Kuukausi: lokakuu 2022

10.10.2022 Kirjoitin eilen maailmojen sodasta ja Helsingin Sanomat esittelee samaan aikaan Sanna Marinin puhumassa itsensä pussiin ja miehet, jotka olivat kaasuputkien keskeiset länsilobbarit; ex-pääministerin Paavo Lipposen, Saksan ex-pääministerin Gerhard Schröderin ja DDR:n saksalaisen poliisin Stasin ex-upseeri Mattias Warningin.  Heidät pestattiin eri tehtäviin ajamaan Venäjän Gazprominin tytäryhtiön Nord Streamin maakaasuputkea Venäjältä Saksaan (HS 09.10. 2022). Koko sivun mittaisessa kuvassa he ovat juuri palaamassa helikopterilla Kotkaan 16. kesäkuuta 2010. He olivat lobbaamassa Itämeren kaasuputkia kotkalaisille. Ilmiö oli…

09.10.2022 Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Omalta kohdaltani muistan sen kahdesta kirjastani. Toinen kirjoista oli väitöskirjani, järjestyksessään toinen ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka, ”Ecological cluster and innovation policy”. Toinen taas liittyi lähemmäs tulevaa uraani ja sen nimi oli ”Klusteritaide ja taiteen klusterin manifesti, Cluster Art and Art of Clusters”). Samana vuonna esitettiin elokuvateattereissamme runsasta kohua herättänyt elokuva ”Maailmojen sota”. Se oli ehdolla kolmen Oscarin arvoisena ja me muistamme kyllä kuka sen ohjasi (Steven Spielberg) ja varmaan myös…

08.10.2022 Maailma on juhlinut Venäjän johtajan täyttäessä 70-vuotta. Hän on syntynyt siten liki samaan aikaan kuin Helsinki käynnisti komeat olympialaisensa. Itse täytin silloin vuoden. Moni meistä askaroi nyt sen kysymyksen kanssa, miten asennoitua Venäjään ja valtio päämiehen, presidentin vuosijuhlaan. Kuinka häntä muistetaan Ukrainassa. Näkyvin lahja oli maailman pisimmän sillan räjäytys ja Venäjän huoltotien katkaiseminen Krimille. Tuon liki 20 kilometriä pitkän komeuden synnystä ja sen juhlinnasta on kulunut aikaa vain muutama vuosi. Putin itse oli sitä…

Rauhan Nobelit yllättivät Nobelin rauhan palkinnon saajat eivät olleetkaan suoraan ennakkoveikkailtujen listalta. Suomalaisena lämmitti Värtsilästä syntyneen rauhanaktivistin palkinto erityisesti. Olin avaamassa 1980-luvun puolella ja 1990-luvun alussa kuntayhteistyön merkeissä rajaa kahden Värtsilän välillä Pohjois-Karjalassa Neuvostoliiton kaatumisen aikoihin ja rakentelimme sinne silloin yhteistyötä Laatokan Kajalan Instituutin toimesta. Yhteistyö myös rajan taakse vaikutti avautuvan myös luovan ja innovatiivisen osaamisen merkeissä ja hakien tukea rajan takaisilta osaajiltamme. Toimitimme myös ruoka-apua. Nyt nuo ajat ovat kaukana takana ja nobelisti istuu…

07.10.2022 Kun ruotsalaiset päästetään jakamaan Nobeleita, tuloksena on oireiden hoito sen sijaan että hoitaisimme itse tautia. Kirjallisuus on siitä tyypillisin esimerkki. Kun venäläiset päästetään irti, koko ajan saamme pelätä Suomessa, mihin suuntaan putinismi alkaa eskaloitua. Putinismi on mytomanian ja eskapismin muodostamaa oireilua. Ruotsalaiset jakavat Alfred Nobelin perillisinä palkintonsa briteille (30), ranskalaisille (16) ja saksalaisille (14). Omille kansalaisilleen he antavat puolet siitä mitä saksalaisille (7) mutta enemmän kuitenkin kuin venäläisille kirjailijoille (6). Italialaiset saavat saman määrän…

Ongelmana liian hitaat hevoset ja liian nopeat naiset. 06.10.2022 Nobelin kemian palkinto ei yllättänyt ja yksi kolmesta palkinnon saajista, yhdysvaltalainen Barry Sharpless, sai sen jo toistamiseen. Sarpless loi aikanaan ns. klik-kemian käsitteen. Kaksi muuta molekyylien kemian rakentamisen tutkijaa Carolyn Bertozzi ja Morten Meldal edustavat samaa aihetta helpottaa kemian muuten vaikeita työvaiheita. Mediamme kirjoittavat hetken klikkemiasta ja se on toki ollut jo jonkin aikaa kemistien yleisessä käytössä. Onkin puhuttu siitä, koska heidät palkitaan löydöksestä, joka avasi…

04.10.2022 Fysiikan Nobelin saajat eivät yllättäneet mutta sen sijaan lääketieteen Nobelin ruotsalainen saaja ehkä oli pieni yllätys. Ellein nyt ruotsalaisten tapaa vetää kotiinpäin pidetä yllätyksenä. Lääketieteen Nobelin sai muinaisgenetiikan tutkija ja samalla tieteenalan uranuurtaja ruotsalainen Svante Pääbo. Svante tunnetaan toki hyvin Suomessakin ja hänellä on Max Planck -instituutissaan tutkittavana vaikkapa Leväluhdan vesikalmiston vainajien luita Suomesta. Turun yliopiston professori Päivi Onkamo muinaisgenetiikan tutkijana avaa meille Helsingin Sanomissa vuonna 1955 syntyneen Svanten töitä ja työsarkaa (HS 04.10.2022).…

04.10.2022 Leimaako Venäjä ja Putin kaikki kansalaisensa? Kasakka vie, minkä irti saa, on ikivanha sanonta, jota presidenttimme usein lainaa. Niin tänäänkin vierailullaan Virossa.  Varokaa nettiraivoa, kyberuhkaa, hybridivaikuttamista ja omaa identiteettiänne. Röyhkeimmät kun varastavat teidän identiteettinne ja esiintyvät sillä. Jättävät jälkeensä savuavat rauniot. Rotat katoavat kaverisivuiltanne. Elättävät itsensä teidän työllänne ja saavutuksilla sekä lokaavat teitä koko ajan netissä. Oma kotisivuni oli varkaan käytössä vuosia. Siis vuosikymmenien työni ja vain koska meillä oli sama nimi. Se onnistuu…

01.10. 2022 Mistä minä muistan Sillanpään? Miina Sillanpää syntyi Jokioisten kunnassa, jossa sijaitsee mm. Maatalouden tutkimuskeskus ja nykyinen Luonnonvarain tutkimuskeskus LUKE. Olen työskennellyt sen labroissa vuodesta 1990 alkaen. Viemme Maijan kanssa kukkia Maijan suvun, Klemelöitten haudalle, jota vastapäätä on Miina Sillanpään hautapaasi. Hän syntyi Jokioisissa vuonna 1866 ja Riktingin yhdeksänlapsiseen perheeseen sekä työskenteli nuorena tyttönä Forssan puuvillatehtaassa, kuten niin monet tuon ajan lounaishämäläiset nuoret naiset. Ehdin työltäni seurata lounaishämäläistä elämää sekä avustaen samalla rahoituksen hankinnassa…