Kuukausi: marraskuu 2019

Anneli Jäätteenmäen toteamus ”yritän puhua niin totta kuin osaan” on jäänyt poliittisten sitaattien historiaan. Kävi miten kävi, Rinteeltä historiaan jää siis tämä: – Olen puhunut kaiken sen tiedon pohjalta, mikä minulla on ollut käytettävissä täsmälleen niin kuin asiat ovat kulkeneet minun tiedossani ollen. Elämme suomalaisen poliittisen historian mielenkiintoisinta tämän vuosituhannen tapahtumaa. Keskusta vaihtoi aikanaan Jäätteenmäen Matti Vanhaseen. Nyt tällainen vaihdos ei ole mahdollista. Eduskunnassa on vankka porvarienemmistö ja musta perjantai osui demarien leiriin. Keskusta ei…

Se että kotisivulleni tuli eilen tämän vuoden kolmas miljoonas lukija, ja samalla lukijoiden määrä oli 30 000 rajan kuluneelle aamuyön tunnille ylittävä, kertoo poikkeuksellisen kiinnostavasta aiheesta. Omilla sivuillani kävijät, cluster art tai art of cluster lukijat, elävät reaaliaikaa ja robotit kääntävät tekstimme. Sama teksti idässä luettuna ei ole lännessä luettua ja yhteisöllistä elämää elävä hindu lukee sen toisin kuin maallistunut ja kovin individualisti protestantti Suomessa. Suomessakin on pieniä eroja ja Euroopan sisällä suurempia, mutta yhteisöllinen…

Saan usein kysymyksiä, koskien Suomen metsäteollisuutta ja etenkin Ilmari Luostarisen osuutta sotiemme aikaisessa historiassa. Hänhän aloitti aikanaan omassa lakitoimistossaan, mutta siirtyi myöhemmin kokonaan Gutzeitin palveluun ja aluksi sen merkittävänä Suomelle pidettävän koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalityön uranuurtajana ja käynnistyen Jääskessä. Lainaan kohta suoraan tekstiä, jonka kuka tahansa voi löytää yhtiön historiaa hakien. Se että Ilmarin ura alkoi etenkin suomalaisena sosiaalityön "patruunana" oli hänen geeneissään. Sukumme syntyi aikanaan maksaen veronsa luostarilaitokselle ja Ilmarin isä oli pelastunut hukkumiskuolemalta…

Hesarin esittelee tänään (24.11) savolaisten maakunnat ja riidat sairaaloista. Ilmiö on ikivanha ja liittyy talousmaakuntiemme syntyyn. Sen ymmärtäminen vaatisi aiheen esittelyä parin oppikirjan verran alkaen talous- ja sosiaalimaantieteestä ja edeten poliittiseen historiaan. Edetään siis sekä alueellisella ja ajallisella akselilla, horisontaalisella ja vertikaalisella suunnalla ilmiötä tutkien ja selittäen. Sitä kutsutaan poikkitieteiseksi tutkimukseksi ja tätä Helsingin Sanomat (24.11) ei tänään harrasta lainkaan. Se keskittyy pinnalliseen sunnuntainumeronsa tapaiseen toimittajien hengenlentoon viihteenä. Hesari esittelee myös sosiaalipsykologiaa ja professorin kautta…

Forssan seudun kunnat tiivistävät yhteistyötään Lounais-Hämeessä. Syyt löytyvät tiukkenevasta taloudesta mutta myös monesta muusta syystä. johon on harvemmin puututtu. Vedin 1980-luvun lopulla, Neuvostoliiton hajotessa, kuntayhteistyön hankkeita Keski-Karjalassa Kiteen talousalueella. Tuolloin kävin toki usein myös keskusteluja rajan toisella puolella, jossa yhteistyön mahdollisuudet alkoivat lisääntyä hyvin nopeasti muussakin kuin rajakaupassa. Suomalaisten kuntien, etenkin runsaan viidenkymmenen seutukaupungin ympärille syntyneiden talousalueiden, olisi syytä juuri nyt tiivistää verkostojaan ja tehdä se omiin vahvuuksiin samalla tutustuen. Usein ne ovat piilossa ja…

Elettiin 1990-luvun alkua, jolloin siirryin MTT:n (Maatalouden tutkimuskeskus) palveluun ja samalla alkoi käsitteen "agropolis strategia" kehittely rinnan agronetin (ennen internetin tuloa) mutta myös luomuviljelyn sekä ympäristöä suojelevien sekä säästävien toimenpiteiden sarjan läpivienti uusine innovaatioineen ja lajikekokeineen koekentillämme etenkin Loimijokilaaksossa. Hankkeet toteutettiin yhtäällä omilla koekentillämme mutta myös Loimijokilaakson maatiloilla. Kaikkiaan maatiloja oli mukana ohjelmassa pari tuhatta. Maanäytteitä haettiin niitäkin ympäri globaalia maailmaa. Mukana oli samalla kouluttajia ja neuvojia sekä uuden ammattikorkeakoulumme opiskelijoita. Toimitimme aiheesta lukuisia julkaisuja…

Suomalaiset juhlivat pääsyä jalkapallon arvokisoihin. Se poisti meiltä vuosikymmenisen trauman, kuten Lordi aikanaan euroviisukisojen kehnon menestyksemme. Meillä on edelleen heikko itsetunto ja kansallinen patrioottinen sankaruus kaipaa vahvistusta. Globalismi ja kansainvälisyys ei ole sitä poistanut Euroopassa miksikään, vaan pikemminkin vahvistanut sen tarvetta me-hengen ja yhteisöllisyyden nostattajana. Se on asia numero yksi pohtiessamme perussomalaisuutta ja sen menestystä populistiseksi haukuttuna ilmiönämme ympäri maailmaa. Ihminen on geneettinen eläin, reviirissä ja yhteisössä elävä, mutta vaatii myös sisäsyntyisen ja takaraivosta kumpuavan…

Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana aloimme käydä keskustelua internetin sisällä individualismista ja sen rinnalla narsismista. Narsismin muodoista eniten kiinnosti narsismi johtajuudessa ja vallan käytössä. Tällöin mukaan tuli luonnollisesti politiikka ja jälleen kerran myös populismi. Luetuimmat tuon ajan kirjoituksistani tänään olivat aiheen usein vaikeimmasta päästä. Lukijani tuntevat käsitteet ja niiden taustan hyvin, ja ovat mukana keskustelussa pohtien, mistä narsismi syntyy ja kuinka sitä voisi myös käyttää tehokkaammin yhtäällä vallan käytön poliittisena välineenä ja toisaalla johtamistaidollisena vahvuutenamme. Oheinen…

Lähestymme vinhaa vauhtia vuosituhannen toisen vuosikymmenen loppua. Millään ei voi enää pelastaa tämän menetetyn vuosikymmenen olematonta tulosta. Palataan siis edelliseen ja ensimmäiseen vuosikymmeneen ja vertaillaan näitä lopuksi keskenään. Ensimmäinen vuosikymmen kun oli suuren murroksen aikaa ja mekin saimme jotain vahingossa syntynyttä. Eurooppa eli kuitenkin huumassa, jota seurasi kohmelo. Nyt sitten Yhdysvallat käy käräjiä ja britit eroavat koko Euroopasta. Suomalaiset ovat tyylilleen uskollisina lakossa. Tosin ei sitä kukaan kohta huomaa. Maailma muuttui ja postista tuli sähköinen…

Maantiede on tieteistämme vanhimpia. Löytöretkeilijät avasivat eurooppalaisille maapalloamme ja mukana oli myös suomalaisia. Heistä ehkä parhaiten muistamme koillisväylän ja Jäämeren ensimmäisenä purjehtineen Adolf Erik Nordenskiöldin (1878-79) ja hänen miehistönsä huikean saavutuksen. Karttalaitoksemme on sekin maailman vanhimpia ja koko maan kattava kolmiomittaustorniemme verkosto kertoo maantieteen etenemisestä kohti nykyistä GIS (Geographical Information System) sateliittien avustamaa ja jokaiselle meistä autostamme tuttua navigaattoriamme. Aluesuunnittelussa meidän tulisi ymmärtää käyttää jo rajatonta spatiaalista aluetta rajojen rikkoman regionaalisen rinnalla. Tietokoneet kun tekoälynsä…