Blogi

Kiihkeä lokakuun alku

Koulusurmaajan vanhemmat kirjoittavat Helsingin Sanomiin (HS 4.10). Kirjoitus on luonnollisesti nimetön. Me vain tiedämme jo nimen. Se julkaistiin heti tapahtuman yhteydessä perusteluineen. Nimi on kovasti tuttu Ylä-Savossa. Hyvin savolainen nimi ja varmasti mukavia ihmisiä, aikaansaavia ja samanlaisia kuin mitä muutkin Ylä-Savosta tutut suvut. Poikaa kiusattiin jo hyvin varhain lapsena, kirjoittavat vanhemmat. Sellainen johtaa oirehtimiseen, ahdistukseen ja masennuksen. Depressio on vakava tauti ja julma kokijalleen. Sen kuvaaminen on vaikeaa. Kun katsot ikkunasta ulos, näet vain lasin…
Read More

Koulusurmaajan jäljillä

Mediat avaavat vähin erin Kuopion murhenäytelmää. Tapamme pohtia koulusurmia on suomalainen. Vielä 1950- tai 1960-luvulla koulusurma koulussamme Savossa, Iisalmessa, olisi johtanut poikkeusoloihin Ylä-Savossa ja koulu olisi lakkautettu. Aivan riippumatta siitä, että tuohon aikaan kiusaaminen ja aggressiivinen käyttäytyminen, suurten ikäluokkien aiheuttamat häiriöt, olivat paljon nykyistä yleisempiä. Päihteet ja itsemurhaluvut olivat sotasukupolven tuotetta ja ympärillä liikkui koko ajan sodan vammauttamia ihmisiä. Nuoret olivat epigeneettisesti perineet vaurioita, jotka korjautuivat vasta seuraavan sukupolven aikana. Kuri oli koulussa, poikalyseossa, poikkeuksellisen…
Read More

Olisiko aika erota – hallitus?

Takana on vuoden surullisin päivä. Se ei varmaan ole sattuma että päivä oli juuri Minna Sillanpään. Ei sekään, että hän syntyi Lounais-Hämeessä, Forssan talousalueella. Demaripuolue syntyi siellä ja niin myös Sillanpää. Punavihreän hallituksen vihreät Forssan Koijärvellä mellastaen. Siihen on varmaan selvä syy miksi juuri täällä, Forssassa. Savossa syntyneenä, Kuopiossa paljon aikaani viettäneenä, sukuni Kallaveden rannalla kirkkovenettään ja purjekuntansa veneitä soutaen, suren syvästi tapahtunutta. Ymmärrän Suomen koulusurmien taustan ja tiedän mistä on kysymys. Sen ymmärrys tekee…
Read More

Miksi Kuopion terrori ei keskeyttänyt eduskunnan istuntoa.

Kuka päätöksen olisi tehnyt? Puhemiesneuvostoko? Kuka on puhemies? Matti Vanhanen. Hän on sairauslomalla. Muiden kohdalla tieto tuli tavalla, joka ei nähtävästi olisi riittänyt, vaikka kyse olisi ollut Estonian hukkumisen kaltaisesta tapahtumasta. Ensimmäinen varapuhemies on perussuomalainen ja häntä tuskin olisi kuunneltu. Olisi oletettu hänen keräävän poliittisia pisteitä. Kokoomus etenkin olisi pannut vastaan epäluottamuslauseen tekijänä. Sieltäkin löytyy varapuhemies. Päätös olisi koettu joka tapauksessa poliittisena ja se olisi vaatinut yhteisen päätöksen. Jos kyseessä olisi ollut sodan ja rauhan…
Read More

Miina Sillanpään päivänä

Mitä tarkoittaa populismi ja stigma kielessämme? Yleensä stigmatisointi merkitsee kohteensa negatiivista leimaamista. En näe tälle käsitteelle "populismi" kielessämme ja medioissa muuta merkitystä. Vai oletteko ehkä havainneet tämän käsitteen käyttöä positiivisessa ja ylevässä merkityksessä? Liitetäänkö Suomessa populismi erityisesti leimaamistarkoituksessa stereotyyppisesti johonkin suurempaan ihmisryhmään medioissamme? Tuleeko ehkä mieleen vaikka puolue, jota kannattaa 20 % suomalaisista ja 30 % miehistä? Entä onko muita kansakuntia, joihin tämä stigmaattinen leima halutaan liittää? Tuleeko mieleen suuriakin valtioita? Entä näiden valtioiden päämiehiä…
Read More

Mikkelinpäivän Hesaria lukien

Mikkelinpäivä on Arkkienkelin muistoksi vietettävä juhla. Se symboloi samalla oman aikansa medioita, enkeleitä viestien kuljettajina. Oman aikamme enkeleistä monelle tutuin on Helsingin Sanomat. Television kulta-ajan uutisten lukija oli monelle aikamme enkeli. Sellaisen enkelin poismeno muistetaan toki televisiossammekin. Forssan Lehdessä on vielä sana sunnuntaiksi ja Johanna Parvialan, papin koskettava kirjoitus lapsista ja rikkonaisesta sillasta, Suojelusenkelitaulusta. Se on kaukana oman aikamme mediaenkeleistämme. Jaakko Lyytinen kirjoittaa kolumnissaan Helsingin Sanomissa (22.9) tiivistäen sen minkä aiemmin olen kirjoittanut osana uutta…
Read More

Tyhjän puhujien lasku lankeamassa

Tumma tunnor bullra mest. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, Minulle tämä opetettiin lapsena ymmärtämättä, että se syntyy geneettisenä ilmiönä, on kulttuurinen ja sitä ylläpitävät ovat oman aikamme syöpä. Sitä vai lisäävät oman aikamme viihteelliset mediamme, ihmisen turhuus ja ahneus, sekä sen rakentama rakenteellinen korruptiomme. Olemme taitavia valehtelemaan sepitteellisen kielemme avulla itsellemme ja muille. Ihminen on valehteleva eläin ja kykeni menestymään sen tarjoamin eväin luonnon ankarassa evoluutiossamme. Samalla evoluutio meni kohdallamme metsään. Se ei toiminut geneettisesti. Se…
Read More

Vaalit kuin maratonjuoksu

Naiset juoksivat yöllä Dohanin helteessä hirvittävän maratonkisan. Huomattava osa maailman huipuista keskeytti. Suomalaiset menestyivät hyvin. Vain neljä eurooppalaista ehti ja jaksoi sietää kisaa suomalaista paremmin. Suomen olot eivät oikein vastaa Dohanin oloja, olkoonkin että kellonaika oli sama. Kisa juostiin yöllä välttäen pahinta hellettä. Dohan kisapaikkana on aiheuttanut mediapolemiikkia eikä syyttä. Korruptio ja samalla vähäinen kiinnostus itse kisatapahtumiin, yleisurheilukulttuurin puute, ovat ikävä ilmiö kisaisännille ja urheilun maineelle. Urheilu huipulla muistuttaa politiikkaa, vaalejamme, vaikka niitä ei tulisi…
Read More

Mies kuin Amerikka itse II

Yhdysvallat on käynnistämässä sirkusta joka päättyy syksyllä vuoden kuluttua. Suomi sen itäisimpänä osavaltiona seuraa sitä henkeään pidätellen. Tällä kertaa suomalaiset tuntevat jo pääpelurin ja hän ei tule meille yllätyksenä, kuten edellisissä vaaleissa. Mediamme ja asiantuntijamme eivät munaa itseään ja häpäise tietämättömyydellään kuten silloin. Eivät itke vaalien tuloksen selvittyä. Mutta toiveikas on oltava kuten jalkapallojoukkueemme tai yleisurheilijamme Dohan helteessä. Trump tuntee äänestäjänsä ja puhuu taas kerran juuri heille. Prosessi alkoi nytkin Trumpin aloitteesta. Hänen on oltava…
Read More

Kilpailu kubittien kvanttiherruudesta kovenee

Google ilmoitti saaneensa ns. kvanttiherruuden ja ratkaisseensa kubittien laskennan salaisuuden. Kubittien kohdalla lasketaan rinnakkain tuhansia laskutoimituksia samaan aikaan. Se mullistaisi tietokonelaskennan ja tekoälyn samalla. Siis oman digiaikamme ja sen vaivat myös yksilön ja yhteiskunnan toiminnassa, hybridivaiheessamme ilmastomuutoksen kanssa tuskaillen. Ongelmat, joita supertietokoneet vatvovat 10 000 vuotta, voidaan hoitaa parissa minuutissa uusilla koneillamme. Tällaiset kvattikoneet mullistaisivat vaikkapa teknoälyn ja kemian, lääketieteen, materiaalien ja salausten kehittelyn, oikeasti siirtyisimme kokonaan uuteen tietokoneittemme aikaan. Kilpailevat yhtiöt kiistivät heti Googlen…
Read More