Blogi

Muurille ja pyykkinaruille kysyntää.

Onneksi Yhdysvaltain ja Meksikon välillä on muuri estämässä koronan leviämistä Meksikoon. Kuva jota Trump esittelee Yhdysvalloissa karttana koronasta ja sen leviämisestä, on paljon puhuva. Voisiko Suomen ja Ruotsin välille saada myös jonkinmoista estettä tai muurin tynkää.. Maaottelu, finnkampen, voitaneen järjestää tavalla, jossa amerikkalainen seiväshyppääjä ja turkulainen kiekonheittäjä hoitavat oman lajinsa ottaen mallia ranskalaisesta seiväshyppääjästä. Kotipihassa vaimonsa pyykkinarujen välissä hyppynsä suorittaen sopivaan aikaan, kun nyt vaimoille ja pyykkipäiville ne sopivat ja mummot Turussa ovat televisioiden ääressä. Suomen…
Read More

Isänmaan asialla

Keskustelu Euroopasta ja sen tulevaisuudesta on lopultakin käynnistynyt myös Suomessa. Korona ja pandemia ei sitä synnyttänyt vaan paljon vanhemmat asiat ja historiamme, Euroopan asema globaalilla maailman kartallamme. Ja Suomi osana Eurooppaa Venäjän luoteisnurkassa. Osana Skandinaviaa sekä pohtien asemaansa itsenäisenä valtiona, juuri vuosisadan täyttäneenäkin. Rauhantilan jatkuessa kauan, sotaisalla ihmisellä ja kansalla on taipumusta hyökätä itsensä kimppuun, tiesi Friedrich Nietzsche aikanaan. Bernard Shaw tai oletti, ettei maailma rauhoitu, ennen kuin isänmaallisuus on kitketty ihmiskunnasta. Valta ja isänmaan…
Read More

Nyt tuli turpiin ja tuntuvasti.

Miten EU:n historiallista huippukokousta tulisi arvioida? Kokous oli poikkeuksellisen riitaisa ja se kertoo unionin tilasta paljon enemmän kuin jaetun valtavan rahamäärän suuntautuminen. Unioni on siten kokoaan pienempi globaali mahtitekijä ja kompromissien summa. Olemme jäsen liittoumassa, jonka asema maailmalla heikkenee koko ajan. Britit ja Norja ilman jäsenyyttä ovat osa Eurooppaa vapaamatkustajinamme. Molemmat käyttävät valtaa ja vaikuttavat Suomeen muuta Eurooppaa näkyvämmin. Mitä tekemistä Hollannilla ja Itävallalla on Suomen geopolitiikassa ja Lapissa eläen? EU on poliittinen eläin ja…
Read More

Narsisti, peluri vai psykopaatti.

HeSari luokittelee meidät joko narsisteiksi, pelureiksi tai psykopaateiksi. Meissä kaikissa on kaikkea tätä hitunen tai sitten vähän enemmänkin. Lehti käyttää artikkelissaan todella nimekkäitä tutkimuksia, tuhansia sellaisia ja myös alan uskottavaa asiantuntijaakin (HS 27.7) . On hyvä että asia on havaittukin ja pyhimykset pyyhitty pois asialistaltamme. Lehden mukaan meissä jokaisessa tahtoo olla hitunen joko psykopaattia, narsistia tai Machiavellin kaltaista juonittelijaa. Tästä voi olla jopa hyötyä meille pohtiessamme, kuinka toipua vaikkapa lääkärinä leikkauksesta, joka meni aivan poskelleen…
Read More

Politiikka palaamassa pandemian jälkeiseen maailmaan.

Uusimmat tutkimukset kertovat kuinka globaali väkilukumme kasvu jatkuisi vielä 2050-luvulle mutta kääntyisi sitten laskuun ja palaisi vuoden 2030-tasolle vuonna 2100, eli lähelle 8 miljardia. Syynä on syntyvyyden lasku. Näin väestökatastrofi ei toteutuisikaan eikä väkilukumme ylittäisi koskaan 10 miljardin rajaa. Tieto tulee Yhdysvalloista ja yliopisto on sekin tutkijoineen vakavasti otettava. Jos näin onnellisesti kävisi, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen riittävyys sekä ilmastomuutoksen hoito onnistuisi meiltä ja maailmanloppu olisi peruttu sekin. Kunhan vain jatkamme ponnistelua kohti parempaa maailmaa. Omassa…
Read More

Onko Sauli Niinistö lajinsa viimeinen?

Sauli Niinistö syntyi Salossa ja juristin työura käynnistyi vahvasti vasemmistolaisessa ja teollisuudeltaan taantuvassa Forssan kaupungissa Lounais-Hämeessä. Matka Salosta Someron kautta Forssaan ja sieltä myöhemmin suomalaisen politiikan pariin kokoomuslaisena sujui opiskellen Hämeessä myös kartanokokoomuslaisuus. Se poikkeaa melkoisesti vaikkapa tervaporvareitten oululaisten saati savolaisten kokoomuslaisuudestamme. Vastailin vaalien alla vaalikoneiden kysymyksiin ja samoilla vastauksilla olisin äänestänyt Hämeen vaalipiirissä Forssassa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa kokoomuslaista mutta Oulussa demaria. Juuri tässä tämä oman aikamme ero näkyy mutta ei välttämättä Sauli Niinistön toiminnassa.…
Read More

Ihmisenä olemisen ongelmista.

Professori Päivä Haapasaari kirjoittaa HeSarin vieraskynässä, kuinka maailmaa ja meitä uhkaavat riskit ovat yhä monimutkaisempia, eikä niiden tulkintaan riitä pelkkä luonnontiede, teknologia tai taloustieteet. Lisäksi ne ylittävät valtioiden ja kulttuurien rajojakin. Ne ovat monimutkaisia, poikki- ja monitieteisiä, hallinnonaloista piittaamattomia, syy-seuraussuhteet ovat hankalasti ymmärrettäviä sulkemalla ihminen ja hänen yhteiskuntatieteinen ulkopuolelle ja pitäytyen vain luonnontieteissämme. Talous, kansanterveys, ympäristö ja sen sosiologia, psykologia, talous, juridiikka, lääketiede, biotieteet, estetiikka jne. ei ole pelkästään korona viruksen biologiaa, terveyden hoitoa, vaan…
Read More

Menetetyn vuosikymmenen lapset.

Kirjoitin täyttäessäni 69 vuotta lainaten kirjaa, joka on julkaistu vuonna 2007. Samana vuonna julkaisin lukuisia esseitä, jotka kertoivat tulevasta mutta samalla menetetystä maailmastamme, menetetystä vuosikymmenestä. Pilasimme sen saamattomuuttamme. Niitä luetaan edelleen ja ne selittävät myös miksi pandemian leviää biologisena ilmiönä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Brasiliassa mutta ei Taiwanissa, Uudessa Seelannissa, Suomessa tai Saksassa. Jokaisessa näistä on naisia johdossa ja se kertoo jo paljon yhteiskunnan saavuttamasta vaiheestakin. Tästä huolimatta mennyt vuosikymmen oli meille menetetty ja…
Read More

Pohdintoja vuosikymmenten takaa.

Kun lähestyy 70-vuoden ikää aiemmat tunteet ja tiedostaminen alkavat muuttua oireiksi ja niiden hoidoksi. Samalla mukaan tulee nostalgista halua palata aiemmin kirjoittamaansa. Niinpä eilinen päivä, syntymäpäiväni ja onnittelijani sekä pandemia-aika ja sen rajoitukset maailmalla, toivat monestakin syystä esille tämän kirjan ja sen kansilehden. Samalla myös tyttäreni Outin ja poikani Veli-Matin osallistumisen kirjan syntyyn. Syy oli lapsenlapseni. Oli syytä avata sitä, miksi oma aikamme kulkee eräänlaisen digiloikan maineessa ja kuinka se on heille jo vähän vanhahtava…
Read More

Kieli ja sen käyttämä valta.

Miksi me suomalaiset käytämme murteita tai korostamme kielessämme sellaisia käsitteitä tai painoja, jotka ovat hyvin kaukaa historiasta? Ei kuitenkaan omastamme silloin kun ilmiö on syntynyt oman aikanamme ja etenkin kirjailijoiden, kielen taitajien, toimittajien ja poliitikkojen sekä ammatikseen kielellä leikkivien uutena ammattia. Suomessa näitä henkilöitä kerätään televisioon kirjailijoista ja näyttelijöistä, kielipelien ammattilaisista, joille kieli ei ole emotionaalinen väline vaan sanat kesytetty pelkäksi tyhjän puhumisen leikiksi, jossa stand up koomikot ovat oman aikamme narreina tyypillisin. Miksi brittien…
Read More