Hyvin menee – herrat nauraa.

Helsingin keskustassa kerrostalossa asuvan on helppo punavihreänä siirrellä verot maksettaviksi sinne, missä pitkien etäisyyksien ja omakotitalon asukaat työtään tekevät ja autoaan tarvitsevat. He äänestivät perinteisesti maalaisliittoa, kokoomusta ja nyt tietysti perussuomalaisia. Nyt heidät leimataan myös ikääntyneinä demareina syntipukeiksi ja ilmastomuutoksen kautta ties monennenko kerran maksamaan punavihreän ihmisen laskut. Paitsi että sinut syyllistetään ilmastomuutoksen aiheuttajaksi, olet myös velvollinen hoitamaan pienistä säästöistäsi näiden oman aikamme poliitikkojen, imperialistien, vastuuttoman elämänasenteen ja arvotkin. Samaan aikaan investoinnit ja työpaikat siirretään…
Read More

Avainkäsitteitä blogieni lukijoille

Olen saanut kysymyksiä koskien blogieni käsitteitä. Jotkut kun ovat toistuneet jo parin vuosikymmenen ajan ja määrittelinkin ne vuonna 2006, jolloin ne myös poikkeavat jonkun verran vaikkapa Wikipedian tavasta määritellä näitä käsitteitä tänään. Moni käsite, kuten "klusteri", tarkoittaa kovien eri asiaa vaikkapa matemaatikoille ja tilastotieteilijöille sekä muusikoille. Sama pätee niinkin tuttuja käsitettä kuin "innovaatio" tai "ekologia". Monet käsitteet muuttuvat niin ikään esimerkkinä vaikkapa "narsismi" tai monet muut, etenkin ihmiseen itseensä tai hänen tieteisiinsä liittyvät käsitteet (human…
Read More

Maaseutu-ja kaupunkipolitiikan reformi.

Suomessa pohditaan maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta nykyisin tavalla, jossa vastakkainasettelu on tavallisin poliittinen asetelmamme myös medioissamme. Mistä tämä innovaatiopolitiikalle vieras asetelma on maahamme rantautunut? Kirjoitin aiheesta toisen väitöskirjani aikoihin runsaasti eikä se vieras ollut ensimmäisen väitöskirjanikaan yhteydessä. Niillä oli vain väliä noin neljännes vuosisata ja edessä oli kokonaan uusi sukupolvi, milleniaaliseksi kutsuttu. Omaani pidin välisukupolvena ja maaseudulla syntyneenä, Oulussa ja Turussa erikseen väitelleenä, dosentin ja professorin virkoja hoitaneena, MTT:n, Metlan ja RKTL:n tutkijat tavanneena, Oulun…
Read More

Murroskulttuurin uhrit

Tämän päivän Hesarissa (22.1) pohditaan Suomen Kuvalehden uudistajan Ville Pernaan työuupumusta. Moni on kiitellyt Pernaan tekemää työtä mutta uupumus oli nähtävissä. Pernaa huomasi sen itsekin. Kasvunvuosia oli yksi vähemmän kuin mistä mediat kirjoittivat. Neljä hän jaksoi, viides oli jo painajainen. Pernaa teki jotain oikein mutta poltti samalla itsensä. Hän halusi muuttaa oman työnsä ja persoonansa kautta vuosisadan ikäisen median haluamakseen. Muutos oli pakollinen, aluksi iloa ja välttämätön tehtävänä. Päätoimittaja oli pakotettu ajattelemaan laajempaa kokonaisuutta. Vaadittiin…
Read More

Nyt pistää silmään.

Anu Kantola on viestinnän professori. Hän edustaa liki samaa unohdettua sukupolvea, johon luen myös itseni. Synnyimme suurten ikäluokkien jälkeen 1950-luvulla tai ehkä 1960-luvun puolellakin. Meitä ei silitelty päästä, eikä ollut aikaa tehdä vallankumousta. Meidän kanssamme ei tehty lapsena mitään erityistä sopimusta elämän kanssa. Se oli arvokas silloin kun siihen liitimme riittävän arvokkaan kohteen. Teimme töitä ja ennen sitä opiskelimme, pyrimme tulemaan toimeen kahden sukupolven välillä, jotka edustivat täysin erilaista kulttuuriakin. Toinen oli vanhempi, muistutti sodasta…
Read More

Vastaus rintamäkeläisille

Raimo Rintamäki on saanut runsaasti palautetta kirjoituksilleen Forssan Lehdessä. Etenkin kirkkoa ja seurakuntaa ravistelevat ovat saaneet palautetta. Kun ne sisältävät jo oleellisen, koskien hänen kirjoitustapaansa, en omassa vastauksessani puutu enää hänen kirjoitustapaansa ja lehden tapaan hyväksyä myös henkilöihin käyvän julkisen pilkanteon osana laajempaa puoluetta, kirkkoa jne. koskevaa kirjoittelua. Niihin kun on jo vastattu. Vastuu jää lehdelle ja sen lukijoille. Oleellista on, että media, joka on myös nykyisin sähköisenä toimiva, ei ole enää sama kuin takavuosien…
Read More

Vuoden urheilijan mitalit jaettu.

Kaikki sujui nyt taiteen sääntöjen mukaan ja joukkuelajit olivat viimeinkin edustettuna kuten kuuluukin. Kaiken kokenut Juha Väätäinen voisi hiven konsultoida nuorempiaan, miten maailmaa halataan silloin, kun on aika esiintyä estradilla. Ei sinnekään mennä ilman kunnon harjoittelua ja omaa sanomaa. Kun nyt on kameroitten eteen on päästy. Julma Juha keräsi siinä täydet pisteet. Se jää mieleen siinä missä juoksu stadikalla. Ettei vaan paremminkin. Kiitokset häneltä niin Jukka Uunilalle, ja samalla nuoremmat saivat ohjeet, mistä tässä oikein…
Read More

Tapahtumarikas päivä maailman politiikassa.

Seuraamme maailman politiikkaa usein silmät ummessa. Tänään vietimme päivän, jolloin silmien tuli olla avoinna. Nämä tapahtumat kun tuovat sinulle jatkossa tuloja ja hyvinvointia. Etenkin jos yhdistät ne toisiinsa ja omaan elämääsi. Olet oman onnesi seppä. Venäjän hallitus eroaa ja Putin piti puheen, jossa parlamentin valtaa lisättiin. Verojohtajasta tehtiin pääministeri. Parlamentin valtaa lisättiin. Olisiko Putin vaihtamassa hänkin taas kerran virkansa pääministeriksi? Se selittäisi tapahtumia näin hyvissä ajoin ennen tätä vaihdosta vuonna 2024. Medvedev sai uuden viran…
Read More

Vuoden mediapalkinnot

Mitä kerran on ollut sitä vastakin on. Kun kirjoitin kirjan menetetystä vuosikymmenestä, se tarkoitti mediayhteiskunnassa luonnollisesti mediaamme. Se on viihteellistä ja viihde on sekin joka kanavalla samojen vanhojen viihdepläjäysten esittelyä moneen kertaan ja vain kanavaa vaihtaen. Menetetyn vuosikymmenen merkittävin mediauutinen oli Bonnierin ja ruotsalaisten kallis matka Suomeen. Suomesta ei löytynyt muuta kuin tappiollisia kauppoja. Yhtä hyvin olisi voinut pyrkiä kaappaamaan suomalaisten mäkimiesten, hiihtäjien ja juoksijoittemme salaisuudet menestyä urheilussa maailman huipulla alkaen laskettelusta Pohjanmaalla. Kirjoitukseni mediapalkinnosta…
Read More

Olisiko oikea hetki korjata mittakaavavirheet?

Maitopaniikin yhteydessä kuvittelin, että ilmastonmuutoksen suhteen on kuultu kaikki mahdollinen. Leukoja ei voi enää loksauttaa mikään. Sitten takavasemmalta kaarsi paikalle Hengitysliitto ja tiedotti: "Astmalääkityksen lopettaminen ei ole ilmastoteko." – Suihkeena annosteltavat inhalaattorit sisältävät ponnekaasuja, jotka kuormittavat ympäristöä. Lääkityksen lopettaminen ei kuitenkaan ole ilmastoteko, sillä se johtaa astman hoitotasapainon heikentymiseen ja pahimmillaan sairaalahoitojaksoihin. Päättelette aivan oikein. Inhalaattoreissa on ilmastolle haitallisia kaasuja, ja Hengitysliitossa on havaittu, että osaltaan se tieto on saanut jotkut lopettamaan oman astmalääkkeensä käytön.…
Read More