Audiatur et altera pars – Kuultakoon myös toista puolta

30.01.2023 Venäjän käyttäytyminen Ukrainassa on muuttanut maailmaamme ja arvoja dramaattisella tavalla. Merkittävin ja mittavin muutos on yksilön kohdalla tapahtuva uudelleenarviointi. Ei niinkään valojen sammuttelu kohti totalitaarista pimeyttä. Niinpä Jari Tervo, aikanaan nuorena miehenä siviilipalveluksena asevelvollisuutensa suorittaen, toimittaen Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa Uusi Kriminaalihuolto -lehteä (HS 29.01.2023), kouluttaen maahamme vanginvartijoita, on tänään valmis hyväksymään ”isot kissat”, Leopard-panssarivaunut, puolustamaan Ukrainan vapautta. ”Otti aikaa tajuta, että on olemassa arvoja, joita kannattaa puolustaa myös ase kädessä.” kirjoittaa Jari Tervo kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Rauhan kannattaja ja pasifisti voi siis intoilla panssarivaunuista sekä niiden pikaisesta toimittamisesta Ukrainan käyttöön Saksasta ne sinne toimittaen. Ilmiö kun ei ole sama kuin…
Read More

Suomalaisten ohjeita elämää varten

Rauha, rakkaus ja ismien kirot 29.01.2023 Aika kuluu, tai oikeammin se lentää (Tempus transit / Tempus fugit). Kumpaa omat poliitikkomme mahtaisivat edustaa? Heidäthän valitaan maailman onnellisimman kansakunnan paimeniksi. Siihen liittyy melkoinen vastuu ja samalla jo saavutetun edun ylläpito. Ja aina mukana on aika ja sen lahjomattomuus. Vergiliuksen oppi ”Furgit irreparabile tempus.” Aika pakenee palaamatta, on säilynyt muuttumattomana. Näin siitäkin huolimatta, että aika on ihmisen keksinnöistä viheliäisin. Se vie ajattelumme ulos fysiikan niistä perusteista, jossa aikaa ei ole. Aika ei kulu, ei lennä, se voi hidastua, pysähtyä ja vaihtaa suuntaansa. Einstein päätti suhteellisuusteoriansa tavalla, jossa lopussa on mukana myös yksi numerokin,…
Read More

Tiede ja faktat kertomaan keitä olemme ja mihin menemme.

03.01.2017 – 17.01.2023  Holokaustin uhrien muistopäivänä Genomikeskusten ja nanoteknologian uusi uljas maailma Reetta Meriläinen, emeritus pääkirjoitustoimittaja Helsingin Sanomissa, osuu Suomen juhlavuoden alussa naulan kantaan (3.1.2017). Hän kirjoittaa kuinka “ei tule mieleen yhtään hyvää syytä ryhtyä murentamaan koulutusta, tietojen ja taitojen perusrakennetta. Ei, vaikka tieto, tietäminen ja asiantuntijuus kärsivät nyt kyynisen ja tarkoitushakuisen törppöyden sissisodasta. Vaiheelle toivoo lyhyttä kestoa.” Kirjailija Jörn Donner taas totesi kuinka: “Haave avoimesta ja suvaitsevaisesta Suomesta on haihtumassa ilmaan” (HS 30.12)” Tämä teksti on sekä kirjastani, Suomen itsenäisyysajan sadannen vuoden lähestyessä, että samaan aikaan blogina julkaisten noin viisi vuotta sitten. Otin sen esille luettuani tänään niin ikään…
Read More

Verkkorikollisuus on rikollisuuden suurin muoto

O tempora! O mores!  Oi aikoja! Oi tapoja! (Cicero) Lainaan tämän Heidi Havastilan tekstin verkkorikollisuudesta lähtemättä sitä lyhentelemään. Ilmiö kun on vakava ja jokainen Eduskuntaan nyt pyrkivä tietää, mitä merkitsee joutuminen sen kohteeksi. Oma urani politiikan parissa ja ehdokkaana päättyi näiden muutaman prosentin rikollisten vaikeuttaessa kohtuuttomasti elämääni. Vaalit kun käydään nyt netissä ja medioissamme, jossa samaan aikaan teemme myös työmme ja hoidamme arkemme rutiinitkin.  Niiden rikkoutuminen ja vaikeutuminen, estyminen, rikollisten toimesta, vie näin pohjan myös vaaleilta, demokratialta ja poliittisilta puolueiltamme. Medioiltamme tämä pohja katosi ja kauan sitten. Me seuraamme nyt lähinnä vain sellaista, joka ei ole vaikeasti häiriintyneitten rikollisten temmellyskenttä.…
Read More

Vainojen uhrien muistopäivä 27.01.

Minnesdag för förintelsens offer, Folke. Vainojen uhrien muistopäivä on alkujaan holokaustissa menehtyneitten toisen maailmasodan keskitysleireissä kuolleiden muistoksi tarkoitettu. Päivä on kansainvälinen (ruotsiksi: minnesdagen för förintelsens offer, tuhonnan uhrien muistopäivä) ja alkujaan 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana Saksassa sekä sen miehittämissä ja hallitsemissa maissa kansallisosialaistien suorittamien vainojen uhrien muistoksi vietettävä kansainvälinen muistopäivä. Päivän vieton taustalla on Euroopan parlamentti ja sen antama suositus vuodelta 1995, jonka mukaan jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää. Suomessa ja suomalaisessa almanakassa päiväksi säädettiin valtioneuvoston kanslian päätöksellä vuonna 2002 juuri nyt muutenkin ajankohtaista aikaa ja päivää 27. tammikuuta. Tuskin me sitä huomaisimme nyt niin suurella järkytyksellä,…
Read More

Arctic Babylon 2011 – 2023 Apokryfiset ennustukset

Arctic Babylon 1 II III Jäämereltä tulviva vesi oli saatava pois kolmen kerroksen väen asuttavaksi. Nooa on uhkaamassa lakolla ja taivaan tulvavahingot pahenevat. Da Vinci ja muut taivaan tekniset tukevat Nooan vaatimuksia. Jumalten tulkitsemana geeneiltään paranneltu ihminen ei kuulunut mukaan sopimukseen, jolla ihmiset olivat kapuamassa kohti pyhien kansojen miehittämää paratiisia, hindujen neljättä porrasta. Paholainen oli miehittänyt kansojen mielen ja sitä ohjaili transgeenisten ihmisten rakentama maanpäällinen mafia, preussinpunainen fasistinen liitto. Natsijuuriaan hakevat tiedemiehet, konkisdatorien jälkeläiset, ihmisen perimän korjaajat kohtaavat jesuiittojen mustan paavin sekä ihmisen ikimuistoisen, valaiden laulua kuiskivan altruistisen jumaluuden, eurooppalainen tiede ja luovuus valheineen globaalin imperiumin ja todellisten taitajien kovan…
Read More

Monesta yksi – E pluribus unum

Kuultakoon myös toista puolta – Audiatur et altera pars Alun otsikko on Yhdysvaltain mottona tunnettu latinankielinen sananlasku ja usein monimerkityksinenkin. Sen sijaan jälkimmäinen sananlasku on yksiselitteisempi ja sopii myös tämän artikkelin alaotsikoksi. Suomalaiset tunnetaan urheiluhulluna kansana. Itsekin seurasin suurten ikäluokkien mukana kaikkea mahdollista urheiluun liittyvää ja olin kävelevä urheilun tietosanakirja. Olen sitä vieläkin. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kerrottiin, kuinka Suomi juostiin maailmankartalle aikana, jolloin missään muualla ei juostu juuri lainkaan. Ainakaan Afrikassa kilpailumielessä. Elettiin etenkin kestävyysjuoksijoiden ja talviurheilijoittemme kulta-aikaa. Lajien kirjo oli pieni ja menestymiseen riitti yksilön oma tahto ja ponnistelu, sekä siitä saatu positiivinen palaute tuon ajan median kautta…
Read More

Sosiaalisen median talous ja strategia

”Social media economy and strategy ” on kirjanani levinnein ja luetuin vuosikymmenien takaa. Sosiaalinen media on jatkuvan uuden tiedon tuottamista, tiedon jakamista, yhteisiä pohdintoja ja kaikkea muuta kuin jatkuvan pilkanteon kohde. Parasta mitä meille on tapahtunut vuosikymmeniin. Se kun muutti kaiken. Suomalaisia on yhtenään medioissamme moitittu ruokottomasta ja riitelevästä keskustelusta sosiaalisen median sivuilla. Niistä vanhin ja aikuisten käyttämä on Facebook. En ole vuosikymmenen huomannut siellä kuin muutaman 5000 kaverin joukosta poistettavan ja vain siksi, että kieli on ollut sopimatonta. Se tapahtui joskus vuosituhannen alkupuolella. Kaverini ovat alkujaan haettu satunnaisotannalla. Miksi? Koska käytin heitä tutkimuksessa samalla. Se oli helpoin tapa selvittää…
Read More

Vaalikirjan kymmenes luku

Vanhaa uutta eikä aina vain uutta vanhaa Ad surdas aures canere – Laulaa kuuroille korville Cluster art ja Cluster articles – uusimman kirjani esittelyä vuodelta 2022–2023 Vuosi 2021 on kiinalaisessa kalenterissa jääräpäisten ja joustamattomien härkien aikaa. Tosin on tässä merkissä syntyvien joukossa myös tunnollisia ja rehelliseksi myöhemmin havaittavia aikuisia. Niinpä heitä arvostetaan työpaikalla ja ystäväpiirissä. Härän merkissä syntyneillä kaikella on paikka ja tarkoitus eikä kaavoja tulisi rikkoa. Onneksi ovat lisäksi kilttejä ja lempeitäkin. Kun härkä on päätöksensä tehnyt ja polkunsa valinnut sitä on turha lähteä muualle maanittelemaan. Näin kirjoitin vuoden 2022 aikana esitellen yhden kolmesta kirjastani, kukin neljän kuukauden artikkelit…
Read More

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit VIX

Koko personallisuutesi pelissä Ab alio exspectes, alteri quod feceris – Odota samaa itsellesi, mitä teet toiselle Täyttäessäni 50 vuotta Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti minusta artikkelin otsikolla ”Kuuden professuurin mies.” Tuosta tapahtumasta on jo yli kaksi vuosikymmentä. Puolustauduin kertomalla, kuinka elämää on vielä edessäkin, enkä pidä itseäni vielä loppuun poltettuna - professuurien määrällä ja julkaisuilla sitä mitaten. Monella tuotteliaimmat vuodet ovat vasta eläkepäivien yhteydessä syntyviä. Tutkijan kapeutuva maailma saa ikään kuin siivet siitä poikkitieteisestä ihmeestä, jota moneen suuntaan rönsyillyt broadcast voisi myöhemmin tuottaa. Kalevan kirjoituksessa olin arvellut kesällä 2001 juuri kodin ilmapiirin vaikuttaneen tapaani tehdä töitä ja asennoitua verkostoihin, yhteisöllisyyteen, sosiaalisen…
Read More