Venäjän ja Euroopan hullu vuosi 2023

Tekoäly ja robotiikka osana globaalia geopolitiikkaa

Elämme Euroopassa nyt hullun vuotemme jatkoa ja mukana on myös Venäjä ankkuroituna yhteiseen mantereeseen. Sen oivaltaminen ilman riittävää geopoliittista ja historian tuntemusta on mahdotonta. Euroopan merkitys osana kolonialismiamme ja globaalia oman aikamme paradigmaisesti muuttuvaa, tekoälyn ja robotiikan sekä räjähdysmäisesti kasvaneen populaation oivallusta, on mahdoton yhtälö ratkaistavaksemme.

Onneksi meillä on nyt käytettävissä myös välineet, joiden hallinta on nyt antamassa meille mahdollisuuksia selvittää myös pienten, anarkistisesti käyttäytyvien ryhmien ja vallankumouksellisesti toimivien tahojen radikaali ja arvaamaton liikehdintä Venäjällä. 

Palaan nyt vuoteen 2014, Euroopan hulluuden ja viisauden vuosiin. Kirjoitin vuosi takaperin kirjan ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022 – Europe’s crazy year 2022”. Vain hetki aiemmin sille johdannon kirjana: ” Teesi, Aniteesi, Synteesi: Mytomania, Eskapismi, Putinismi.

Tuon kirja takakannen sivulla kirjoitin, suora lainaus:

Teesi, Aniteesi, Synteesi: Mytomania, Eskapismi, Putinismi.

Samaan aikaan kun tekoäly tukeutui päätöksentekoomme ja vastuullisuus kasvoi, väkiluvultaan pienet Pohjoismaat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti olivat sielläkin kansakuntien kärjessä. Ei vain elämänlaadussa, sananvapaudessa, demokratian toimivuudessa tai onnellisuudella kansakuntia vertaillen. Sen sijaan turvallisuuden pohdinta, aseet ja sodan äänet, ei ollut militaristisena ilmiönä ensimmäisten joukossa. Tätä ei sivistysvaltio enää tarvitse, ajateltiin.

Pandemian myötä muutos alkoi kuitenkin näkyä eristäytymisenä ja täydellinen shokki koettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sodan kasvot paljastivat, miten rajan takana Venäjällä kaikki olikin toisin. Pohjoismaat tiivistivät yhteistyötään ja Natosta sotilasliittona tuli yllättäen yhteistyömme avainsana. Käsitteet teesi, antiteesi ja synteesi tarkoittivatkin rajan takana Venäjällä mytomaniaa, eskapismia ja putinismia. Dualismi koki sekin renessanssin ja syntyi suljettu ja itseriittoinen yhteiskunta, pelon maantiede.

Tiede ja sen klusterit ”cluster illustrate” valaistuksen välineinä, ei ollutkaan enää voimassa, Suomen talvisotana kokema helvetti, sota ihmisen äänenä, käynnistyi jälleen idästä, Venäjältä. Syntyi ylimielisyyden hybridi, Boababin siemenet olivat jääneet kitkemättä Pikku Prinssin lukijoilta, kaaosteoriat tunkivat idästä shakkia pelaavaksi kerrotun kulttuurin venäläisiin kertojiin aiemmin luottaen.

Teesistä, antiteesistä ja synteesistä olikin tullut sairaalloista valehtelua, todellisuuden pakoilua ja läntisen maailman pohdinnan hyveet oli käännetty menneen maailman sekä maailmansodan kauhuista kertovaksi putinismiksi. Suomessa talvisodan petoksesta, Mainilan laukauksista muistuttavaksi kauhuksi idän ja lännen välissä asuen. Olematta kuitenkaan enää naiivi ajopuu vailla varautumista geopoliittisiin faktoihin. Niinpä Suomi liittyikin yksimielisesti Natoon.

Samalla vastasin Forssan Lehden yliökirjoitukseen myöhemmin näin:

Erkki Virtanen ja Jyrki Jokinen ovat löytäneet suomalaisen yhteiskunnan näkyvimmät ongelmat, jotka vaivaavat myös Venäjää ja Putinin piilossa pysyttelevää motiivia omituisiin tekoihin etenkin Ukrainassa (FL 7.7.2022).

Tohtori Jyrki Jokinen luettelee kiitettävällä tavalla syyt sille, miksi Vladimir Putinista tuli Venäjän uusi tsaari ja demokratian lakkauttaja. Sen sijaan yksi asia jää Jyrkiltäkin valtiotieteilijänä avaamatta. Mitkään hänen havaitsemansa Putinin piirteet eivät tue Ukrainan sotaa. Sama löytyy Erkki Virtasen, tilastotohtorin, pohdinnoissa, jossa sapiskaa saa koko tietousko ja sen tulokset. Samalla hän kysyy, miksi luokan kiusaajaa ei palkita, ja mitä ostrakismilla tarkoitetaan näitä palkintoja jaettaessa.

Ostrakismi on todellakin kohtuullisen vähän käytetty, mutta sitäkin tutumpi ilmiö myös Suomessa. Usein se suomennetaan sosiaaliseksi hyljeksinnäksi, torjunnaksi, mutta se on kapea tulkinta. Hyljeksintään kuuluu tahallinen toiminta – ostrakismiin ei. Ilmiö ei ole pelkkää hyljeksintää vaan samalla huomaamatta jäämistä. Kyse ei ole vain mykkäkoulusta vaan ”miehestä, jonka vierestä tuolit viedään”, hän on sosiaalisesti kuollut. Ilmiö on tehokas tapa tehdä henkilöstä myös lyhytikäinen, sosiaalisista suhteista ”ulos leikattu”.

Rohkeampaa olisi jotenkin reagoida kuin sivuuttaa kokonaan. Hymytyttöpalkinto pojalle, Erkki Virtasen saamana, on siten jo reipasta reagointia. Se on kaikkea muuta kuin ”ulosleikattua” sosiaalista kuolemaa yhteisön pitkälle vietynä kiusaamiskulttuurinamme. Politiikassa se on liian tuttua edes enää toimiakseen. Hämäläiset tietävät sen savolaisiakin paremmin. Heitä kun pidetään ”mente captus” ihmisinä. Savolainen taas asennoituu ”mentibus aequis” kaikkiin suomalaisiin kiusaamiskulttuurin tuotteisiin.

Mytomania ja eskapismi ovat viimeisimmän kirjani nimessä kuvatessani Putinin tapaa tulla valituksi tehtäväänsä. Ne liitetään Jyrki Jokisen kaipaamaan ilmiöön ja tulevat filosofiasta, ei valtiotieteistä. Hegel käytti käsitteitä teesi, antiteesi ja synteesi ja ne ovat meille toki tuttuja, mutta nykyvenäjällä nämä ovat korvautuneet mytomanialla, sairaalloisella valehtelulla sekä eskapismilla, todellisuuspakoisuudella.

Pakonomainen valehtelija hakee valehtelusta hyötyä, joka palvelee hänen sisäistä tasapainoaan, ei niinkään narsistisia tarpeita, kuten valehtelussa pääsääntöisesti toimimme. Narsismista voi myös parantua, mytomaniasta tuskin. Ihmisen persoonallisuus on vaikeasti muutettava ilmiö. Tekoäly ja sen käyttäytymisen korjaus on kokonaan toinen asia. Tosin ei helppoa sekään.

Toki elämää voidaan ”kohtuullistaa”, jolloin puhumme ”downshiftaamisesta.” Tälle pakenemiselle tunnusomaista on juuri eskapismi. Taustalla todellisuuden hämärtymiselle ovat mm. nyky-yhteiskunnan paineet. Jokainen meistä kokee paineita ja tunnistaa niiden aiheuttamat muutokset omassa käyttäytymisessäänkin. Tekoäly ei koe näitä paineita lainkaan.

Ilmiö ”downshifting” on oman aikamme tuote, mutta itse aate on ikivanha. Se on suorituskeskeisen yhteiskunnan tuotetta, jossa valtio (Venäjä) on pantu ihmisen hyvinvoinnin edelle. Se selittää myös raivon juuri Ukrainaa kohtaan valtiona. Sen taustalla lymyää myös Venäjän (Neuvostoliiton) historia ja kommunismi aatteena, työn orjat ja valtiojohtoisuus. Pakonomainen valehtelu stressitason noustessa äärimmilleen (pseudologia fantastica = pseudos/väärä, logos/puhe, tieto, phantasia/mielikuvitus) ja tämän laukaisema eskapismi (nyky-yhteiskunnan teknologia ja vieraantuminen, päihteet ja masennus, fantasiointi, realismin puute)

Matti Luostarinen, filosofian ja valtiotieteitten tohtori

Kirja ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022 takakannen johdantona oli taas teksti:

Vuosi 2022 ja sen kesä oli vähin erin pandemiasta irtautuvan yhteiskunnan draamakesäksi kutsuttua Covid-19 tapahtuman uudelleen lämmittelyä. Samaan aikaan kun koronasta pyrittiin toipumaan, Venäjä käynnisti sodan Ukrainassa. Suomessa sota palautti mieliin talvisodan alun ja sen Mainilan laukaukset.

Siirtymä pandemiasta kohti eurooppalaista sotaa tapahtuikin Suomessa nopeasti ja Nato-jäsenyyttä haettiin kansakuntana poikkeuksellisen yksimielisesti. Samalla sota heijasteli jo koko Euroopan talouteen, joka näkyi voimakkaasti energia- ja elintarvikemarkkinoilla. Koko yhteiskunta kouristeli.

Aiemmin vuonna 2014 olin kirjoittanut Turun Sanomiin, suora lainaus:

Euroopan hulluuden ja viisauden vuodet:

Maailma on vuonna 2014 muuttunut. Eurooppaa ravistelevat valtava työttömyys, uudet globaalit kilpailijat, väestöräjähdys, pakolaisvirrat, Intian vaalit sekä globaali ilmastomuutos, Ukrainan oireilu, Venäjä, uusi maailmanjärjestys, kirjoittaa Matti Luostarinen.

Matti Luostarinen, professori emeritus, filosofian tohtori, valtiotieteiden tohtori

Turun Sanomat 29.05.2014

Vuotta 1848 on opittu kutsumaan Euroopan hulluksi vuodeksi. Sitä on kutsuttu myös kansojen kevääksi – ”Printemps des peuples” – ja vallankumousvuodeksi.

Sitä valmistelivat teollistuminen, feodaaliajan rappio, nälänhädät ja kadot, Napoleonin sodat sekä liberalismin, sosialismin ja nationalismin aatteet.

Espanja, Preussi ja Venäjä eivät sietäneet Napoleonin ryöstöretkiä. Wienin tanssiva kongressi oli sekin nimensä veroinen. Kansallisuusaate, Wienin kongressi ja sen “kolme kunniakasta päivää” vyöryivät läpi koko tuolloisen Euroopan. Belgia, Kreikka sekä Puola asettuivat tsaaria vastaan.

Ranska, Saksa, Habsburgien valtakunta ja Unkari, Italia ja Sisilia, Puola ja Valakia – koko Eurooppa oli liikkeellä. Se ulottui myös globaalina, ei vähiten Brasiliaan.

Eugene Delacroix’n maalaus vuodelta 1830 ”Vapaus johtaa kansaa” (La liberte guidant le peuple) tuli tuo ajan näyksi kansakuntien esteettiseen sosiaaliseen pääomaan: symboliikkaan.

Eurovaali 2014 toi mukanaan yli sata eurokriittistä edustajaa. Heitä on liki joka EU-maassa, mutta eniten Ranskassa, Britanniassa ja Tanskassa. Suomessa Perussuomalainen puolue voitti jo viisi vuotta aiemmin.

Ukraina oli tänä vuonna jo liki sisällissodan partaalla ja Venäjä kävi taistelua omasta asemastaan idän ja lännen uudessa globaalissa asetelmassa, jossa sen asema on, jälleen kerran, uhattuna.

Järjestettiin irvokkaita vaaleja, joita oli edeltänyt arabi-islamilainen vallankumousten aalto ja talouden syvä kriisi yhteisen valuvikaisen valuutan kourissa.

Välimerisen Euroopan alueella nuorista puolet oli työttömänä. Suomessa työttömyys läheni puolta miljoonaa. Silti maa oli pysyvän lamankin kourissa ja taantumassa kolmen A:n eurooppalainen valtio luottoluokituksessa.

Eurooppa osana Euraasiaa ja vanhan imperialisminsa vankina on pian levottomuuden pesäke.”

Euroopan uusin hullu vuosi alkoi jo globalisaation aamuna. Aasia, ensimmäisenä Kiina, oli ottanut asemansa globaalissa kilpailussa.

Yhdysvallat taisteli poliittisen ja taloudellisen asemansa puolesta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Venäjä ei ollut koskaan toipunut tuosta alennustilasta, eikä se ollut ensimmäinen kerta valtaisan maan historiassa.

Sen satelliittivaltioita kosiskeltiin mukaan uuteen maailmanjärjestykseen muistamatta, kuinka niiden historia oli pikemminkin euraasialainen ja slaavilainen kuin eurooppalainen.

Euroopan niemen elämä on ollut sodissa. Suurin muutoksen tuoja oli juuri tuo hullu vuosi 1848. Sen suuret aatteet – alkaen sosialismista, liberalismista ja demokratiasta – joutuivat vuoden 2014 internetin ja uuden sosiaalisen median maailmassa kriisiin.

Samoin ikivanhat instituutiomme. Perinteisen vallan, eli väkivallan, vähättely osana 7 000 miljoonan ihmisen uutta vuosituhatta oli jäänyt vähemmälle huomiolle.

Valtaosa eurooppalaisista ei vaivautunut vuoden 2014 vaaleihin. Ne, jotka vaivautuivat, perustivat uuden liikkeen, johon tulivat mukaan etenkin britit, ranskalaiset ja tanskalaiset.

Myös suomalaiset saapuivat jo vuonna 2009 omalla piskuisella Perussuomalaisella kansanliikkeellään. Se oli hyvin suomalaiskansallinen ja mukautui myöhemmin yleispuolueeksi vihreän liikkeen, kristillisten tai kielipuolueen, työväenpuolueiden kanssa, vanhan agraarin puolueen rinnalla oppositiossa.

Tähän eurooppalaisen liikkeeseen kuuluu yli sata meppiä. Se on enemmän kuin kaikki Saksan mepit yhteensä. Sellaista ei voi sivuuttaa: Saksa käyttää meppeineen suvereenia valtaa Euroopan unionin sisällä.

Maailma on vuonna 2014 muuttunut. Eurooppaa ravistelevat valtava työttömyys, uudet globaalit kilpailijat, väestöräjähdys, pakolaisvirrat, Intian vaalit sekä globaali ilmastomuutos, Ukrainan oireilu, Venäjä, uusi maailmanjärjestys.

Euroopan hullu vuosi 2014 on myös sen uuden mahdollisuuden alku, viisauden vuosi, jos se osataan sellaisena käyttää eikä anneta taantuman ja turhauman viedä meitä 1800-luvun alun niille vuosikymmenille, joiden lopputuloksen me jo tunnemme.

Eurooppa Aasian niemenä, osana Euraasiaa ja vanhan imperialisminsa vankina, on pian 10 miljardin ihmisen elettäväksi levottomuuden pesäke.

Valtaa on kyettävä käyttämään rinnan niiden voimien kanssa, joiden juuret ovat Euroopan suuressa vuodessa, vuoden 2011 suurissa tapahtumissa ja uuden aikakauden alussa. Tämän ymmärtämiseen ei ole nyt paljoa aikaa tuhlattavaksi.

Tänään 25.06.2023, seuraten tapahtumia Venäjällä toisena juhannuspäivänä ja medioittemme tapaa avata syntyneen ilmiön, taustat syntyvät kyllä jo aiemmin kirjoitetusta, eikä mukana ole muuta yllättävää kuin omat mediamme ja näiden ongelmat seurata robotiikkaa sekä tekoälyn tuottamaa tietoa ja toimintojen taustoitusta.

Venäläinen tapa toimia muistuttaa siinä shakkipelin tarinaa sekä kertomusta, jonka ennakointi on tuttua tekoälyn logiikkaa seuraten. Se on hyvä tuntea myös Suomessa ja muissa Pohjolan maissa sekä Itämeren ympäristössä. Näitä alueita ja Jäämeren ympäristöä pidetään merkittävinä avainalueinamme ja ne löytyvät kirjoistani pääsääntöisesti otsinko ”Arctic Babylon I, II. III” alta. Mitä kerran on ollut, sitä vastakin on. Se että tekstin voi nyt kääntää myös kuvaksi, toteutuu seuraten näitä kuvia kotisivuni kirjasta ”Dum Spiro, Spero” – De Visu, De Auditu, De Olfactu”.  

Esittelyteksti on kirjani Arctic Babylon III takakannesta vuodelta 2023:

Matti Ilmari on maantieteen ja sosiologian professori ja dosentti, mutta myös kirjailija, kuvataiteilija, tieteen popularisoija, luonnonvaratalouden ja maaseudun tutkija, innovaattori ja innovaatio- ja mediatutkija, innovaatiopolitiikan kehittäjä. Luostarinen työskentelee vapaana toimittajana, tutkijana sekä bloggaajana, yhteiskunnallisena keskustelijana sekä kriitikkona. Monialaisuuden rinnalla Luostarista luonnehtii poikkitieteisyys.

Prof. PhD,ScD Matti Luostarinen is Doctor of Philosophy (University of Oulu) and Doctor of Political and Social Sciences (University of Turku). He has worked as professor, special scientists and research manager over hundred universities, research centres and firms, international organizations and clusters, also Academy of Finland, EU organizations, science parks organizations and other regional, national and international organizations. He has written over 5000 scientific or popular articles and 120 monographics books. He is also artist (cluster art) and write novels and blogs (Social media economy and strategy).

Kymmenen päivän mietelausetta:

Megistra vitae philosophia – Filosofia on elämän oppimestari

Maior e longinquo reverentia – Kunnioitus on suurempaa etäältä

Maior pars meliorem vicit – Enemmistö voitti parhaimmiston

Male parta male dilabuntur – Vääryydellä hankittu surkeudella menetetään

Malo in consilio feminae vincunt viros – Juonittelussa naiset ovat parempia kuin miehet

Mater artium necessitas – Taitojen äiti on tarve

Mathemata methematicis scribuntur – Matematiikka on kirjoitettu matemaatikoille

Maximum remedium irae dilatio est – Viivytys on vihan parhaita parannuskeinoja

Medio tutissimus ibis – Keskivälillä liikut turvallisimmin

Mendacem memorem esse oportere – Valehtelijalle pitää olla hyvä muisti

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts