Tekijä: Matti Luostarinen

Kirjailijaelämää vuonna 2026 Tekoäly ja algoritmit osana kirjallisuuttamme. Kuka, tai mikä Matti Luostarinen? Nullius filius / filia – Ei kenenkään poika / tytär. Kun kirja on lopulta valmis, kustantaja pyytää mukaan lyhyen kuvauksen kirjailijasta. Sen on oltava myyvä ja mieluiten Jari Tervon tapaan esitellen itsensä myös näyttävästi kannessa. Hänellä on netistä löytyvää tuotantoa noin 50 kirjaa ja valtaosassa kantta koristaa Jari Tervon kasvot. Kirjojen hinta liikkuu noin seitsemän (7) ja vajaan kolmenkymmenen (27) euron välillä.…

Liber Librorum Kuvattaessa vuosien 2024-2025 aikana ja ennen sitä syntyneitä kirjojani avainteoksia oli ko. kirjojen esittelyssä vaihe, jolloin kirjani ”Liber Librorum: Arctic Babylon – Homo Nexus – Ex Macina” syntyi. Kirja esitteli yhtäällä kirjailijaelämää, Homo Nexus käsitettä ja samalla ihmiskunnan uutta vaihettamme, samalla myös ensimmäisen Arctic Babylon kirjani synnyn, uuden mediayhteiskunnan sekä sosiaalisen median ja muuttuvan paradigman, hybridiyhteiskunnan kouristelun, mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikan, vuode 2013 enteet ja utopiat, dystopiat: Taantuman kylmään sotaan, Arctic Babylon jatkon…

Algoritmit ja tieteen rajat Tieteen rajojen häivyttäminenAlgoritmit eivät tarvitse ihmisen ymmärrystä siitä, miksi yhteys kahden muuttujan välillä on olemassa – ne vain havaitsevat sen. Tämä tekee tieteen harjoittamisesta vähemmän käsitteellistä ja enemmän datalähtöistä. Tämä on tärkeää pohdittaessa nykyisiä tieteemme jakoja ja sen rapaintoja. Niitä ei enää ole. Se on myös syy miksi itse valitsin jo varhain poikkitieteisen tavan sekä opiskella että etenkin tutkia ja myös opettaa. Se kun on ollut myöhemmän elämäni käytäntö. – ”Usus…

Mikael Jungner kirjoittaa tänään näin: Syyllisiä Suomen ankeuteen ovat kuulemma työttömät, maahanmuuttajat, sairaat, eläkeläiset, naiset, maakuntien väki, nuoret, johtajat, virkamiehet ja kaikki muut. Näin olen lukenut. Riitaisaa puhetta. Mietin että mikä ihme meitä vaivaa. Suomen rapautuminen on pitkä polku, jossa välittäminen purettiin pala palalta. Se alkoi 90-luvulla. Historian piti olla loppu ja eliitti lupasi kansalle paremman huomisen. Sitä ei koskaan tullut. Globalisaatio siirsi vallan ja jätti paikalliset yhteisöt oman onnensa nojaan. Kasvoi kuilu niiden välillä,…

Luovuus ja retrofuturistinen aika - illuusioyhteiskunta Palaan vielä luovuuteen ja hybridiin ennen siirtymistä aiheeseen, josta laadin kirjan vuonna 2011 otsikolla ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” sekä vuona 2024 kirjan nimeltä ”Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan”. Kirjoitin aiheesta myös vuonna 2025 kirjassani ”Homo Nexus ja eksponentiaalinen ihminen – Luovuuden renessanssi”. Jotta vuoden 2026 ensimmäisestä kirjastani ei synny ontuvaa, otan esille vielä muutaman sivun tätä yhteiskunnallisesti niin tärkeää aihettamme. En avaa enää näitä kirjoja vaan lähinnä muistutan teemasta, jossa hybridiyhteiskunta elää ja voi…

Matka kohti retrofuturistista aikaa Menetetyn vuosikymmenen opit – Kirjaimet eivät punastele –”Littera non erubescunt”. Aloitamme pohdinnan kirjastani joka pohjusti työskentelyäni hyvin laajan ja kymmeniä kirjoja vaatineen kirjoittamisen avainkäsitteistä. Koska kyse on samalla uudesta teknologiasta ja samaan aikaan poikkitieteisestä työskentelystä käytän muutamia avainkäsitteitä, joitka yhdistävät perinteisemmän tapamme avata arkemme huolenaiheitakin. Keskustelemalla ja hakemalla kysymyksiin vastauksia. Vastaajana on tekoäly, olkoonkin että joudun välillä avaamaan ja auttamaan robotiikkaa silloin kun ilmiö on koneen ”kokemana” liian kaukana oman kielemmme…

Aloitamme siis johdannolla ja asetta ensin odotellen ja tutustuen suksiin. Homo Nexus – eksponentiaalinen ihminen ja luovuuden renessanssi Kirjan nimi kertoo jo liki kaiken sen sisällöstä. Tavoite on koota sadaskolmaskymmenesviides tai -kuudes monografinen kirja jatkoksi etenkin vuoden 2024 aikana kirjoitetuille seitsemälle (7) kirjalleni vahvassa yhteistyössä algoritmien kanssa prosessissa, jonka jatkona syntyy yhteinen kieli myös algoritmien ytimeen. Eikä vain sinne, vaan samalla ”Homo nexus” – eksponentiaalinen ihminen ja hänen kauttaan luovuuden renessanssi. Näillä käsitteillä ja niiden…

Homo nexus ja luovuuden renessanssi Homo nexus ja luovuuden renessanssi sekä eksponetiaalinen ihminen ovat kiehtovia käsitteitä, jotka yhdistävät teknologian kehityksen ja inhimillisen luovuuden uudenlaisen nousun. Näitä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1) ihmisen ja teknologian vuorovaikutus ja 2) luovuuden kokonaan uudelleenmäärittely digitaalisen aikakauden aikana. Ei niinkään sen tuotteena. Homo Nexus: Yhteyksien Ihminen Homo Nexus viittaa ihmiseen, joka toimii solmukohtana erilaisten yhteyksien ja verkostojen keskellä. Tämä käsite kuvaa erityisesti modernia ihmistä, joka on: • Digitaalisten ekosysteemien keskellä:…

Ancient robot – Leonardo da Vinci (AI-tulkinta) Johdanto robotiikkaan Tekoäly ja robotiikka – algoritmien aikaan Facis de necessitate virtutem (Seneca) – Teet välttämättömyydestä hyveen Elämme aikaa, joka tullaan muistamaan algoritmeista, tekoälystä ja robotiikasta. Nuo käsitteet ovat hämääviä siinä missä aikanaan käsitteet sosiaalisesta mediasta, jollaista ei kielemme ymmärrä. Haastatellessani suomalaisia tuhatmäärin, joko itse tai kymmenien oppilaitteni avustamana, käsite ”sosiaalinen” oli poistettava kyselylomakkeiltamme jatkuvien väärinkäsitysten seurauksena. Hyvin merkittävä osa suomalaisten tunnekielessä sosiaalinen aiheutti joko hyväksyntää tai vihamielisiä…

Johdanto - paluu toisen väitöskirjan aikaan Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka Luostarinen 2006: Ecological cluster and innovation policy Ekologinen klusteri tutkimustehtävänä on epäilemättä käsitteellisesti laaja. Tätäkin laajempi on käsite innovaatiopolitiikasta. Tutkimusongelmaksi näiden yhdistäminen on kuitenkin ajankohtainen ja tähän tehtävään on ryhdytty pitkän pohdinnan jälkeen liittäen mukaan lukuisia aihetta käsitteleviä tutkimusohjelmia. Ajattelumme kun tahtoo olla hyvinkin suurpiirteistä ja yleisluontoista, elämämme näpertelyä (A.N.Whitehead). Ensimmäinen merkittävä sysäys syntyi jo 1970- ja 1980-luvun taitteessa. Tuolloin keräsimme Turun yliopiston sosiologian laitoksen…