04.10.2022
Fysiikan Nobelin saajat eivät yllättäneet mutta sen sijaan lääketieteen Nobelin ruotsalainen saaja ehkä oli pieni yllätys. Ellein nyt ruotsalaisten tapaa vetää kotiinpäin pidetä yllätyksenä.
Lääketieteen Nobelin sai muinaisgenetiikan tutkija ja samalla tieteenalan uranuurtaja ruotsalainen Svante Pääbo. Svante tunnetaan toki hyvin Suomessakin ja hänellä on Max Planck -instituutissaan tutkittavana vaikkapa Leväluhdan vesikalmiston vainajien luita Suomesta. Turun yliopiston professori Päivi Onkamo muinaisgenetiikan tutkijana avaa meille Helsingin Sanomissa vuonna 1955 syntyneen Svanten töitä ja työsarkaa (HS 04.10.2022).
Nobelisti on minua neljä vuotta nuorempi ja eläkkeellä, mutta jatkaa toki työtään muinaisgenetiikan tutkijana ja laitoksen perustajana Leipzigissa Saksassa. Laitos ja aihe ei ole siten ikivanhaa tiedettä ensinkään. Hänen ansiotaan on tietomme ihmisen sukupuusta, jossa on mukana myös hiven neandertalilaista dna:ta kuin denisovalaista perimää. Näin perimäämme tutkitaan muutenkin kuin amatöörien työnä sukujuuriamme hakien.
Monelle ne tuottavat pettymyksen. Meitä kun hemmoteltiin takavuosina komeilla juurillamme tyyliin, miehet Marsista, naiset Venuksesta. Tai naiset Kreikasta, miehet Siperiasta.
Muinainen dna on vain kemiallisesti muuntunut ja pilkkoutunut matkalla sekä sekoittunut vaikkapa bakteerien ja nykyihmisen mutatoituneisiin dna-ketjuihimme. Sellainen vaikuttaa jo jotenkin uskottavammalta.
Niinpä nobelistin tieteessä nykyihminen alkoi levittäytyä Afrikasta muille mantereille noin 70 000 vuotta sitten. Lajit sekoittuivat, jolloin eurooppalaisten ja aasialaisten perimässä on hitunen sukupuuttoon kuolleilta sukulaislajeiltamme. Ne eivät tule vierailta tähdiltä ensinkään.
Täällä Euroopassa meillä on perimässämme 1-2 % lähinnä neandertalilaista dna:ta ja Aasiassa 1-6 % denisovalaista perimää. Se selittää omalla tavallaan myös aggressiomme venäläisinä Ukrainassa ja tavan lähetellä ohjuksia aikamme kuluksi Pohjois-Koreasta Japanin yli kohti tuntematonta.
Jälkimmäinen esi-isiemme perimästä on auttanut vaikkapa tiibetiläisiä sopeutumaan korkeaan ilmanalaan. Edelliset vaikkapa suomalaisia istumaan saunan löylyissä ja kusiaispesässä. Edellinen viittaa myös kykyymme sietää pakkasia ja samaan aikaan esiintyä maailmalla rallikansan mainetta ylläpitäen. Onnittelut uudelle suomalaiselle autourheilun nuorimmalle mestarillemme ja ilman vaurioita edessä on pitkä ketju voittoja. Geneettiseen perimäämme kuuluu myös juhlia voittojamme mutta myöhemmin muistaa vain tappiot.
Monet immuunipuolustukseen liittyvät ilmiöt ovat juuri kaukaisilta esivanhemmiltamme hankittuja ja vaikkapa tämä tieto selittää miksi Svante Pääbo sai juuri lääketieteen Nobelinsa. Olemme sopeutuneet juuri pohjoisen maailman tauteihin ja voitimme juuri yhden monista meille vieraista pandemioista kiitos rokotteiden, tapamme käyttäytyä myös lauma-eläiminä liki järkevästi sekä vanheta viisaasti Svante Pääbon tapaan jatkaen luovaa ja innovatiivista työtään vielä eläkeiässä tai ajaa sorateitä jo lapsena nuotit tunnistaen.
Miksi sitten terveydenhuoltomme on rikki, pohtii samainen lehti ja vastaa itse löytäen kriisin siemenet jo vuosikymmenten takaa. Se toki tiedettiin kuinka suuret ikäluokat varmasti vanhenevat ja pysyvät samaan aikaan terveinä Svanten tapaan myös työtään jatkaen tai rallikansana voittoja haalien liki lapsena kirraa komennot ja niiden tunnistamisen kartanlukijalta ymmärtäen omalaatuisena nuotituksena. Toki jopa esi-isämme Afrikassa huomasivat, kuinka lajitoverit tarvitsevat ikääntyessään huolenpitoa ja huolenpito taas lähihoitajia, lääkäreitä poppamiehinä, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
Kielen kehittyminen toi mukanaan myös puheen ja puhetaidon opettajat, kielen kopioijat ja kirjoittajat, oman aikamme median ja lopulta digiajan kulttuurin. Muutos oli lopulta räjähdysmäisen nopea, siinä missä lajimme lukumäärä Tellusta asuttaen ja muut lajit samalla hävittäen rinnan elinympäristömme saasteiden kanssa. Oli syntynyt Homo Sapiens, viisas ihminen.
Osa geeneistä oli kuitenkin edelleen miljoonien vuosien takaa ja teimme jousipyssyjen ja keihäitten sijaan ydinaseita, joilla uhkailla naapurikansoja ja heimojamme. Ruotsalainen Nobel oli ruudin keksijänä taitava mutta samaan aikaan sitä olivat myös erilaiset eläkevakuuttajat ja sote-rahastot, verottaja kävi vieraissa sekin ja sähkön keksiminen se vasta ihmeitten ihme oli ydinaseitten rinnalla.
Lääketieteen kehitys, leikkausjonot ja ruuhkautunut perusterveyden huolto, päivystyksen järjestely, tasavertaisuus ja kasvavat ihmisten tarpeet, tulevaisuuden ennustaminen sekä säästölistat olivat nykyihmisen ratkaistavaksi neandertalin keinoilla koko ajan vaikeampia yhtälöitä. Töihin kun ei kerta kaikkiaan riittänyt enää tekijöitä. He, jotka vielä töitä huolivat, vaativat siitä aina vain lisää liksaa ja maallista hyvää hekin.
Ensimmäisenä pääkaupunkiseutu muutti rahoitusmalliaan, jossa haastavien alueiden kouluille annettiin rahaa hiven enemmän. Tämän myös neandertalin ihminen olisi hyväksynyt, mutta sotaa Ukrainassa kumpikaan ikivanhoista kantaisistämme äiteineen ei olisi ymmärtänyt.
Jatkuvat tappiot ja liikekannallepanot, ydinaseella uhmaten ja omat kalliit kaasuputket räjäyttäen eivät olisi tulleet kuuloonkaan pelkillä denisovan ihmisen aivoilla asiaa pohtien. Siihen vaadittiin poikkeuksellisen viisasta ihmistä ja medioita sitä pohtimaan. Täytyy olla poikkeuksellisen viisaat geenit sahattaessa sitä oksaa, jolla itsekin istuu.
Siihen vaadittiin yli 70 000 vuoden geenien mutaatiot ja lopulta ilmiö, jossa omat sisäiset paineet ja mytomaanikon valheet yhdistyivät tuskaisaan eskapistiseen sisäiseen kapinaan ja purkautuen synteesinä hegelismin opeista tuttuun finaaliin, synteesiin, Pohjois-Korean tapaan lähettää ydinlatausta muistuttava ammus yli Japanin ja kertoa, kuinka sielläkin osataan ja elossa ollaan. Se huomattiin niin Japanissa kuin Yhdysvalloissa ja se riitti täällä erää heille.
Se että Venäjä ei vaikuta olevan varma siitä, mitkä sen määrittelemät rajat ovat, edellyttää konsultaatioita järjestäen uudelleen vaalit ja kysely, missä alueiden raja oikein kulkevat. Ukrainan ja EU:n, Yhdysvaltain on se osoitettava. Ei pelkän Naton, saati odotellen Suomessa Turkin ja Unkarin vaaleja. Kun 28 valtiota on jo puhunut, pulinat pois ja kunnon rajapyykit Euroopan pisimmälle Venäjän vastaiselle rajallemme. Trumpin tapaan sillä ei pidä kuitenkaan rehvastella Meksikon suuntaan vinoillen ja vaalit näin voittaen.
Euroopassa alueliitoksiin on liittynyt aina paljon hämmennystä, ja viha on ollut aina politiikan käyttövoimana tunnetuin. Kun erimielisyyksien hallinta pettää, uskottavuus on silloin nykyihmisen tärkein voimasana.
Tähän käsitteeseen päätyy myös lehden pääkirjoitus lainaten vuoden 2012 kriisiä ja EKP:n pääjohtaja Mario Draghin lausuntoa: ”EKP on valmis tekemään mandaattinsa sisällä, mitä tahansa tarvitaan, jotta euro säilyisi. Ja uskokaa minua, se riittää.”
Lehti ei usko Draghin tyynnyttäneen tuon ajan tyrskyt merellä vaan EKP:n uskottavuus. Nyt vain samainen EKP on siirtynyt ulos alkuperäisiltä sijoiltaan ja muistuttaa ihmisen geneettistä kehityskaarta. Se ei lupaa hyvää jatkossakaan. Talvesta tulee kylmä ja jouluvaloistakin on tingittävä.
Homo Sapiens on joskus uskottavampi kuin mitä sen kaukaiset esi-isät antaisivat olettaa. Tätä käyttäytymisen muutosta ei toki ole aiheuttanut ilmasto ja sen muutokset vaan geneettiset mutaatiot ja sopeutuminen sijoilleen. Muistot menneestä ja niiden uskottavuus, halolla päähän ja oksapuolella.
Tätä odotetaan nyt myös Putinilta ja Venäjältä ottamatta mallia niistä ajoista, jolloin rajat ja niiden hoitajat elivät kokonaan eri maailmassa tsaareineen ja Ruotsi kuninkaineen. Ne ajat olivat ja menivät.