettua liputuspäivänämme, uutena sellaisena. Urheilussa tämä päivä, kymmenes heinäkuuta, on ollut meille vielä oudommalla tavalla poikkeuksellinen. Ensin Hannes Kolehmainen juoksi Tukholman kisoissa 1912 Suomen maailman kartalle 5000 metrin klassikoksi jääneessä kisassa. Myöhemmin Paavo Nurmi teki vielä suurempaa historiaa vuonna 1920 Pariisissa. Hän voitti kultaa 1500 ja 5000 metrin matkoilla, tunnin välein ne juosten. Ja taas päivä oli kymmenes heinäkuuta. Suomi oli juostu maailman kartalle. Ei vain taiteiltu.

Trump menestyy kyselemällä. Hän utelee myös Putinilta ja saa vastauksia. Se ei tarkoita että hän toteuttaisi niitä. Jos media massailmiönä on typerä se ei tarkoita että Trump yksilönä olisi idiootti. Yhteiskunnallinen ilmiö käyttäytyy kuin idiootti. Sitä ei pidä psykologisoida. Sosiologia ei ole psykologiaa eikä makrotalous mikrotaloutta. Kolikolla ei ole vain kahta puolta. Se voi myös kieriä kyljellään. Media pysäyttää sen ja ottaa siitä kuvan. Se ei tarkoita että kolikko olisi pysähtynyt ja olisi huomenna samassa paikassa. Reaaliaikainen ei ole median kuvaama pysähtynyt kolikko. Kyljellään makaava kolikko on taas yksilön oma maailmankuva. Se onko se kruuna tai klaava ei kerro mitään kierivästä kolikosta. Dynaamisesta maailmasta.

Sain eilen yli 500 onnittelua. Onnittelijat kävivät FB-sivullani. Joku myös kotisivullani. Onnittelijani näkivät poikkileikkaustietona heille jakamani kuvat ja kolme blogia. Yhteensä 120 kuvaa ja niihin liittyvän tekstin, kierivän kolikon. Osa heistä jäi asiakkaikseni ja kotisivulleni. Siellä on koottuna tuhansia kuvia ja tuhansia blogeja sekä monografisia kirjoja. Myös tieteellisiä artikkeleja ja väitöskirjani.

Niitä lukee koko ajan yhä enemmän oppilaitani. Vielä yliopistossa opettaessani sivusto oli suljettu vain muutaman luettavaksi. Nyt se on avoin ja kenen tahansa käytettävissä. Ilmaiseksi. Miljoonat menettelevät näin vuosittain. Nyt jo yli vuosikymmenen ajan. Käännöskoneet hoitavat kääntämisen ja kuvia ei ole tarvis kääntää. Cluster art käsitteenä levisi hetkessä kymmenien miljoonien käyttöön.

Ensin yliopistojen kampusalueilla ja EU:n byrokraattien lukemana. Nyt se on leviämässä diffuusina vaiheessa, jossa tieteen ja hallinnon eliitin rinnalla kierivää kolikkoa seuraavat ensimmäisen vaiheen innovaattoreiden jälkeen visionäärit ja toisen vaiheen omaksujat.

Menee vielä vuosia, ennen kuin sen ottavat vastaan vitkastelijat, hallinto, poliitikot ja byrokatia, hitaat instituutiot. Ne kun eivät toimi reaaliaikaisen talouden ja yhteiskunnan kärjessä eikä sivustoni ole heille tarkoitettu.

He törmäävät siihen vasta vahingossa silloin, kun se liittyy jo siihen maailmaan, jossa yliopistojen tuottamaa tiedettä siirretään arkipäivän elämään ja sen ilmiöihin. Vitkastelijat ja myöhäiset omaksujat eivät voi mitenkään muuttaa kierivän kolikon liikettä eikä media pysäyttää sitä kuvillaan.

Toimittajan työ mediassa on kuitenkin aina historian kuvaamista. Ei reaaliaikainen prosessi tuottaa uutta yliopistojen ja tutkimuslaitosten tapaan eläen ja uudistaen maailmaa. Lisäksi media on aina populistinen ja stereotyyppien käytössä rasistinen ja ikävällä tavalla ihmisryhmiä, puolueita ja kansakuntia vääristelevä. Psykologia ja sosiologia menevät siinä rumalla tavalla päällekkäin. Samoin mikromaailman ilmiöt taloudessa osaksi makrotalouttamme.

Sen on tuotettava tietonsa ymmärrettävästi lukijalleen ja silloinkin kun nämä ovat valikoituja. Tieteellä ei ole tällaista tehtävää. Tiedettä popularisova voi sitä tehdä mutta ei ymmärtämättä koko ajan mitä tiede tekee ja osallistumatta siihen itse.

Poikkitieteisessä osallistut useamman tieteenalan toimintaan samaan aikaan. Monitieteisessä rakennat verkostoja ja klustereita. Niillä on merkittävä ero. Poikkitieteisessä tuotetaan innovatiivista ja koko ajan uutta. Monitieteisessä sitä tulkitaan yhdessä.

Ne voivat päätyä samaan lopputulokseen mutta monitieteisessä työläämmin ja hitaammin tiiminä tai verkostona kuin yksilön poikkitieteisessä työssä. Innovaatioprosesseissa yksilö on nopeampi kuin tiimi tai verkosto. Oikein hyvää Nooran ja Ellin, Eleonoran päivää.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts