Blogi

Stereotypioiden ylläpitäjät

Uncategorized
Eilinen lehti (HS) aprikoi kolumnistinsa kautta, löytyykö meiltä vielä stereotypioita kansakuntamme sisältä ja heimorajoja noudatellen. Kirjailijoistamme kolumnisti otti esille etenkin hämäläisten tavan kuvata omaa heimoaan tai rinnastaa sitä sotakirjoissaan muihin heimoihimme. Kirjailija oli luonnollisesti urjalalainen Väinö Linna. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla Aleksis kivi. Tärkein stereotypioiden rakentelija olisi kuitenkin luetuin ja yli 50 painosta Maamme kirjastaan saanut Sakari Topelius. Maamme kirja kun ei muuta teekään kuin kuvaa heimojamme, siinä missä maakuntalehdet sepitteellisten aluehenkien rakentajana. Tosin sitä on vuosikymmenten saatossa muuteltu, modernisoitukin maantiedettä. Mukana ovat kuitenkin kaikki mahdolliset stereotyppisten "aluehenkien" rakentelun välineet, joita Sanoma voi toki muuttaa ostamalla maakuntalehdet ja…
Read More

Paljonko on kissoja Vilkkilässä?

Uncategorized
Ministeri Pekonen kuvasi sosiaaliturvan koskettavan ”jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa”. Tuloeroja ja elämän edellytyksiä tasaava järjestelmä on vuosikymmenien varrella kasvanut suureksi ja monimutkaiseksi, Pekonen sanoi, ja sen uudistamiseen yksi hallituskausi on liian lyhyt aika. Uudistuksen keskeinen tavoite on yksinkertaistaa järjestelmää sekä tukea aktiivisuutta, osallisuutta ja työllisyyttä. Niinpä käynnistyi uusi vuosikymmenien päähän ulottuva sote, jonka tavoitteet ovat muuttaa vanha ja korvata kokonaan uudella. Se vaatii aikaa ja tupakkia, vuosikymmenen taakse ulottuvana myös ministereittemme apulaisten tukea. Parlamentaarinenkin se on ja kaikki ovat sitä poliitikkoinamme rakentamassa, olkoonkin että välillä on vaaleja ja kasvot vaihtuvat. Maailma muuttuu ympärillämme sekin. Ei vain kunnat ja kaupungit,…
Read More

Valentinenpäivästä ystävänpäivään.

Uncategorized
Miksi suomalaisilla on taipumusta latistaa alkuperäinen Valentinen päiväkin pragmaattiseen tapaan lähettää kortti netissä? Miksi ikivanha Valentinen päiväkin on muutettava Suomessa tavaksi heittää kortti ja vielä netin kautta ventovieraille. Siitä on romanssi ja romantiikka kaukana. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kun suola muuttuu mauttomaksi se heitetään pois tai syödään vanhaa lämmitettyä kaalikeittoamme "crambe repetita". Taas joudun lainaamaan suoraan tekstiä, joka on tarkoitettu juuri meille suomalaisille. On aika päivittää kalenterimme ja muistaa mistä tämä päivä sai alkunsa eikä sitä pidä laimentaa pilaamalla aito suomalaisilla keitoksillamme. Jokainen päivä on ystävänpäivä mutta Valentinenpäivä on ihan oma lukunsa myös eurooppalaisen kulttuurin sisällä. Ystävänpäivää pidetään usein yhdysvaltalaisena…
Read More

Hymyilevä Apollo

Uncategorized
Eino Leinon "Hymyilevä Apollo" on ystävänpäivän runoksi sopivin suomalaisen kirjoittamana. Toki Leinolta löytyisi muitakin runoja, joita yhdistellen löytyisi sopiva juuri tälle päivälle kirjoitettu lyyrinen teksti. Sitä voisi ehkä höystää parilla muullakin runoilijamme hengentuotteilla. Ei vähiten Tommy Tabermannin lyriikalla. Valentinenpäivään sopii tänään, vihaisten kirjoitustemme joukkoon, Eino Leinon säkeet hymyilevästä Apollosta. SE kannattaa opiskella ulkoa. Itse tein sen jo lapsena ja lausuin usein maailmalla. Joskus myös englanniksi. Hymyilevä Apollo Näin lauloin ma kuolleelle äidillein ja äiti mun ymmärsi heti. Hän painoi suukkosen otsallein ja sylihinsä mun veti: "Ken uskovi toteen, ken unelmaan, - sama se, kun täysin sa uskot vaan! Sun uskos…
Read More

Mikä vaivaa maaseudun kehittäjiä?

Uncategorized
Maaseudun kehittäjien ja luonnonvarojen jalostajien pyhin paikka on Jokioisten kunnassa maamme ehkä arvostetuimman kartanon mailla majaillen. MTT ja nykyinen Luke siirrettiin sinne ministeri Virolaisen aktiivisen toiminnan ansiosta. Helsingissä sijaitsevia luonnonvarojamme tutkivia laitoksia oli syytä jalkauttaa asfalttiagronomeina lähemmäs talonpojan elämää ja nykyisin myös niitä verkostoja ja klusterirakenteita, jotka ovat osa sähköistä internetiä ja sosiaalista mediaammekin. Agronet syntyi sekin vahvasti MTT:n toimesta jo 1980-luvun puolella ja Helsingin Sanomissa lehmät käyskentelivät laitumilla pitäen yhteyttä kännykät korvalla. Tänään sitten tuo kartano on myynnissä ja sen kansallisesti poikkeuksellisen arvokas ympäristö rapautumassa. Olin vielä 1990-luvun puolella hakemassa rahoitusta EU:n Life rahastosta maatalouden esittelypuiston pystyttämiseksi noille maille…
Read More

Elämää suurempi tarina.

Uncategorized
Harrastuksistani yksi rakkaimmista on katsella elokuvia. Joka päivä vähintäänkin yksi, joskus useampia. Elokuva on minulle elämää suurempi tarina ja tapa kertoa se nerokkaammin kuin mitä itse kykenemme kokemaan tai oivaltamaan ilman näitä oman alansa neroja ohjaajina, lavastajina, leikkaajina, puvustajina, muusikkoina, tuottajina, pukijoina, stuntteina, kymmenissä eri tehtävissä hakien aistimme ja mielikuvituksemme ylittävää neroutta. Vuoden 2019 parhaat elokuvat palkittiin juuri Oscar gaalassa. Olin kirjoittanut omien esseitteni joukkoon ja samalla seuraavan kirjani johdantoon, sen loppuun vuoden lopussa menneestä vuodesta jonkun sanan myös leffoistamme. Lainaa tätä tekstiäni suoraan: "Nobelin palkinnot jaettiin nekin loppuvuodesta ja kiinnostavin oli kahden kirjallisuuden palkinnon jakaminen. Edellinen vuosihan jäi ilman…
Read More

Ihminen on itsensä pahin vihollinen

Uncategorized
Ihminen on itsensä pahin vihollinen Olin ideoimassa 1980-luvun puolella Iin kuntaan ympäristöinstituuttia. Se tapahtui ideakilpailun vastauksena ja vaiheessa, jolloin Iijoen rakentamista haluttiin jatkaa sen vielä vapaisiin koskiin keski- ja yläjuoksulla. Oikeammin halutiin lisää allastilavuutta ja Siuruan tai Kollajan allasta. Yhdistin tuolloin ympäristöinstituuttiin kaikki ympäristötieteet ja tohtoreittemme jatkokoulutuksen ympäristöbiologian lisäksi ympäristölääketieteessä, ympäristötaloudessa, ympäristösosiologiassa, ympäristöpsykologiassa, ympäristöjuridiikassa, ympäristöteknologiassa, ympäristömaantieteessä jne. Se sai kannatusta ja voitti myös ideakilpailunkin ”Piste Iin päälle”. Kokosin voimat yliopistoltamme ja hankimme kaikkien tiedekuntien toiveet ja tarpeet tällaiselle uudelle laitokselle. Kaikki olivat vahvasti mukana ja vain rehtori Markku Mannerkoski epäili hanketta. Hänen pohdinnoissa Ii kuntana oli sopimaton. Se ei ollut…
Read More

Kaksi presidentillistä puhetta

Uncategorized
Donald Trump piti puheen, joka oli kohdistettu koko kansalle ja lopuksi lähinnä hänen omille äänestäjilleen. Hän ei puuttunut eilisen päivän demokraattien epäonniseen vaalityönsä ja sen noloon ääntenlaskuun, eikä edes pyrkimykseen saada hänet ulos virastaan. Se oli viisas valinta. Miksi puuttua sellaiseen, jota mediayhteiskunta levittelee ympäri maailmaa, ja hän esiintyy siinä lopulta voittajana.  Hänhän on istuva presidentti ja jättää jälkensä myöhemmin historiaan ajasta, joka oli Yhdysvalloille taloudellisesti menestyksekäs. Hänet muistetaan republikaaninen kohdalla kaivaten juuri näitä aikoja. Toinen kausi on jatkoa odottamatta tulleelle ensimmäiselle kaudelle, mutta paljon seesteisempänä ja presidentin hakiessa paikkaa historiassa. Suomen presidentin puhe jätti synkemmän kuvan maailman onnellisimman maan…
Read More

Seutukaupunki murroskulttuurin kourissa

Uncategorized
Murrosvuosien maantiedettä Forssassa Runebergin päivän Forssan lehdessä on kaksi poikkeuksellisen ansiokasta kirjoitusta. Toinen on Alpo Suhosen (sd) kuvaus ihmiskäsityksestä urheilussa, jossa urheilu on kirjoittajan mukaan löytämässä oman identiteettinsä ja ihmisnäkemyksensä mutta jälkijättöisesti. Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki (kok) puolestaan avaa lukijoilleen, kuinka terveydenhuollossamme ei ole sielläkään paluuta 1900-luvulle. Vastamäki avaa yöpäivystystä ja sen logiikkaa pitkän kokemuksensa kautta pyrkien turvaamaan poleilla päivä- ja iltatoimintaa ja lopettaisi klo 22-7 välisen päivystyksen. Tämän taas Johanna Häggmanin (kesk) omassa kirjoituksessaan tyrmää kerrannaisvaikutuksineen. Hänenkin perustelunsa ovat uskottavia. Julmat tosiasiat avautuvat avaamalla saman päivä Helsingin Sanomien Pohjoismaita koskevat näyttävät karttakuvat ja vertailut kuntineen. Suomi ei siinä loista Pohjoismaiden…
Read More

Seutukaupungit liittykää yhteen.

Uncategorized
Loimaalainen veteraani kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puhuu toimittajalle Seutusanomissa täsmälleen samasta aiheesta ja asiaa kuin mihin olen puuttunut jo vuosikymmenet ja varoittanut pieniä seutukuntiamme ja kaupunkeja rajojemme kiroista. Nyt ne ovat vain monin verroin turhempia kuin takavuosinamme, jolloin suomalainen ei erottanut regionaalista spatiaalisesta eikä mentaalista aluetta korvien välissä syntyen oman aikamme rajattomasta digiajastamme. Sitä pahentaa myös politiikka, jossa politics ja policy ovat kielessämme sama asia sekin. Olemme sanojemme ja rajojemme vankeja, jolloin vanhukset ja lapset traumatisoituvat ja jäävät menneen maailman jyrän alle myös ympäristönsä hoidossa, tuntematta oman aikamme alue- tai maantieteen sekä aikatieteittemme dramaattista, paradigmaista, maailmankuvat muuttanutta luonnetta. Samalla Ala-Nissilä kertoo…
Read More