Blogi

Luomu on eettinen valinta

Uncategorized
Terveysväittämistä eettiseen kulutukseen Luomu on saanut mediassa heinäkuu aikana runsaasti tilaa. Luomulihaa käsitellyt Hesarin juttu (5.7) ärsytti. Sitä sai väärän kuvan luomun nopeasta leviämisestä rinnan muun ekologisen yrittäjyyden ja luontomatkailun kanssa. Luomu ei elä Suomessa marginaalissa vaan on nopeasti levinnyt innovaation diffuusio. Kun kyseessä on valtaisa rakenteellinen muutos alkutuotannosta kulutukseen, se ei tapahdu hetkessä. Kyseessä on sentää korporatiivinen valtio ja globaali talous, jossa muutokset ovat yleensä pieniä. Savupiipun suodatin on eri asia kuin muuttaa koko teollisuushaara uudeksi. Nyt pellolta pöytään ja koko kejun osalta, jossa avain ei olekaan pellolla vaan kulutuksessa ja kaupassa. Luomu on todellakin innovaatio. Se vaatii yrittäjältä…
Read More

Huoli kasvaa – Martti Vainiosta Ville Tiisanojaan

Uncategorized
Helsingin Sanomat 31.08 2006 Maan päälehti (HS 31.08) kertoo kuinka Ollilan huoli suomalaisten varusmiesten kunnosta on turha. Lihaskunto ja kyky juosta 12 minuuttia hölkäten on samaa luokkaan kuin ennenkin. Toki 1970-luvulla me juoksimme noin 300 metriä pidemmän matkan mutta luultavasti mittaustapa oli hieman toinen ja vaihteli varuskunnittain. Me saimme hieman harjoitella muutaman viikon aikana. Jo viikossa oppii juoksemaan sellainen, joka ei ole aiemmin juoksuaskelta ottanut. Ero on joka tapauksessa pienempi kuin suomalaisen kestävyysjuoksun Euroopan mestarin ero kenialaiseen estejuoksijaan seitsemän minuutin aikana juosten. Ja sinnehän näitä varusmiehiä pitäisi verrata elleivät käy sotaa meitä jo varttuneempia ikäluokkia vastaan. Jotain tällaista vastakkainasetteluahan keski-ikäisten…
Read More

Friedrich Nietzsche ja EU:n yhteisöllisyys

Uncategorized
Muinaisen Suomen muistolle Nietzschen mukaan kammottavin tapa mykistää ihmisen persoonallisuus on oppikirjamainen pykäläviidakko (Friedrich Nietzsche 2006). Nietzsche tarkoitti tällä eräänlaista sosiaalista pääomaa tai muistia, jossa opimme luetteloimalla mahdollisimman monia säilyneitä oppilauseita. Suomalaiset rakastavat tyhjiä oppilauseita, ritirampsuja, opinkappaleita ilman sisältöä. Alusmaan talonpojille näitä luettiin joko virkemiesten tai munkkilatinan hallitsevan papiston toimesta. Tämän päivän papisto on Brysselissä. Oikeasti suomalaiset rakastavat EU:n byrokratiaa ja ovat sen mallioppilaita myös maaseudulla. Vain talonpojat joutuivat myllyyn, jossa mikään ei ole enää entisensä. Tapahtui luonnovarojen uusjako, jossa torppari on jälleen vuokraviljeilijänä ja eniten häviävät globaalissa kilpailussa kehtisymaiden WTO -neuvottelijat. Heitä ei edes päästetä neuvotelupöytään. EU:n ja Yhdysvaltain…
Read More

Forssan kaupunkikuvasta

Uncategorized
Suomen negatiivisin kaupunkikuvako? Joka viides suomalainen kuvaa Forssaa Suomen negatiivisimmaksi kaupungiksi. Näin on tulkittava radiokanava Uuden Kissin ”kansalaisäänestystä”, jossa liki kaikki kaupunkimme toki saivat ääniä. Tosin Forssa yli 50 kertaa enemmän kuin mitä sen väestöpohja olisi edellyttänyt. "Helvetin tulirotkoksi" sarjaukuvassa mainittu kaupunki alkaa menestyä julkisuuskuvansa kiilottamisessa. Koska seuraava yhdyskunta Suomessa huomaa kuinka negatiivinen kaupunkikuva on paljon helpompi myytävä kuin positiivinen? Siihen vaaditaan kantahämäläistä älyä. Forssa on toki saanut kielteistä mediajulkisuutta viime vuosina myös maan päälehdissä, viimeksi Ilta-Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä. Ne muistetaan paremmin.Mistä syntyy forsalaisten viha-rakkaussuhde pumpulienkelten kaupunkiin? Vastaavanlaisia pieniä taantuvia tehdasyhdyskuntiahan maa on täynnä. Missä Forssa poikkeaa muista?…
Read More

Vähemmästä enemmän vai enemmästä vähemmän

Uncategorized
Toimittajan työstä tutkijan työhönOtsikko ei liity ympäristöhallinnon sloganiin. Nyt ei ole tarkoitus puhua ekologisesta selkärepusta. Niin tarpeellista kun sen toistaminen etenkin kesäiseen aikaan olisi. Kesäisin ihminen on luonnossa ja ympäristöviesti menee perille. Kesällä ihminen on luova ja täynnä energiaa. Talvella ilme muuttuu. Kesällä lataamme akkuja. Talvella ne tyhjenevät. Nämä ovat pragmaatikon pelkistyksiä.Vuosien myötä toimittajat tietävät yhä vähemmän yhä enemmästä ja tieteilijät yhä enemmän yhä vähemmästä. Tämäkin on typerä pelkistys mutta sitä voi avata. Toimittajan työ ja aiheet vaihtuvat päivittäin ja tavoite on kertoa päivän juttu iskevästi, pelkistäen ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Pelkistys taas kadottaa mutkikkaasta ja monimielisestä todellisuudesta tärkeimmän ja…
Read More

Valehteleva eläin

Uncategorized
Pukeutuva apina – Adamin ja Eevan mysteeriMonitieteisyys on eri asia kuin poikkitieteisyys. Monitieteisessä operoidaan verkostoissa yhdistäen monen tieteenalan edustajien tietoja. Poikkitieteisessä sama verkosto, tai usein yksi henkilö, kykenee yhdistämään usean tieteenalan tietoja ja ylittää niiden konvention. Otan esimerkin.Kielitieteilijät väittelevät keskenään suomalais-ugrilaisen kansan alkukodista. Siitä on tullut suorastaan muoti-ilmiö. Johanna Laakso kirjoittaa Helsingin Sanomissa kuinka kyseessä on ”alaston halu päteä luomalla yleisöön vetoava visio: jääkautinen Suur-Suomi,”. Kalevi Wiik vastaa kuinka ”joka ei ymmärrä arkeologiaa ja genetiikkaa, hän joutuu luonnostaan vastustamaan kiivaasti”. Tieteen näkökulmasta rohkea oletus on parempi kuin konventio, jolla pidetään kiinni apurahoista.Suomalaisista on kiintoisaa tietää, ovatko he suomalais-ugrilaista alkukotia ja…
Read More

Tuhatvuotisen perinteen välikädet

Uncategorized
Ringul Salaga esittelee töitään Galleriassa Kalevankadulla Helsingissä. Salagan maalaukset, thangkat, ovat buddhalaista taidetta. Taide on värikästä, signeeraamatonta. Se muistuttaa klusteritaiteen ideaa. Maalauksen tilaaja kylä tietää keneltä on työnsä tilannut. Sikäli kun se on tärkeää. Taide on tieteen tapaan tuhanisen vuosien välikäsien tuotetta. Löydös pikemminkin kuin keksintö ja kaikki jo olemassa. Taiteen idea on toistaminen. Hieman samoin kuin tieteessä. Taiturimaiset yksityiskohdat vaativat yliluonnollisen varmaa kättä. Opetus määrää miten buddha on kuvattava. Taustamaiseman kuvaamisessa voi kokeilla omaakin. Buddhalaisuus tuli Intiasta Tiibetiin 700-luvulla. Ikonimaalaus on tehnyt samanlaisen matkan muuttuen tuskin lainkaan, mutta eri ilmansuunnassa saapuessaan oman kulttuurimme itäisille juurille. Lännestä se saapui miltei…
Read More

Toimittajalegenda

Uncategorized
Vanha, nero toimittajalegenda.Toimittaja Ville Pyylammen (HS 12.7) mukaan keski-ikäiset usein pelkistävät ja sitten kärjistävät nuorten elämänkulkua. Niinpä hän katsoo oikeudekseen tehdä heille samoin ja kertoa kuinka nämä löysivät töitä jos nyt jonkun tutkinnon suorittivat, yliopistoja oli heitä varten joka kylässä ja inflaatio söi opistolainat. Eikä opiskelun rinnalla tarvinnut tehdä töitä. Riitti kun liittyi puolueeseen oli vallankumouksellinen ja sai jäsenkirjaviran. Tuolloin näitä jäsenkirjanuoria oli paljon. Nyt jäsenkirjaa ei ota kukaan. Hyvä näin.Ville Pyylampi on oikeassa. Juuri näin kävi 1960-luvulla ja oikeassa myös siinä että jo muutaman prosentin työttömyys johti Kekkosen hätätilahallitukseen ja että vallankumouksellisilta otettiin paras terä pois kutsumalla heidät Tamminiemeen.…
Read More

Suomi innovaatiopolitiikan oppimestarina

Uncategorized
Suomi innovaatiopolitiikan välittäjän roolissaSuomi on pyrkinyt herättelemään Jyväskylässä EU maita innovaatiopolitiikkaan. Jyväskylään ei saatu juurikaan hallitustason edustajia. Teollisuuskomissaari Verheugen totesi kohteliaasti kuinka kokous oli hyödyllisin epävirallinen kokous, jossa hän ollut mukana. Jo aiemmin Sitran yliasiamies Esko Aho oli nuhdellut Eurooppaa vuoden 2000 Lissabonin sopimusten laiminlyönneistä. Hän vertasi Unionia takavuosien Neuvostoliittoon. Asetetaan tavoitteita joihin ei edes pyritä. Tiede ja teknologia ei ole mediaseksikäs aihe.Helsingin Sanomien (12.7) mukaan kokous viestitti yritysmaailman asiasta. Paikalla oli rahoittajan, yritysten ja yritystutkimuksen edustajia. Kilpailukyky on yritysten ongelma ja päähuomio kiinnittyikin heihin.Innovaatiopolitiikka on yritysten toiminnan elinehto. Se selittää talouden kasvusta pääosan. Eurooppa on jäänyt Yhdysvalloista ja Aasista…
Read More

Postmodernit sekatyömiehet ja tosi tv.n uutiset

Uncategorized
Postmodernin ajan sekatyömiehet ja tosi-tv:n uutisetBrittitutkija Richard Sennett puhuu tutkimuksessaan työelämän uudesta vaatimuksesta. Enää ei menestykkään ammattinsa osaava ja liikaa työhönsä kiintynyt ammattimies vaan monialataituri. Sennett on visionääri, sosiologi ja myös Suomessa arvostettu ”romantikko”. Helsingin Sanomat lainaa häntä usein (HS 17.7; Markku Saksa).Saksan mukaan Sennett on väärässä väheksyessään ammatti-ihmisiä ja lainaa työelämän tutkijan Antti Kasvion mielipidettä, jossa ammattitaito ei ole kadonnut minnekään. Sen vaatimukset vain ovat muuttuneet ja edellyttävät uudenlaista yhteistyötä. Moderni yhteiskunta kaipaa toki yhä enemmän ja korostetummin ammattitaitoa. Kollektiivinen ja verkostotyö ei suju yhtään sen vähäisemmällä ammattitaidolla kuin aikaisemminkaan – päinvastoin. Onko postmoderni verkosto uuden sekatyömiehen alku?Sennett puhuu…
Read More