Euroryhmä onnistui saavuttamaan sovun myöhään torstai-iltana noin 500 miljardin euron kriisipaketista. Kolmiosaisella paketilla tasataan koronaviruspandemian aiheuttamia talousvaikutuksia.
Kriisipakettiin kuuluu Euroopan kriisirahaston EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto, eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen, että kompromissi euroryhmän yhteisestä raportista löytyi.
– Meille kuten monille muille maille oli tärkeää, että tässä raportissa ei sitouduta euromaiden yhteiseen velanottoon ja totesin itse kokouksessa hyvin selvästi, että jäsenmaiden yhteinen velanotto ei ole Suomen hyväksyttävissä, Kulmuni kommentoi toimittajille puhelimitse kokouksen jälkeen.
Kulmuni kertoo, että kriisipakettiin kuuluvan EIP:n osuuden ja komission ehdottaman työllisyysrahaston yksityiskohtia aletaan nyt valmistella.
Alustavasti Suomen vastuut liikkuvat työllisyysrahastossa 400 miljoonassa eurossa ja EIP:n osuudessa 300 miljoonassa eurossa.
– Mittasuhteista jotain kertoo se, että kansallisesti olemme laittaneet miljardien toimia liikkeelle helpottaaksemme koronasta aiheutuvia seurauksia.
Ongelmana on kuitenkin etenkin Italia ja sen syvä kriisi myös ajautua ulos EU:n syleilystä. Valtaosa italialaisista olisi jättämässä hukkuvan laivansa ja hakemassa apua mallista, jossa mukana oli oma keskuspankki.
Suomessa taas Sari Esahya kertoi, kuinka hallitus antoi 370 milj. euron korkeariskisen takauksen takuurahastoon ja vähintään 470 milj ja teoriassa jopa 100 mrd takauksen työttömyysrahastoon.
Kyllä tämä yhteiseltä velanhoidolta vaikuttaa, miten käy oman budjettisuvereniteetin, kirjoittaa Esahya ja on oikeassa ja jatkaa: ”En tukenut näitä hallituksen linjauksia Suuressa valiokunnassa. Suomen omassakin velanotossa on tuleville vuosille hoitamista ilman että otetaan lisäriskejä muiden maiden veloista.”
Suomen budjetissa 500 miljardia olisi kymmenkertainen ja joudumme arvioimaan omaa tilaamme 1990-luvun syvään lamaan ja pankkiemme kaatumiseen sekä 1998 kriisiimme. Meillä on taipumusta hävitä nämä kädenväännöt ja nyt meitä on ohjailtu jopa hoitamaan Italia Saksan ja Hollannin rinnalla. Ei vaikuta houkuttelevalta vaihtoehdolta sekään.
Italian sisäinen peli on varmaan nyt vaikein ja hallituksen kaatuminen veisi pohjan neuvotteluilta sekä avaisi tien EU:n ja euron lopulliselle murenemiselle. Nyt ei enää kanneta huolta brittien lähdöstä hukkuvasta laivastamme.
Suomen Pankissa euro- koronapondeja pidetään hyvinkin mahdollisena ja toivotaan yhteistä solidaarisuutta. Se saattaisi olla myös Suomelle nyt esitetyistä vaihtoehdoista paras.
On mahdollista, että italia jättäisi nyt velkansa maksamatta ja jäisimme odottamaan kuka on vuorossa Italian jälkeen. Spekulantit kun ovat jo nyt liikkeellä. Eurooppa kun ei ole Yhdysvallat osavaltioineen. Brittien ero EU:sta ei nyt ole huolista ensimmäinen. Tuli uutta ajateltavaa.
Italian velkajärjestely ei suinkaan olisi ongelmaton ratkaisu maan velkaongelmiin. Se ei poistaisi tarvetta ulkopuoliselle avulle, eikä se ole oikein uskottava tällä hetkellä. EKP:n tuki riittää todennäköisesti pitämään Italiaa pinnan yläpuolella vain lyhyellä tähtäimellä. Valuuttaunionin pitäminen koossa vaatii taas vaikeita päätöksiä euromaiden päättäjiltä. Lisäksi Italian sisäinen poliittinen tilanne on kaikkea muuta kuin vakaa.
Italialaiset ilmoittivatkin suoraan heti perjantaina, että maa aikoo esittää eurobondeja EU-maiden valtionpäämiesten seuraavassa kokouksessa ensi viikolla.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki katsoo, että myös Suomi voisi hyötyä eurobondeista.
”Toisen maailmansodan jälkeiset syvät talouspudotukset ovat osuneet usein juuri Suomen kohdalle: 1990-luvun alun kriisi ja 8 prosentin romahdus vuonna 2009. Kolmas saattaa olla nyt edessä – tosin kaikki ovat nyt yhtä aikaa vaikeuksissa. Lainamarkkinoiden tilanne voi muuttua nopeasti jo lähikuukausina. Eurobondit takaavat, että lainaa on saatavilla alhaisilla koroilla myös vaikeissa olosuhteissa.
Ehdotetut koronabondit voisivat taata Suomelle noin 30 miljardin euron lainoituksen (kahden prosentin osuudella), mikä on merkittävästi enemmän kuin vaihtoehtoisessa EVM-ratkaisussa. Eurobondeja ei myöskään välttämättä lasketa kansallisiin velkakiintiöihin, mikä voisi antaa osaltaan myös Suomelle lisää pelitilaa, hän kirjoitti hiljattain blogissaan. Näin Patomäki näyttäisi myötäilevän Suomen Pankin johdon näkemystä myös omassa syvässä kriisissämme.
- Nyt siis alkaa koronan poliittinen ja taloudellinen puoli paljastua sekä sen varsinainen lähtötilannekin on arvioitava kriittisesti. Muutenhan me emme opi siitä yhtään mitään.
- Korona ja pandemia ovat nyt myös sosiaalinen ja kulttuurinen ilmiö ja silloin taloudellisena mitä suurimmassa määrin POLIITTINEN. Lääketiede on sitten erikseen ja sille on annettu kaikki tuki medioissammekin pysyen hiljaa.
- Demokraattinen poliittinen järjestelmä pui tällaisen aiheen myöhemmin luonnollisesti instituutioineen perin pohjin ja pohjia myöten. Jokaisella meistä on sanan ja ajatuksen vapaus jahka pääsemme pois kodeistamme ja uusmaalaiset maakunnastaan.
- Varmaan nämäkin arvioidaan silloin pohtien myös miksi merkittävät alan asiantuntijat professoreina ja jopa aikanaan perustuslakivaliokunnassa puheenjohtajana toiminut edustajamme kertoo, kuinka lakiin jäi tuolloin TIETOISESTI porsaanreikä.
- Hän vastusti sen jättämistä ja myöhempää hyödyntämistä tavalla, josta alan professorit nyt sitten moittivat hallitustamme. Miten juridinen, perustuslakiin liittyvä, sivuutetaan ja päädytään valiokunnassa tällaisiin ratkaisuihin on SUURI perustuslaillinen kysymys eikä lääketieteellinen ensinkään.
- Syntyikö siitä ja millaista hyötyä tai taloudellista haittaa kansakunnalle, on tulevien keskustelujen suuria aiheitamme. Nyt niistä oppositio on luonnollisesti vaiennut odottaen koronapondeihin liittyvän keskustelun käynnistymistä.
- Globaali pandemia oli myös sille uusi ilmiönä, siinä missä mediayhteiskuntamme tapa viestittää siitä kansakunnalle. Kriisiviestitys ja sen luonne on tutkijoille sekin erittäin merkittävä aihe tehdä väitöskirjoja. Vain sitä kautta opimme uutta ja merkittävää emmekä ainoastaan yrityksen ja erehdyksen kautta sosiaalisen median pulinana.
- Sekin on tutkittava erikseen. Samoin eri instituutioittemme yhteistyö ja kohulausuntojen takana olleet taustat. Se kuuluu demokraattisen yhteiskunnan tapaan kehittää omaa institutionaalista tapaansa myös uudistua.
- Niistä eduskunta valiokuntineen on tärkein siinä missä itsenäinen paikallishallintomme ja sen kyky suoriutua tehtävissään. Nythän me emme tiedä tästä vielä yhtään mitään. Nekin kun eristettiin ulos päätöksenteosta koteihinsa.
- Ilmiö oli ja on edelleenkin pelkästään YHDEN ASIAN ILMIÖ, jossa pestään käsiä ja ostetaan saippuan rinnalle desinfioivaa nestettä ja vessapaperia. Noilla keinoin ja välineillä ei sotia voiteta, kun kasvoja peittävän suojankin ostaminen epäonnistuu ja muuttuu farssiksi sekä käynnistämme keskustelut europondeustamme ja Italian sekä Espanjan kaltaisetn valtioiden veloista omiemme rinnalla. Ja meitä joku pitää silloin vielä rikkaana yhdessä Saksan ja Hollannin rinnalla hoitamaan Italian taloudelliset ja poliittiset ongelmat.