Blogi

Tämän päivän (11.2) suurin uutinen oli tieto gravitaatioaaltojen löytymisestä. Se on samalla tämän kuluvan vuosisadan tai tuhannen tähän saakka ehkä merkittävin uutinen. Tämä päivä merkitään historiaan juuri tästä tapahtumasta. Mediat otsikoivat sen näin olkoonkin, ettei moni ehkä ymmärrä mitä nämä käsitteet tarkoittavat: Gravitaatioaalloista viimein suora havainto – suurempi läpimurto kuin Higgsin hiukkanen. Ajatus painovoima-aalloista on peräisin Albert Einsteinin sata vuotta sitten julkaisemasta yleisestä suhteellisuusteoriasta. Kosmologi Syksy Räsäsen mukaan nyt tehty havainto on tärkeämpi tiedeuutinen kuin…

  Suomalainen media saa sapiskaa kansainvälisessä mediatutkimuksessa, jossa kaikkien Pohjolan maiden, Islantia nyt lukuunottamatta, rinnalla tutkimusta on tehty Saksassa, Britaniassa ja Ranskassa. Siis erittäin laaja tutkimus ja arvovaltainen tekijäkin, ei suomalainen gallupkyhäelmien tekijä ensinkään. Tutkimus on mainittu Helsingin Sanomissa muutamalla palstalla ja otsikolla, jossa todetaan kuinka suomalaiseen mediaan ei luoteta. Noin 60 % epäilee mediansa sanomaa ja tulos on lähellä katastrofia ja myös kotimaisia selvityksiä, joissa mediaa on pidetty instituutiona Suomessa kaikkein epäluotettavimpana. Lehti ei…

Seutukuntien (70 kpl) vertailussa Suomen karttakuva on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana radikaalisti (FL 9.2). Maantieteen professuuria ja etenkin aluesuunnittelussa hoitaneena siihen kiinnittää ensimmäisenä huomion. Toisena karttojen käyttöön medioissamme edelleen tavalla, jossa väritellään kuntarajoihin rajautuvia pintoja ikään kuin ne olisivat erityisen suuressa roolissa näiden elinvoimaisuudessa esiintyvien ilmiöiden kuvauksessa. Valtaosa kun maasta on täysin asumatonta ja mitattavat ilmiöt löytyvät taajamista ja käytännössä viidestä, enintään kymmenestä suuremmasta kaupunkikeskuksestamme. Helsinki ja metropolialue on oma lukunsa ja sitä on vertailtava…

  Pakolaiskeskustelussa on muistettava, kuinka monikulttuuriset ja tiheään asutut metopolialueet ovat vastaanottajina etelässä tyysti erilaisia kuin valtaosin suota ja metsää kasvavat korpimaat. On otettava huomioon talouden ja kantokyvyn rinnalla, kuinka Suomen kaltaisen maan metropolikulttuuri rajautuu yhteen pieneen pääkaupunkiimme. Lisäksi meillä pohjoiseen sijoittaminen edellyttää aivan muuta kuin telttojen pystyttämistä 40 asteen pakkasessa. Maaseutumme on tyhjenemässä myös kantasuomalaisista.Töitä kun ei ole ja aktiivinen maaseutupolitiikka on unohtunut jo aikoja metropolipolitiikan jalkoihin. Vastuu on kannettava siten, että siitä selvitään…

Hyvää Runebergin päivää. Runoilijat ovat olleet Suomessa perinteisesti myös vahvan oman identiteettimme rakentajia ja aluksi he tulivat liki yksinomaan ruotsinkielisestä väestöstämme. Myös kielemme rakentelijat Agricolasta alkaen olivat luonnollisesti tuolta suunnalta tulleita. Topelius kirjoitti myös maakunnistamme ja tuli tunnetuksi maantieteiljänä. Olen otettu siitä, että Google mainitsee minut niiden muutaman maantieteilijän joukossa, jossa yhteydessä myös Toplelius mainitaan. Mukana on myös kolme jo edesmennyttä akateemikkoa. Tänään meitä puhututtaa maantieteilijöinä maakuntien itsehallinto ja kuntien tehtävät sekä medioissa puolueemme, jotka…

Kun olimme jo toipumassa presidentin räväkästä puheesta, eikös jo seuraavana iltana kerrota, kuinka Paavo Väyrynen, keskustassa 50 vuotta vaikuttanut ikoni ja imaami, on perustanut oman puolueensa. Se tarkoittaa siellä puoluehajaannusta. Edellisen kerran sellaisen aiheutti Veikko Vennamo 1950-luvulla. SMP ja Perussuomalainen puolue sai silloin juurensa. Ennustin näin myös tapahtuvaksi ja niin myös kävi kokemattoman insinöörin ohjaillessa puoluettaan.  Väyrystä ei voinut jättää joukkoineen sivuun ja unohtaa ikään kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan. Ei se niin toimi…

Jos joku vielä pohtii, missä nyt mennään, viimeistään presidentti Niinistön puhe avasi silmät. Jos ne eivät avaudu tästä, silloin eduskunta on väärä paikka vaativan tehtävän hoitajalle. Puhe kun oli viesti Suomesta myös muulle Euroopalle ja se on luettu tarkkaan. Nyt ei ole kyynisen valtapolitiikan aika. Eurooppa ei nyt kykene kuin enintäin tyydyttävään tulokseen. Oma tilanne on osattava nyt peilata tätä tosiasiaa vasten. Olemme itsemme jo riittävästi haukkuneet ja hakeneet huonon itsetuntomme pohjat. Omia arvoja ei…

Kontinkielessä jokaisen sanan loppuun liitetään sana "kontti" ja sanataivutuksena syntyy "minä kontti" = "konamintti". Wikipediassa Isä meidän -rukos oli käännetty kontinkielle. Lapsena kontinkieltä käytettiin ja se sujui kuin vettä vaan. Ei kuitenkaan kuten heinänteko. SE kun on nykyisin jotain vallan muuta kuin 50-luvun heinäseipäät. Aikaamme luonnehtii uusavuttomuus ja luulen että rukouksetkin, niistä yleisin, on kontinkielestä monelle hepreaa. Tolkun ihminen (Kolkun tontti kohminen intti) ei pidä meteliä toisen uskonnosta, jos omakin on vähän ruosteessa. Savolaista sananrieskaa…

Timo Soini kuvaa Suomen Uutisissa miksi hän valitsi juuri ulkoministerin raskaan pestin. Hänellä oli siitä aiempaa kokemusta ja ukopuolella oppositiojohtajan tai puoluejohtajan vaativien tehtävien. Ulkoasiainvaliokunnan johdossa hän oli saanut myös kiitosta. Etenkin erittän kokenut Kokoomuksen Pertti Salolainen kiitteli Soinia valiokuntatyön hoidosta.  Poliitikot kiittelevät toisiaan harvoin. Tradition jatkajana hybridiyhteiskunnassa Oli toinenkin syy valita juuri vaativan ajan painava salkku. Ulkoministeri on varapääministeri ja vastaa tehtävistä, jotka ovat muuttuneessa Suomessa, Euroopassa ja globaalissa maailmassa avaintehtäviä myös kansallisen turvallisuuden…

Kun Lauri Tarastin tiukalla aikataululla laadittu malli valmistui, siinä uusien itsehallintoalueiden nimestä luovuttiin ja puhuttiin pelkästään maakunnista ja juristin aivoilla ohjelmaa rakennellen. Maantieteen professuuria hoitaneena, sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen, oudoksuin tätä perinteisen käsitteen käyttöä vaikkapa alueelle, jossa luonnonmaantieteen rajat eivät välitä edes vedenjakaja-alueista ja talousmaantieteen kohdalla ylitettäisiin sotealueina vanhat maakuntiemme vaikutusalueetkin, ikivanhat kulttuurimaantieteelliset alueet mutta myös uudemmat valtateiden varteen rakennetut kehityskäytävätkin. Raskaimmin vanhat ja nykyiset toiminnalliset rajat ylitettäisiin Lounais-Hämeessä, jossa asiointi ja asioistamme päättäminen siirtyisi…