Pitääkö olla huolissaan?

Korona-ajan ja pandemian hiilloksilla. Seuraan jälkilähetyksiä ja toistoja suomalaisista viihdeohjelmista sekä päivisin 1930-50 lukujen elokuvista. Moni niistä on huolella rakenneltu 1940-luvun talvisodan tai sitä seuranneen ja jatkosodaksi meillä kutsutun maailmansodan aikana. Niistä on vaikea uskoa kuvaushetken pommituksia ja miesten taisteluja jossain siellä Raatteentiellä, jossa miestä kylmeni. Miten nämä nuoret kameroitten edessä ja Aku Korhosen aikalaiset eivät ole rintamalla? Onko sota vahvasti liioiteltu tapahtuma vai kykenikö sen rintaman takana unohtamaan noin täydellisesti kuin mihin nämä vanhat…
Read More

Kateissa oleva kartta ja pelon maantiede.

Maantiede on tieteistämme vanhin. Ei toki filosofia. Me aloimme hahmottaa ympäristöämme hyvin varhain joko lähiympäristöämme muokaten mutta myös sitä samalla tutkimalla ymmärtäen. Samaan aikaan tuijottelimme taivaalle ja alkoi muotoutua maailmankuva, jossa tähdet, kuu ja aurinko muodostivat lajillemme kulttuureja muokkaavan haasteen. Emme me sitä maantieteeksi kutsuneet, mutta sitä me sillä kyllä tarkoitimme. Viimeistään silloin, kun läntinen kulttuurimme laajeni ja kartta tuli tutuksi sekä tutkimusmatkailijat toivat meille tietoja uusista löydöistään. Tiede syveni pitkän loikan kiitos niiden akatemioiden,…
Read More

Koronan jälkeiseen mediaan.

Jatkan siitä mihin eilen lopetin kuvatessani Pakka Hyvärisen ja samalla myös veljeni kuolemaa. Olimme kulkeneet yhdessä yhden ihmisiän ja nähneet samalla kolmen sukupolven syntymän. Olimme isovanhempia ja meiltä saattoi jo odottaa jonkin sortin testamenttiakin syntyvälle seuraavalle sukupolvelle. Aina ei aloiteta alusta ja päädytä toistamaan samoja virheitämme sukupolvelta seuraavalle. Nyt siitä piti huolen uusi teknologia, jonka olimme valjastaneet omaan käyttöömme. Se jatkoi elämäänsä ja tallensi vanhaa, eikä välillä kuollut mihinkään. Robotiikka ja keinoäly teki meistä kuolemattomia.…
Read More

Köyhän talon porsaat.

Eletty vuosikymmenen alku on ollut poikkeuksellinen monella tavalla. Kun edellinen vuosikymmen oli menetetty, kuuden hallituksemme kompurointia, oli se kuitenkin paljon valoisampi kuin nyt alkava ihmiskokeemme vuosikymmenenä viruksineen ja pandemioineen, vararikkoon ajautuvine valtioineen. On aika pohtia mitä kaikkea meni vikaan ja käynnistän sen omista aiemmista kirjoituksistani ja oman veljeni sekä hyvän ystäväni ja koulukaverini Pekka Hyvärisen poismenoista, kuolemasta, vainautumisesta, rajan yli siirtymisestä ja ties mistä kuolemaa kuvaavasta ilmaisustamme. Se kun on ensimmäinen ja suurin virheemme. Me…
Read More

Pekka Hyvärinen on kuollut.

Suomen Kuvalehden ja MTV:n uutistoimituksen entinen vastaava päätoimittaja Pekka Hyvärinen on kuollut. Asiasta kertoi hänen vaimonsa STT:lle. Hyvärinen kuoli pitkäaikaisen sairauden väsyttämänä sunnuntain vastaisena yönä kotonaan. Hän oli kuolleessaan 68-vuotias. Hyvärinen teki pitkän uran media-alalla. Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi hänet valittiin jo kolmekymppisenä. Hän toimi aikanaan myös Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajana. Hänet nimitettiin tehtävään vuoden 2008 alussa. Seuraavan vuoden lopussa, kesken toimikauden, hän erosi tehtävästä vastalauseena niin sanottuun lautakasauutisointiin liittyvään päätökseen. Neuvosto päätyi antamaan vapauttavan…
Read More

Koronan hoidon kipupaketit on avattu.

Koronan akuutein vaihe on takana ja sen hoidon kipupisteitä on alettu purkaa professoreiden johdolla. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raportti on saanut medioissamme eniten huomiota yritystukineen, elvytyksineen ja sopeutuksineen. Sopeutustarve on minimissäänkin 3-4 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Elvytyksessä mukana ovat perinteiset infra- ja asuntorakentaminen. Osaamista ja tutkimusta varmasti odotetaan samalla kun ensiapua annetaan pelastettaville yrityksillemme. Liikevaihto on pudonnut ja monelta pienyrittäjältä loppunut kokonaan. Kaksi ääripäätä suurista ovat telakat ja viestintäteollisuus, telakat uhanalaisin kun taas Nokia voi hyötyäkin. Sopeutus…
Read More

Unkari on tuomittu hybridivaltioksi.

Unkari taiteilee demokratiansa kanssa ja on saanut nyt tuomion hybridivaltiona. Kun kansakunta alkaa nojata yhden henkilön karismaan syntyy ilmiö, jossa demokratian sijaan kaivataan vahvaa johtajaa. Demokratiassa valta kuuluu kuitenkin sinulle ja minulle, kansalle. Sitä ei vaan aina tule ajatelleeksi kun jättää vaalitkin väliin ja varoo lähtemästä kuntavaaleihin mukaan. Silloinkin kun tietyn kuntarajan sisällä olevilta edellytetään YHTEISTÄ vastuuta lähes tuhannesta laista ja asetuksesta, niiden toteuttamisesta. Ei vain muutamalta ja niiden toteuttajien haukkumista medioissamme. Kirjoitin vuonna 2010…
Read More

Kekkosen ajan sarkasmia.

Oma aikamme alkaa muistuttaa yhä enemmän Urho Kekkosen ajan Suomesta. Silloin harkitsimme tarkoin sanamme ja mediamme olivat tarkassa valvonnassa. Mitä tahansa ei huudeltu ja jos yhdeltä kanavalta annettu ohje ei toiminut, myllykirje päätoimittajalle riitti. Suomalaiset ovat oppineet kohtuullisen pragmaattisen elämän, jota tukee Sixten Korkmanin kaltaisen kirjoittelijan kuivahko huumori (HS 5.5.). Olemme hyvän koulutuksen ja sivistyksen maa. Konsensushakuisiakin olemme ja vastakkainasettelua vältellään, fundamentalistinen ehdottomuus on sekin vieras ilmiö. Osana Eurooppaa keskuspankit joutuvat nyt rahoittamaan valtioita ostamalla…
Read More

Koronan merkkejä tulkitsevat astrologit.

Saska Saarikoski kertoo olevansa yhdessä ikätoveriensa kanssa 1960-luvulla syntyneitä välisukupolven reppanoita. Heitä ennen synnyimme me, sota-ajan suuret ikäluokat. Suuret yhteiset kokemukset yhdistävät tai erottavat meitä mukamas kuin taivaan kynttilät ja tähdet meitä samaan horoskooppiin ja meille voidaa laatia yhteinen elämänkaarikin. Hän lainaa saksalaisen sosiologi Karl Mannheimin vuodelta 1928 tunnettua julkaisua "Problem der Generationen". Saan yhtenään luettavakseni jenkkien lähettämiä horoskooppeja, joissa tausta on sama kuin Mannheimin ja Saarikosken saarnoissa. "Laman lapsiksi" kutsutut, nyt 30-40 vuotiaat ministerimme,…
Read More

Kansainvälisen lehdistöpäivän arkea.

Mediamme julkaisee tänään muutaman valikoidun valtion päämiehen. Tällaisia henkilöitä ovat esim. Forssan Lehdessä Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammed bin Salmanin, Brasilian presidentti Jair Bolsonaron, Intian pääminieteri Narenda Modi, Venäjän presidentti Vladimir Putin, Filippiinien preisdentti Rodrigo Buterten ja Iranin ylin johtaja ajatolla Ali Khamenein. Mikä heitä mahtaisi yhdistää? Mukana ei ole, jostakin syystä, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, vihjeenä. Eikä omia poliitikkojamme liian vaatimattomina tapauksina. Nämä henkilöt levittävät, lehden mukaan, disinformaatiota ja syyllistyvät myös häiriköintiin. Kaikki muut ovat siis…
Read More