Aforismeja ja mietelauseita

31.05.2023 Olen siirtänyt lukijoilleni suuren määrän latinakielisiä sanontoja, viisauksia ja mietelauseita. Ikään kuin meillä suomalaisilla ei olisi niitä omasta takaa. Koska olemme tunnetusti vieraskoreita ja etenkin ruotsalaisten viisautta arvostavia, jo lapsena tämän oppineita, esiteltäköön nyt aluksi joitakin Muumimaailman parhaita jo lapsena lukemiamme viisauksia. Muistaen kuitenkin, kuinka juuri nyt Ruotsi on erityisen kiinnostunut itänaapuristaan. Oikeaan aikaan – Iusto tempore, toteaisi latinankielinen sananlasku. Saska Saarikoski pakinoi tämän päivän Helsingin Sanomissa (HS 31.05), kuinka Suomen ja Ruotsin väleissä on eletty kiinnostavia aikoja ensin yhtä jalkaa ja sitten yhteisymmärryksessä eri tahtiin Nato-prosessin aikana. Yhteistä historiaamme on katsottu läpi myöhempien aikojen prisman, jossa on korostunut…
Read More

Ei kirjoitettu sana mihinkään katoa

Ita lex scripta est – Niin laki on kirjoitettu 30.05. 2023 Kirjoittaminen ja lukupää ovat takavuosien kuluneita aiheita, joista puhutaan myös tänään. Tosin mukaan on tullut teknologia, tekoäly ja robotiikka. Takavuosina meiltä vaadittiin jo lapsena lukupäätä, nyt sen on viemässä meiltä koneet ja meidän osuutemme ihmissuvun jälkeläisinä on seurata, mitä koneet meille tuottavat. Jopa miljardöörit ovat huolissaan, miten meidän käy ja olisiko otettava puolen vuoden tauko tekoälyn kehittelyssä. Vai onko tuon pohdinnan aika jo auttamatta myöhässä? Kirjoittaminen, lukeminen ja ajattelu liittyvät yhteen. Kirjoittaminen onkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen taito, ja se varmistaa osallisuuden tunteen, kirjoittaa Piia Syrjäaho kolumnissaan Forssan Lehdessä (FL…
Read More

Tiedeusko koetuksella II

Uskosta tiedeyhteiskuntaan – Facit si facis! Fac ut vivas. Faciendum curavit – Huolehdi rakentamisesta Vuosikymmen sitten olimme Euroopassa tyytyväisiä tieteen ja teknologian saavutuksista. Myös me suomalaiset olimme kiinnostuneita tiedebarometrien mukaan tieteestämme eurooppalaiseen tapaan ja jopa urheilunkin suoritukset ohittaen. Vielä tuolloin tämä ei kuitenkaan näkynyt medioissamme. Näkyykö nyt 2020-luvulla? Yksittäisistä aiheista korona ja virukset sekä globaali pandemia varmasti sai meidät ainakin hetkeksi kiinnostumaan myös tieteestä. Uusi sysäys syntyi Venäjän käynnistäessä sotansa Ukrainassa ja aloimme kiinnostua historian myötä teollisesta sodankäynnistä ja sen seurauksista talouteemme. Välitön sodan uhka ja omat kokemuksemme veivät meidät Natoon. Oletimme kuinka heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aikakin…
Read More

Helluntai ja pyhien miesten pelit

Feminis lugere honestum est, viris meminisse – Naisen sopii surra, miehen tulee muistella 24.05. 2015–31.05. 2020 – 28.5.2023 Helluntaihin liittyy runsaasti kulttuuriin sidottua narratiivista kerrontaa ja näin Pyhän Hengen vuodatuksen juhlan rinnalla siihen, kuten kaikkiin kirkollisiin juhliin, on liitetty myös pakana-ajan perinteitä. Hela, helka ja vakka johdannaiset viittaavat tähän päivään ja samalla myös heilan etsintä, helkavalkeat ja -virret. Pyhän kolminaisuuden päivä ja helluntailaisuus ovat tuttuja suomalaisillekin, ja juhla asettui kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Siis jälleen tuo maaginen numero neljäkymmentä ja siihen lisää kymmenen vuorokautta. Kristitylle helluntain kuuluisi olla kolmanneksi tärkein juhlapyhä joulun ja pääsiäisen jälkeen. Kielillä puhujat eivät olleet juovuksissa…
Read More

Spatiaalinen kognitio ja karttojen harhat

Tehtäköön taidon säännöillä – Fiat lege artis 27.05.2023 Kognitio käsittää ne mielemme sisällöt ja prosessit, joilla keräämme, koemme, tulkitsemme, ymmärrämme ja käsittelemme tietoa sekä kokemuksen omasta tiedonkäsittelystämme.  Vaikea asia, siinä missä maantiede tieteenä on myös ikääntynyt ja yksi vaativimmista. Purjehtien kompassin avulla tai ilman. Käytännössä kognitio tarkoittaa muun muassa tarkkaavaisuutta ja aistihavaintojen käsittelemistä, oppimista, muistiin painamista ja muistista palauttamista, kielen ymmärtämistä ja tuottamista, päättelyä, mielikuvien käsittelemistä, ajattelua, tietoisuutta, ongelmanratkaisua ja luovuutta, päätöksentekoa ja kaikkien näiden omien sisäisten ajatteluprosessiemme havaitsemista ja arvioimista. Kaikkea tarvitaan, kun kyse on maantieteestä, spatiaalisesta mutta myös regionaalisesta, kartan piirtäjän kyvystä hahmottaa tieteellisen täsmällisesti kartografiaa.  Mutta entä…
Read More

Epigeneettinen torjunta ja traumatisoidut geenit

Suomalaisen politiikan kasvot 26.05.2023 Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan hallitussopua kaivetaan nyt syvältä. Erimielisyyksistä huolimatta hallituksen syntymistä pidetään todennäköisenä. Oikeistohallituksen taustavoimiin luottava media olettaa järki-ihmisten ja siis perussuomalaisten johtajineen kykenevän hakemaan sellaisen tuloksen, joka sopii myös ulosmarsseista vähemmän tunnetulle Rkp:n johdolle. Aina jokin ahdistaa niskassa – Faucibus urget Lämpöä ja läheisyyttä hallituspuolueitten välille tuskin kukaan odottaakaan neuvottelujen jatkuessa, olivat puolueet sitten oikealta tai vasemmalta haettuja. Tuleva pääministeri ei voi odottaa sellaista myöskään Sdp:n suunnalta käynnistämällä hallitusneuvottelut sinipunasta. Miehen mielestä naisen mielen ohjailu on ajanhukkaa – Feminae naturam regere desperare est otium (Publius Syrus). Suomalaisilla on muista kansakunnista poiketen enemmän epigeneettistä perimää…
Read More

Harjoitus tekee mestarin – Fabricando fit faber

Luotettavuuden vuoksi – Fidei causa Suomalaiseen tapaan – Finnico more 25.05. 2023 Kun kirjoitat pääkirjoitussivuasi, hae kaksi asiaa ja rakenna niistä kolmas. Anna lukijasi löytää niistä se kolmas. Kerro se otsikossasi ja mieluiten kielellä, joka on mahdollisimman globaali, latino kielistä tehty sananlasku. Vuosisatoja, ehkä tuhansia elänyt. Viljele sitä kieltä harkitusti, mutta samalla yhdistäen aiempaan kirjoittamaasi. Näin artikkelisi palvelevat kirjaa, jonka lukeminen on tarkoitettu vain harvojen herkuksi. Heillä on kyky löytää jotakin, johon tarttua. Kuten hukkuva oljenkorteen. On sallittua ottaa oppia viholliselta – Fas est ab hoste doceri (Ovidus).  Tiesitkö, kuinka mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä on kasvanut vuodesta 2016 yli 60…
Read More

Tieto lisää tuskaa – Difficultatem facit doctrina

Koskisodista sotaan Euroopassa 24.05.2023 Lohen loppu, otsikoi Helsingin Sanomat kolme sivua ja 14 palstaa vaatineen mittavimman artikkelinsa uutissivullaan 22.05. 2023. Vastaavia kirjoituksia saatiin lukea pohjoisten jokiemme rakentamisesta 1960- ja 1970-luvuilla tuhkatiheään. Joet olivat Suomen suurimman Kemijoen tai Iijoen rakentamisesta ja koskisodistamme sekä samalla myös lohesta. Koskisodilla tarkoitettiin Kuusamon koskia ja kilpailua niiden rakentamisesta Pohjolan Voiman Kemijoki Oy:n välillä. Elettiin joko sotavuosiamme tai hieman niiden jälkeen. Kaikki oli syntynyt ikään kuin arvaamatta (De improviso) ja tehden tietä paremmilleen (Da locum melioribus). Asenne ja arvot olivat tuolloin erityisen myönteisiä uudelle teknologialle ja rakentajia ihaillen villin luonnon kesyttäjinä. Vasta paljon myöhemmin 1970-luvun lopulla…
Read More

Mielenrauhaa

”Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas” (Seneca). 23.05.2023 Ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän rakastelee, urheilee tai keskustelee. Salaisuus on siinä, että silloin hänen ajatuksensa eivät harhaile. Harhaileeko sinun ajatuksesi rakastellessa, urheillessa tai keskustelussa? Kokeile silloin lausua tyhjiä sanoja, ääntä ilman ajatusta. Dat inania verba, dat sine mente sonum, neuvoo Vergilius. Mielenrauha on aikamme teemana se kaikkein kimurantein. Lähestyn sitä käyden keskustelua psykologi Arto Pietikäisen kanssa. Hänen tekstinsä on lähinnä omaani ja vastaankin hänelle suulla suuremmalla. Käytän apuna ja tukenani vuosituhantista viisautta, latinankielisten sananlaskujen aarteistoa. Se on pohjaton, joten valitsen vain lähinnä D-kirjaimella alkavat. Vältän käyttämästä tekoälyä ja robotiikkaa.…
Read More

Maalaismaisemaa en saata unohtaa.

Miten säilyttää maaseutumme? 22.05. 2021 Maaseutu ja sen luonnonvarat kiinnostavat mutta kiinnostaako maaseutu myös asuinympäristönä? Valtaosa suomalaisista on ahtautunut muutamaan suurkaupunkiin ja Helsingin ahtauteen Mannerheimintietä samalla vuosikausia korjaten. Valmista ei tule koskaan. Koko ajan yhtä kohtaa korjattaessa kauempana rapautuu ja jopa slummiutuu. Slummin leviäminen jopa läheisiin seutukaupunkeihin on riski, joka voidaan myös välttää. Maapohjan hinta ei saa laskea olemattomiin tai jäädä kokonaan käyttämättömäksi raiskioksi. Kun väkiluku jatkaa maailmalla rajua nousuaan ja oma maaseutumme on ollut pientilavaltaisten maatilojen pilkkomaa, toisin kuin Keski-Euroopassa, jossa maaseutu on varakkaan ihmisen omaisuutta vuosisatojen takaa. Olen aiemmin kirjoittanut, kuinka Pariisi aikanaan rakentui bulevardeista sekä laajeni avenue…
Read More