Kaksi tapaa kuvata Bulevardi.

Kaksi tapaa kuvata Bulevardi Kirjoitin joitakin vuosia Bulevardi -nimeä käyttävään ja Forssassa ylläpidettyyn sivustoon alkaen vuodesta 2008. Alussa pyrin määrittelemään mitä minä Bulevardilla tarkoitan. Myöhemmin myös Wikipedia määritteli Bulevardin. Jotta ero omien kirjoitusteni ja Wikipedian ylläpitämien välillä kävisi ymmärretyksi, ohessa ensin suora lainaus Wikipedian tavasta lähestyä aihettaan Bulevardi ja sen jälkeen oma tapani. Wikipedian tapa lähestyä kohteitaan vaihtelee pituudelta, omani ovat aina likipitäen samaa luokkaa. Ne ovat esseitä ja lähestymistapa on avata ilmiötä poikkitieteisesti ja pitäytyen myös Wikipedian tavassa määritellä ilmiö sillä tarkkuudella kuin Wikipedian ylläpitäjät ja myös sen kimpussa häärivät kiusantekijät ja alan harrastajat kunkin ilmiön kohdalla viihtyvät. Niinpä…
Read More

Savolaista kevennystä vaille valmis.

Jos suomalainen nainen nyrkkeilee ja mies painii mitalin olympialaisissa, uinnista saatu mitali miltei unohtuu. Tätä kirjoitettaessa periniteiset lajimme vaikuttavat olevan ainakin lähellä mitalia.  Suomalainen urheilu ammattina vaikuttaa elävän nousukautta. Lama on takana. Yleisurheilussakin mitali alkaa olla uskottava tavoite jo seuraavissa olympialaisissa. Norjalaisen juoksu 400 metrin aidoissa ja ruotsalainen kiekkokisa, tuttuine terveisine turkulaiselle mummolle, viestittää miten Pohjolassa ja myös Suomessa olympiatason huippu-urheilu elää iloisempaa kautta kuin aikoihin.  Jotain kuitenkin näyttäisi vielä puuttuvan. Takavuosinamme se oli pielavetinen, yläsavolainen presidenttimme Urho Kekkonen ja hänestä pilakuviaan piirtelevä Kari Suomalainen. Näin syntyi käsite ”Urkista” keventämään melankolista luonnettamme kylmän sodan vuosinamme. Suomalaiset ovat keihäänheittäjä kansaa ja…
Read More

Media-ajan kyyneleitä ja naurua.

Kyyneleet ja nauru medioitten tulkintana Tämän päivän medioissamme Helsingin Sanomat (2.8.2021) on ottanut tehtäväkseen pohtia tiedesivuillaan kyyneliä ja niiden syntyä sekä hakien niille selitystä lajimme evoluutiosta, lapsen kyyneliä ja aikuisten, etenkin naisten vastaavia miehiin verrattuna samalla niitä näitä pohdiskelle. Ilmiön selittämisessä on lainailtu myös tiedettä ja päädytty lopulta lukijalle sopivaan viihteelliseen narraatioon. Narraatio kyynelten synnystä ja merkityksestä jätetään siten lukijan vastuulle antaen hänelle vain ärsykkeitä ja pieniä tiedon murusia siitä, miten kyyneleet voisivat olla hyvinkin monella tapaa lajispesifinen ominaisuus, ja ihmiselle tyypillinen tapa osoittaa runoilijan tai iskelmälaulajan tapaan kyynelehtimisen synnyn lajimme kehittymiselle tyypillisiä piirteitä, jotka sellaisenaan puuttuvat vähemmän fiksuilta lajeilta.…
Read More

Persoonallisuustyypit ja päivän uutiset.

Persoonallisuustyypit ja päivän uutiset Olympiakisoja seuraava ei voi olla havaitsematta, kuinka siellä esiintyvät urheilijat ovat erityisen korostetusti oman asiansa ja itsensä narsistisia esittelijöitä. Tämän päivän Helsingin Sanomissa (1.8.2021) Eduskunnan suuren valiokunnan eläkkeelle jäävä johtava virkamies on uransa aikana kohdannut monenlaista edustajaa ja ministeriä lautamiestyypistä ”faktaresistenttiin”. EU taas kriisiytyy pääsääntöisesti juuri kesän lähestyessä ja edustajamme perjantai-iltapäivisin hinkuen vaalipiiriinsä. EU-aikataulujen mukaan valiokunta teki kuitenkin suuret päätökset juuri tuolloin. Ne esiteltiin tyypeille, jotka olivat, kauniisti kertoen ”faktaresistenttejä”, eli tosiasioille vastustuskykyisiä ihmisiä. Olen itsekin näitä tavannut joka ammatissa ja myös omissa opiskelijoissani ja työympäristön kollegoissa, ei vähiten kuitenkin mediaympäristön tutkituissa persoonallisuustyypeissämme, tieteelle tutuissa tapauksissa.…
Read More

Onomatopoeettisen kielemme vääristelijät.

Onomatopoeettinen kielemme ja kulttuuri katoamassa Risto Karste teetti perinneveneveistämöltä muunnellun Lapin jokiveneen. Vene tarvitsee vettä alleen vain noin 15 senttiä. Karste uskoo, että Suomen kautta kulki viikinkien kauppatie. Renkajärvellä kulkeva Risto Karsteen alus on perinnevene, joka on yhdistelmä avokanoottia ja jokivenettä. 20 vuoden aikana Karste on perinpohjaisesti melonut tunnetut melontareitit ja onkin nykyään yhä enemmän kiinnostunut etsimään uusia reittejä, kerrotaan Iltalehdessä kuvineen. Ilman kuvaa sanojen käyttö on hanakalaa hyvin vaatimattomankin asian kerrontaan. Käytän kirjoissani runsaasti kuvia. Sitä kutsutaan narraatioksi, jossa myös lukijan työtä helpotetaan kuvittamalla myös vaikeaksi tiedetyt käsitteet. Viikinkivene ei ole sellainen, ellei mennä sen yksityiskohtiin. Suuret laivat ovat mutkikkaita rakennettavia…
Read More

Kolmiloikan syvin ymmärrys ja ideologia.

Japanin olympialaiset 2020 ovat edenneet nyt puoliväliin ja kisojen kerrotaan alkavan siitä, kun yleisurheilijat saapuvat estradille. Suomesta mukana on suunnistuksen jättänyt estejuoksijamme ja kaksikin naista loikkien kolmella loikalla kohti santakasaa. Seuraamme kansakuntana näitä kisoja myös öiseen aikaan ja pohdimme, millainen ideologia on saanut naiset kuluttamaan runsaasti aikaansa vuosikaudet loikkien kolmella loikalla santakasaan. Entäpä jos loikkia olisikin neljä ja joku niistä myös juuri seuraamamme permantovoimistelun kaltainen volttikin, taittaen ja kerien lopuksi taitojen antamissa rajoissa loppuhuipennukseksi. Pohdimme samalla, kuinka me leikimme vastaavia lajeja joskus lapsena ja mukana oli myös mutkikkaampia ruutuleikkejäkin sekä sisältö, jossa oli jotain opittavaakin ja koko ajan muuttuvaa. Oma…
Read More

Älä kadota sanojamme – kansakunnan juuria.

Älä kadota sanojamme – kulttuurimme pohjavettä. Sadas kirja ja 600 sivua, normaalin kirjan liki nelikertainen määrä tekstiä ja kuvitettuna omalla taiteella. Itse kuvaten nekin. Sitä kutsutaan riippumattomuudeksi ja se helpottaa ja nopeuttaa. Mieluiten omassa puutarhassa kohteet vielä kuvaten. Kustanna ne itse ja hoida maassa ja kulttuurissa, jossa työ hoidetaan kunnolla, Saksassa. Myös kirjan levitys maailmalle. Mieluiten kotiin kannettuna ja varoen bulkin tuotantoa. Jokainen tilattu kirja erikseen, luontoa säästäen. Kuvissa mukana on eläkepäivien ja muutamaa vuotta niitä edeltäneitä töitä, yhteensä kymmenkunta kirjaa. Puuttuu 90 prosenttia. Vaikkapa väitöskirjat, gradut ja lisensiaattityöt. Graduja on neljä niitäkin. Dosentin pätevyyksien rinnalla kymmenkunta professorin pätevyyttä ja…
Read More

Neuvoja loman loppuessa.

Moni on lopettelemassa lomaansa ja toipumassa samalla helteistä. Seuraa samalla Tokion 2020 olympiakisoja vuoden myöhässä. Ensimmäisen viikon aikana lähellä on mitaleja laskiessa pahin kisakuume alkaa laskea ja varusteet paluuseen arjen työelämän tuttuun harmauteen on kuin maailman onnellisimman kansakunnan halaus hengiltä. Jotta henki ei heti lähtisi, palautan muistiin, jälleen kerran, jo aiemmin antamiani ohjeita. Ne eivät vanhene hetkessä. Nämä ohjeet ovat runsaan vuosikymmenen takaa, jolloin olin vielä työelämässä mukana ja eläkepäivien autuus tuntematon. Ohjeet selvitä eläkepäivistä kirjoitan sitten myöhemmin jahka ensin olen toipunut työelämän jälkeisten traumojen käsittelystä. keskiviikko 12. elokuuta 2009 Karsi turhuus, keskity elämään Luovuuden ja innovaatioiden tutkija Jussi T.…
Read More

Miksi ajelehdimme alueittemme kanssa?

Korona ja sen muuttuva luonne oli tiedossa toki eikä sen biologinen ja alueeellinen käyttäytyminen ole mitenkään uutta ja yllättävää. Miksi Suomessa ja myös maamme rajojen takana alueelliset ja globaalit tiedot ja käyttäytyminen on heikosti varautunut kriiseihin. Eurooppa on alueitten Eurooppa ja valtiot osavaltioitamme. Katastrofit tulevat yllättävällä tavalla ja niiden hoito on aina myöhässä. Suomessa alueet ovat kuntia, maakuntia ja aiemmin myös läänejämme. Helsinki ja sen nopea kasvu sekä alueiden muutos suurempien kaupunkiemme ja seutukaupunkien sekä maaseudun välillä on sekin tiedetty, mutta sen käyttäytyminen aluesuunnittelussa ikävällä tavalla tuntematonta ja laiminlyötyä. Kun poliittinen järjestelmä puolueineen ei toimi, miten sitten niiden ohjauksessa oleva…
Read More

Delfoin oraakkeli asialla.

Delfoin oraakkeli - tiesitkö kuinka sinua seurataan. Delfoin oraakkeli on käsite, joka liittyy antiikin aikaan ja ammattinsa hyvin osaavaan ennustajaan. Lainaan suoraan Wikipediaa:  Delfoin oraakkeli (m.kreik. τὸ ἐν Δελφοῖς μαντεῖον, to en Delfois manteion) oli antiikin aikana Delfoissa Kreikassa toiminut oraakkeli eli ennustusinstituutio. Se oli koko antiikin maailman tunnetuin ja merkittävin oraakkeli ja merkittävimpiä panhelleenisiä eli yleiskreikkalaisia kultteja. Oraakkeli toimi Delfoin Apollon-jumalan pyhäkköalueella sijainneessa Apollonin temppelissä. Delfoissa ”oraakkelilla” voidaan viitata joko yleisesti koko oraakkeli-instituutioon ennuslauseet muotoilleine pappeineen; ennuspapitar Pythiaan, joka istui kolmijalalla temppelissä ja lausui hurmostilassa vastaukset hänelle esitettyihin kysymyksiin; tai Apollon-jumalaan itseensä, jota pidettiin näiden ennustusten jumalallisena alkuperänä. Oraakkeli…
Read More