Ohjaako meitä geenit vaiko kasvatus?

Uncategorized
Usko kasvatuksen voimaan horjuu, väittää Helsingin Sanomat (19.8) ja toimittaja Mikko Puttosen laadukas kirjoitus tukeutuen maailmankuulun professori Robert Plomin tutkimuksiin. Plomin pääsanoma kun todellakin kumoaa kasvatuksen merkityksen suhteessa perimäämme. Kasvattajan huoli ja murhe lastensa ikiaikaisesta tehtävästä on ollut virheellinen. Suhteemme lapsiimme tulisikin muuttaa. Meillä ei ole vaikutusta edes lastemme epäitsekyyteen tai sinnikkyyteen. Sekin on geeneihin kirjattua ja siten näkyy myös vaikkapa kaksoistutkimuksissa ja adoptiolasten kohdalla. Vasta toisen lapsen jälkeen vanhemmat alkavat uskoa geeneihin. Isovanhemmat tekevät tämän niin ikään omalla kohdallaan ja näkevät lastenlapsissaan tuttuja piirteitä useamman suvun tuotteena. He eivät syyllistä itseään kasvattajina ja ovat myös armollisempia itseään ja lapsiaan…
Read More

SDP 120 vuotta – takana loistava tulevaisuus

Uncategorized
Otsikko on suoraan tämän päivän (17.8) Helsingin Sanomien pääuutisesta. Siihen käytetään tilaa useita sivuja ja kirjoitetaan muistelmia. Vieressä kulkee 120 vuotta viivadiagrammia kuvaten puolueen kannatuksen kultaisia vuosikymmeniä ja tätä päivää. Välillä kannatus oli liki 50 % ja edustajia puolet parlamentistamme. Silloin käytettiin valtaa joka ulottuu tähän hetkeen saakka. Kukaan ei tätä ay-puoluetta ollut kampittamassa. Ykkönen puolue oli myös viime vaaleissa mutta vain 17 %:n kannatuksella ja yhden edustajan voimin. Perussuomalaisille vaalit tulivat viikon liian aikaisin. Jo viikkoa myöhemmin pääministeripuolue olisi vaihtunut. Nyt sitten odotellaan muutama hetki ja kansa saa sanoa uudelleen mielipiteensä hallituksen kokoonpanostamme. Vuosi pari 120 vuoden rinnalla ei…
Read More

Mikä on asemamme globaalissa maailmassa?

Uncategorized
Maailman suurimman saaren Grönlannin ostaminen kiinnostaa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, uutisoi Wall Street Journal. Lehden lähteiden mukaan Trump on pitänyt useissa keskusteluissa avustajiensa kanssa esillä ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Grönlannissa on vain kourallinen ihmisiä ja tolkuton määrä mannerjäätä, mutta sen arvo mitataankin sijainnin seurauksena. Lokalisaatioteorit kuuluvat maantieteen oppiainaisiin. Niihin olisi hyvä tutustua silloin, kun kyse on vaikkapa maankäytön säätelystä, kaavoituksestamme. GIS (Geographical Information System) on maantieteen välineistä kiintoisa ja sateliittikuvat tulivat tutuiksi myös maan sisäisiä rakenteita kuvaten kiitos geopoliittisen asemamme ja politiikan Neuvostoliiton tiedeakatemian kyljessä. Luottamus yli rajojen oli tapa kehittää tiedettämme…
Read More

Oliko ennen kaikki paremmin?

Uncategorized
Oletko mielesi pahoittaja ikääntyessäsi? Eikö syntymäpäivä ole enää kiva asia ensinkään? Vanhat rutiinit ja vastuu painavat, ystävät vähenevät nekin, uusia harrastuksia on vaikea aloittaa, perhe ja työ vievät ajan, nuoren ihmisen hengailu on takana. Et eläkään ikuisesti. Ryppyjä tullee, hiukset harmaantuvat, mitä vähemmän niitä on sitä arvokkaampia ne ovat. Oletko alkanut huomaamatta lihoakin, luova puuhastelu on loppunut ja olet sohvaperuna.. Elimistö on ottanut ja muuttunut sekin, vammaudut tyhjänpäiväisestä, valvominen vie veren sokerin sekaisin ja masennut. Seurapiirirakko on sekin kaikkea muuta kuin entisensä. Et voi sietää enää hölynpöly, kuten nuorempana. Kun on nuori, kaipaa ulos maailmaan. Kun on vanha, kaipaa kotiin.…
Read More

Leadership vaiko management by perkele

Uncategorized
Olin seuraamassa keskustelua johtajuudesta. Osa näytti kannattavan ihmistä, joka johti ikään kuin ihmisten kautta ja osana omaa persoonallisuuttaan. Pani itsensä likoon mutta olematta täydellinen. Verkostojohtajat ja innovatiivista johtajuutta edustavat ovat usein tällaisia. Palvelualalla ei oikein muunlaista johtajuutta voi edes omana aikanamme kuvitella. Sähköinen viestintä ja johtajuus ovat koetuksella etenkin reaaliaikaisessa ja virtuaalisessa ympäristössä. Johtajan kyky aistia ilmapiiri ja ihmiset on osa johtajuutta. Se vaatii mahdollisimman korkeaa mentaalista älyä. Suomalaiset ovat näkevinään Väinö Linnan romaaneissa vänrikki Koskelaisessa tuon ajan johtajalle tyypillisiä piirteitä. Toinen tapa johtaa on sen kääntöpuoli. Management by perkele edustaa johtajaa, jonka kohdalla auktoriteetti antaa valtaa ja aggressio on…
Read More

Politiikan kriisin tuulettajat

Uncategorized
Politiikan stand-up koomikot ovat toimineet alalla jo ennen kuin stand-up keksitiin.. Turuilla ja toreilla, markkinoilla opiskeltiin myös esiintymistä. Televisio toi sitten uudenlaisen poliitikon. Jostakin syystä kaunopuheisuuden ja retoriikan koulutus loppui tai sitä annettiin vain papeille. Siihen liittyi myös kyky tulkita pyhiä kieliämme. Ensimmäisillä poliitikoillamme oli läheinen suhde kirkkoon puhujinamme. He olivat vanhojen kirkkosukujen edustajiamme. Ståhlberg oli tyyppiesimerkki tällaisesta suvustamme. Perustuslain laatijamme oli pappissuvun edustaja mutta oli samalla laatimassa kuningaskuntaa. Se vain vaihtui kuin lennosta tasavallaksi vailla kuninkaallista loistoa. Samalla perustuslaista jäi pois perustuslain takaava instituutio, tuomioistuinkin. Helsingin Sanomat käsitelee tänään brittiläisen imperiumin kuningasvaltaa. Tosin hyvin pinnalta sitä raapaisten loordeineen ja…
Read More

Tuhotaanko suomalainen maaseutu hetkessä?

Uncategorized
Katoaako monikerroksinen maalaismaisema? Vai onko se jo pilattu? Tätä kysyin yhdessä tutkijakollegani Anja Yli-Viikarin kanssa toimittamassamme kirjassa "Maaseudun kulttuurimaisemat" 1990-luvulla ja nyt siitä on syytä olla todella huolissaan. Kaikki se vuosisatainen ponnistelu, jota maaseudun ja sen kulttuurin eteen on tehty, on nyt uhattuna. Suomi on ollut aina harvaan asuttu ja maaseutumainen maankäytöltään. Nyt tähän maankäyttöön on syntymässä paineita, joiden merkitys olisi hetkessä hävittämässä koko vuosituhantinen kulttuurimme ja sen aikaansaama myös identiteettimme perusta. Koska me heräämme puolustamaan omaa kansallista identiteettiämme ja sen juuria? Voiko ne tuhota yhden sukupolven aikana? Olisiko tällainen mahdollista yhdessäkään tuntemassamme eurooppalaisessa sivistysvaltiossa? Nyt koko taloutemme rakenteita ja…
Read More

Onko päivälehdestä tullut toimittajan blogialusta?

Uncategorized
Asiantuntijan kolumnit ja kirjoitukset erottuvat medioissamme selvästi toimittajien kolumneista. Toimittajan kolumnit eivät eroa mitenkään tavallisen kansan mielipidesivujen kirjoituksistamme. Miksi viihteellisiä mielipiteitä tai provokatiivisia kirjoituksia on alettu pitää uutisina? Mikä ero on valeuutisella ja toimittajan mielipiteellä? Lehden linjahan voi olla aidon konservatiivinen tai liberaali, talousoikealla tai -vasemmalla. Takavuosina lehti kertoi myös VÄRINSÄ toimittajineen. Miksi sitä nyt on peiteltävä? Sehän on juuri syy sille, miksi mediat ja koko poliittinen järjestelmämme meni syvään kriisiin. Toimittajien ylläpitämät blogit alkoivat saada, sosiaalisen median tapaan, reippaita kommenttejakin, perusteltuja. Näin kaikki alkoi olla pelkkää tuulella kulkevaa mielipidettä. Asiantuntijan kolumnit ja kirjoitukset erottuvat medioissamme selvästi toimittajien kolumneista. Toimittajan…
Read More

Poikkitieteisen tieteen popularisoijat harvassa

Uncategorized
Seutusanomat kirjoittaa tänään (7.8.2019) artikkelin, koskien elämääni sen jälkeen kun professorin ja tutkijan, opettajan ura on takana ja emeritusvuodet alkaneet. Kun teet työtä samaan aikaan yliopistoille, tutkimuslaitoksille, Suomen Akatemialle, yrityksille ja kunnille, julkishallinnolle ja ministeriöille, kansainvälisille organisaatioille, rinnakkaisista työsuhteista kertyy enemmän kuin normaali eläkeikä edellyttäisi. Kun ne asetetaan samaan jonoon ja rinnakkaisuus poistetaan, sata vuotta ei riitä. Samaan aikaan syntyy myös mm. artikkeleita, tieteen rinnalla tieteen popularisointia ja osallistumista mediakeskusteluun. Niitäkin tulee tuhansia vuosikymmenten kuluessa ja monografisia kirjoja omalla kohdalla runsas sata. Näistä runsas kymmenen on kuvattuna ohessa ja syntyneet eläkevuosien jälkeen emeritus-ikäisenä. Siis noin viiden vuoden aikana. Emerituksena aikaa…
Read More

Taistelu lukutaidon puolesta

Uncategorized
Takavuosina Suomi oli maailman lukutaitoisin kansa. Ei ole enää. Kouluun tulee lapsia, joista osa on valmiiksi lukutaitoisia ja osa ei tunne kirjaimia lainkaan. Erot ovat valtavia. Tytöt ovat hieman poikia edellä mutta hajonta taas poikien kohdalla suurempi. Koulun jälkeen lasten kodeista kirjahyllyt ovat kadonneet. Tutkimusten mukaan nuorten sanasto on hätkähdyttävän heikko, kirjoittaa emeritukseksi siirtynyt kansalliskirjastomme johtaja, tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm (HS 6.8. 2019). Kirjojen ostoon suomalaiset käyttivät vuosi siten 70 euroa ja alkoholiin 620 euroa. Se kertoo kaiken arvotuksistamme. Kun menet venäläiseen kotiin, vaatimattominkin on sisältä kuin pienoiskirjasto. He näyttävät rakastavan kirjoja myös Karjalassa ja suuria kirjallisuuden nimiä. Heistä…
Read More