Blogi

Menestys ja elämä ovat intohimon tuotetta – ei tarpeen Olen lukenut Teuvon päivän media-annokseni netistä ja printtimediana. Brittitutkija ei siedä Afganistanissa lännen ylemmyyttä on vanhaa asiaa, Kirsi Kunnaksen kuolema on surullista myös hänen pojilleen. Hän jos kuka vaikutti lapsuuteni ajan maailmankuvaan lausuessani runoja, jotka olivat hiven uutta perinteisiin verrattuna. Loikka seuraavalla portaalle tapahtui kuitenkin 1960-luvun Suomessa ja Iisalmessa sen omien elokuvan tekijöiden, näyttelijöiden ja lukion kavereitteni kautta. Sotaleffat Koljonvirralta alkaen hoiti iisalmelainen ohjaaja ja niistä…

Tuli on hyvä renki mutta huono isäntä. Sama pätee mediaankin. Elämme aikaa, jolloin törmäämme kaikessa epäonnisiin kokeiluihin ja niiden taustalla mellastavaan mediaamme. Se ei tyydy vain ohjailemaan omaa valtaansa vaan manipuloi myös yhteiskunnan muita vallankäyttäjiä itselleen mieluisaan suuntaan. Siinä sosiaalinen media on vain sen taustakuorona ja hälyäänenä. Suomen Kuvalehti kuvaa tämän kannessaan (22.10.2021) otsikolla ”Kun tuli on irti”. Samalla se otsikoi Syyrian hylkyvaltioksi Lähi-Idän vakauden lukkona. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kertoo kuinka englanti kielenämme jyllää,…

Hauen laulu – opportunistin valinta. Hauki on mainittu parinkin kirjani kansilehden kuvauksessa. Toinen kirjoista on muistelmakirjani jonka kansilehdessä lainaan Aaro Hellaakosken ”Hauen laulua” täyttäessäni 70-vuotta. Lausuin sen lapsena useita kertoja, ehkä satoja, aikuisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Hellaakoski on Oulun koulun kasvatteja kuten osittain itsekin pari vuosikymmentä Oulun yliopistossa opiskellen ja toimien tutkijana ja opettajana, biotieteissä mutta etenkin maantieteessä. Sekä luonnon- että kulttuurimaantieteessä graduni tehden ja myöhemmin myös väitellenkin. Mukaan tuli myös suunnittelumaantiede ja samalla täydentäen opintojani…

Vuosituhannen alku ja sen ensimmäinen vuosikymmen toi mukanaan milleniaalit ja sukupolven, jonka mielikuvat edellisen vuosituhannen ihmisistä tulee poikkeamaan jatkossa enemmän kuin arvaammekaan. Seuraavan vuosikymmenen alkua edelsi kirjani ”Vuoden 2013 enteet ja utopiat, dystopiat”, taantuman kylmään sotaan. Vuosi 2011 oli toki ennustettu jo 1970-luvulla kirjassani ”Arctic Babylon 2011”. Ei mennyt pahastikkaan vikaan, niin näkyviä olivat maailmankuvat lähitulevaisuudessa muuttavat digiajan enteet ja ilmastomuutoksen globaalit koettelemukset pandemioineen. Sen toinen osa ”Arctic Babylon 2015” oli jo jatkoa sille, mitä…

Narsismi ja valta on aiheena aina kiinnostava. Kirjoitin aiheesta sivuilleni mm. vuonna 2006 ja paalutin sen sivuilleni pandemian käynnistyessä 2020. Jotain merkittävää on nyt kuitenkin tapahtunut sellaista, jota nuo aiemmin kirjoittamani eivät voineet vielä sisältää. Ei myöskään Helsingin Sanomat vuodelta 2006. Mistä sitten on kyse ja millainen ilmiö meiltä on jäänyt huomaamatta? Matti Kalliokoski havaitsee Suomen Kuvalehden pääkirjoittajana (5.11.2021) kuinka ylihuomiseen on pitkä matka sekä enemmistöhallitukset ovat murentua sisäisesti kesken matkan. Näin kävi myös kirjoittaessani…

. Pyhäinpäivä on samalla sananvapauden päivä Kustaa Aadolfin sankaruutta ihaillen. Kustaa Aadolf muistetaan suurena leijonana ja Suomessa etenkin Sakari Topelius piti huolen hänen suuruutensa aikojen kuvaajana. Suurten uudistusten ja sankaritekojen taustalla oli tuon ajan monella tapaa onnettomat rakenteelliset ongelmat Euroopassa. Tänään poliittisten päättäjien on todella vaikea löytää sellaista uudistettavaa, joka ei kaadu liian kaukaiselta tuntuvaan tulevaisuuteen. Enemmistöhallitukset pyrkivät murenemaan sisäisesti kesken matkan. Halu perustella suuria kokonaisuuksia heikkenee, kun pisteet kerätään olemattomilla yksityiskohdilla.  Ylihuomiseenkin on jo…

Viherflaatio on vielä uusi ilmiö maailmantaloudessa. Siihen on kuitenkin hyvä totuttautua ja pandemia jälkeinen nopea kasvu antaa siihen myös mahdollisuudenkin. Kyse on poikkeustilanteesta ajettaessa suuria ilmastomuutoksen vaatimuksia maailmantalouteen. Ilmiöllä on inflaatiota ruokkiva vaikutus. Olen tästä kirjoittanut runsaasti aiemminkin mutta varoittanut samalla ajautumisesta kurjuusindeksiin.   Keskiviikon ja Terhon päivän Helsingin Sanomat (3.11.2021) osuu samaan aiheeseen, josta tein 1970-luvulla opinnäytteitäni Oulun ja Turun yliopistoillemme. Opinnäytteet liittyivät yhtäällä poliittiseen maantieteeseen ja toisaalla yhteiskuntatieteisiin mutta edellyttäen myös biologista perustaakin.…

Median värittämää narraatiota vaiko tieteellistä totuutta 1.11.2011- 2021- 2031 jne? Kirjoitin eilen arviota Helsingin Sanomien taannoisen päätoimittajan pohdinnoista, jossa taustalla oli YKSI muuttuja ja itse lisäsin siihen toisen. Ilmiön tutkinta olisi vaatinut määrättömän määrän muuttujia, selittäjiä ilmiön ymmärtämiseksi.  Toimittaja oli käyttänyt vain yhtä muuttujaa eli ikää, minä lisäsin sentään mukaan myös sukupuolen. Toki mukana tulkinnassa olisi kuulunut olla määrätön määrä taustamuuttujia ja tulkinta samalla poikkitieteinen. Tieteen popularisointi on vain tätä kahden muuttujan vertailua. Tulos ei…

Innovaatiopolitiikaista feministiseen kulttuuriin Innovaatiopolitiikka on aluevaalien teema numero yksi. Mikä on sitten toinen teema? Toinen teemamme liittyy ehdokkaiden sukupuoleen. Kirjoitin aiheesta todella merkittävän vuoden 2010 hetkellä, jolloin Helsingin Sanomien päätoimittaja oli havainnut sellaista, jota oli syytä analysoida lisää. Otsikoksi valitsin ”tytöstä polvi paranee”. Tänään meillä on hallitus ja puolueita, joissa naiset vievät ja miehet vikisevät. Ilmiö oli kuitenkin synnytetty innovaatiokeskuksissamme yliopistoissa ja koululaitoksissa jo paljon aikaisemmin. Olin sitä itse läheltä seuraamassa yliopiston rinnalla hallitustemme työrukkasessa…

Innovaatiopolitiikka on ollut luetuin aiheeni kirjoina ja artikkeleina medioissamme. Samoin olen kirjoittanut siitä tuhansia esseitä, kongressiesitelmiä ja jopa toisen väitöskirjanikin. Oletan että tunnen sitä ja sen merkitystä kansalliselle ja aluetaloudellemme sekä samalla myös kuntiemme ja maakuntiemme menestystä rakenneltaessa. Se on epäilemättä tärkein tulevien ensimmäisten maakunta- ja aluevaalien yksittäisistä teemoista ja samalla aihe, joka yhdistää muut ohjelmat tälle alisteisiksi alaotsikoiksi. Näin riippumatta siitä, liittyvätkö ne koulutukseen, sivistyshallintoon, yrittäjyyteen, terveydenhoitoon, sosiaalipolitiikkaan, menestykseemme kansallisella tai globaalin kilpailun koko…