Perussuomalaisten kannatus puolueistamme vakiintunein

Gallup kertoo perussuomalaisten vakiintuneesta kannatuksesta ja vain pienistä muutoksista puolueittemme välillä. Kun muutokset ovat puolen prosenttiyksikön luokkaa ja virhemarginaali 2 % molempiin suuntiin, ainut uskottava tulkinta on perussuomalaisten kannatuksen pysyvyys omalla 22-23 %:n tasolla ja muiden puolueitten 11-12 % (keskusta, vihreät) tai 16-18 % (demarit, kokoomus) välillä lukuun ottamatta pienpuolueita 3-5 % (rkp, kristilliset) tai 7 %:n (vasemmisto) tuntumassa. Tulkinta poliittisen kentän jyrkästä jakautumisesta kahtia on virheellinen. Ei ole vihreää suurta kansallista puoluetta (11-12 %),…
Read More

Suoliston bakteerikanta ennustaa persoonallisuutesi

Otsikko on Helsingin Sanomista (18.2) ja lainattu brittitutkimuksesta. Sen mukaan seurallisilla ihmisillä on monipuolisempi mikrobiomi suolistossaan kuin neuroottisilla. Sieltä löytyy noin sata biljoonaa mikrobia. Vähän kuten tähtiä taivaalla. Ne viestivät aivojemme kanssa, kuten varmaan tähdetkin omalla tavallaan ja etenkin horoskooppeja laativien uskomusten mukaan eläen. Ihailen salaa horoskooppien tekijöitä. Tutkimusten mukaan suolistobakteerit ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja häiriöihin: masennukseen, ahdistuneisuuteen, skitsofreniaan, autismiin sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin, kirjoittaa lehti tutkimusta lainaten Tanja Vasaman kynästä. Varmaan näin…
Read More

Harrastelua ja puuhastelua vai ammattimaista osaamista?

Matti Luostarinen Hetki sitten · Keskustan veteraani poliitikot löytävät lukuisia syitä sille,miksi maalaisliitto-keskusta on romahtanut, siinä missä toki myös SDP puolueenamme. En käy niitä nyt luettelemaan. Lukekaa medioistamme Seppo Kääriäisen ja monen muun kokeneen poliitikon purkaukset. Ne vaikuttavat hyviltä, mutta pitävät sisällä vain puolitotuuksia. Ne ovat oireita kun tulisi löytää oikea taudin kuvan antama syykin ja hoitaa sitä, ei oirehtimista. Ilmiö kun on päässyt pahaksi ilman oikeaa hoitoa. Entäpä jos keskustan veteraanipoliitikkojen pohdinnat ovat vain…
Read More

Stereotypioiden ylläpitäjät

Eilinen lehti (HS) aprikoi kolumnistinsa kautta, löytyykö meiltä vielä stereotypioita kansakuntamme sisältä ja heimorajoja noudatellen. Kirjailijoistamme kolumnisti otti esille etenkin hämäläisten tavan kuvata omaa heimoaan tai rinnastaa sitä sotakirjoissaan muihin heimoihimme. Kirjailija oli luonnollisesti urjalalainen Väinö Linna. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla Aleksis kivi. Tärkein stereotypioiden rakentelija olisi kuitenkin luetuin ja yli 50 painosta Maamme kirjastaan saanut Sakari Topelius. Maamme kirja kun ei muuta teekään kuin kuvaa heimojamme, siinä missä maakuntalehdet sepitteellisten aluehenkien rakentajana.…
Read More

Paljonko on kissoja Vilkkilässä?

Ministeri Pekonen kuvasi sosiaaliturvan koskettavan ”jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa”. Tuloeroja ja elämän edellytyksiä tasaava järjestelmä on vuosikymmenien varrella kasvanut suureksi ja monimutkaiseksi, Pekonen sanoi, ja sen uudistamiseen yksi hallituskausi on liian lyhyt aika. Uudistuksen keskeinen tavoite on yksinkertaistaa järjestelmää sekä tukea aktiivisuutta, osallisuutta ja työllisyyttä. Niinpä käynnistyi uusi vuosikymmenien päähän ulottuva sote, jonka tavoitteet ovat muuttaa vanha ja korvata kokonaan uudella. Se vaatii aikaa ja tupakkia, vuosikymmenen taakse ulottuvana myös ministereittemme apulaisten tukea. Parlamentaarinenkin…
Read More

Valentinenpäivästä ystävänpäivään.

Miksi suomalaisilla on taipumusta latistaa alkuperäinen Valentinen päiväkin pragmaattiseen tapaan lähettää kortti netissä? Miksi ikivanha Valentinen päiväkin on muutettava Suomessa tavaksi heittää kortti ja vielä netin kautta ventovieraille. Siitä on romanssi ja romantiikka kaukana. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kun suola muuttuu mauttomaksi se heitetään pois tai syödään vanhaa lämmitettyä kaalikeittoamme "crambe repetita". Taas joudun lainaamaan suoraan tekstiä, joka on tarkoitettu juuri meille suomalaisille. On aika päivittää kalenterimme ja muistaa mistä tämä päivä sai alkunsa eikä…
Read More

Hymyilevä Apollo

Eino Leinon "Hymyilevä Apollo" on ystävänpäivän runoksi sopivin suomalaisen kirjoittamana. Toki Leinolta löytyisi muitakin runoja, joita yhdistellen löytyisi sopiva juuri tälle päivälle kirjoitettu lyyrinen teksti. Sitä voisi ehkä höystää parilla muullakin runoilijamme hengentuotteilla. Ei vähiten Tommy Tabermannin lyriikalla. Valentinenpäivään sopii tänään, vihaisten kirjoitustemme joukkoon, Eino Leinon säkeet hymyilevästä Apollosta. SE kannattaa opiskella ulkoa. Itse tein sen jo lapsena ja lausuin usein maailmalla. Joskus myös englanniksi. Hymyilevä Apollo Näin lauloin ma kuolleelle äidillein ja äiti mun…
Read More

Mikä vaivaa maaseudun kehittäjiä?

Maaseudun kehittäjien ja luonnonvarojen jalostajien pyhin paikka on Jokioisten kunnassa maamme ehkä arvostetuimman kartanon mailla majaillen. MTT ja nykyinen Luke siirrettiin sinne ministeri Virolaisen aktiivisen toiminnan ansiosta. Helsingissä sijaitsevia luonnonvarojamme tutkivia laitoksia oli syytä jalkauttaa asfalttiagronomeina lähemmäs talonpojan elämää ja nykyisin myös niitä verkostoja ja klusterirakenteita, jotka ovat osa sähköistä internetiä ja sosiaalista mediaammekin. Agronet syntyi sekin vahvasti MTT:n toimesta jo 1980-luvun puolella ja Helsingin Sanomissa lehmät käyskentelivät laitumilla pitäen yhteyttä kännykät korvalla. Tänään sitten…
Read More

Elämää suurempi tarina.

Harrastuksistani yksi rakkaimmista on katsella elokuvia. Joka päivä vähintäänkin yksi, joskus useampia. Elokuva on minulle elämää suurempi tarina ja tapa kertoa se nerokkaammin kuin mitä itse kykenemme kokemaan tai oivaltamaan ilman näitä oman alansa neroja ohjaajina, lavastajina, leikkaajina, puvustajina, muusikkoina, tuottajina, pukijoina, stuntteina, kymmenissä eri tehtävissä hakien aistimme ja mielikuvituksemme ylittävää neroutta. Vuoden 2019 parhaat elokuvat palkittiin juuri Oscar gaalassa. Olin kirjoittanut omien esseitteni joukkoon ja samalla seuraavan kirjani johdantoon, sen loppuun vuoden lopussa menneestä…
Read More

Ihminen on itsensä pahin vihollinen

Ihminen on itsensä pahin vihollinen Olin ideoimassa 1980-luvun puolella Iin kuntaan ympäristöinstituuttia. Se tapahtui ideakilpailun vastauksena ja vaiheessa, jolloin Iijoen rakentamista haluttiin jatkaa sen vielä vapaisiin koskiin keski- ja yläjuoksulla. Oikeammin halutiin lisää allastilavuutta ja Siuruan tai Kollajan allasta. Yhdistin tuolloin ympäristöinstituuttiin kaikki ympäristötieteet ja tohtoreittemme jatkokoulutuksen ympäristöbiologian lisäksi ympäristölääketieteessä, ympäristötaloudessa, ympäristösosiologiassa, ympäristöpsykologiassa, ympäristöjuridiikassa, ympäristöteknologiassa, ympäristömaantieteessä jne. Se sai kannatusta ja voitti myös ideakilpailunkin ”Piste Iin päälle”. Kokosin voimat yliopistoltamme ja hankimme kaikkien tiedekuntien toiveet…
Read More