Hyvää Nuutin päivää

Kenestäkään ei ole tullut suurta ja merkittävää matkimalla eikä voittajat usko sattumaan. Tämän ajan todellisia häviäjiä ovat nämä, joiden uskottiin ja odotettiin voittavan. Menestys syntyy vain omalla tavalla eletystä ja tehdystä elämästä. Aikamme ongelma on asioiden pelkääminen - se ettei asioita katsota suoraan silmiin - oli kyseessä vaikka miten vaikeana pidetty totuus. Nämä totuudet riittävät ohjeeksi jokaiselle meistä. Hyvää nuutinpukkien päivää. Aikansa todella epämiellyttäviä vieraita olivat nämä joulunpyhät päättävät vieraat. Heitä oli kestittävä ja hoivattava…
Read More

Tieteellisteknisestä maailmankuvasta huolestuneet

Veikon päivänä on syytä muistella Veikko Vennamon puoluetta ja Pieksämäellä karjalaisia evakkoja vuonna 1959. Syntyi Pientalonpoikain puolue, joka vaihtoi nimekseen myöhemmin SMP ja syntyi ensimmäinen jytky. Se menestyi myös kaupungeissa, toisin kuin maalaisliitto-keskustapuolue. Puolue jakautui myöhemmin kahtia, aivan samalla tavalla ja syistä kuin perussuomalaiset tänään, valtapelin tuloksena. Ihminen kun hakee näin valtaa ja nyt on edessä taas kerran vaalit ja vallan uusjako. Helsingin Sanomat (9.1. 2019) ja sen hakemat kolme tutkijaa ovat huolissaan tieteellisen maailmankuvan…
Read More

Onko eduskunnan kuppila innovaatioympäristö?

Millaisia ihmisiä on koottava samaan verkostoon tai klusteriin, jotta syntyy innovaatiokeskus. Ovatko ne nykyisin pysyviä vai hajoavatko kun tehtävä on suoritettu? Syntyvätkö ne sattumoisin ja globaaleina vai auttaako joku niiden syntymisessä? Millaisia ihmistyyppejä ja persoonallisuuksia vaaditaan, jotta innovaatioklusteri olisi verkostona täydellinen? Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka käsittelee kirjana tällaisia kysymyksiä ja antaa niihin myös vastauksen. Se oli samalla toinen väitöskirjani koottuna nipusta aiemmin julkaisemiani tutkimuksia. Moni on sen lukenut täältä netistä ja myös muualla kuin Suomessa.…
Read More

Selfieajan ihmiset

Oikein hyvää loppiaisen aikaa ja viikonloppua. Kuusi viedään pois mutta kuva Kekkosesta kummittelee edelleen kansakunnan pääomassa ja sosiaalisessa muistissamme, Jari Tervon, viihdetaiteilijan ja visailumestarin tuottamana ja kirjailijan hahmon taa piiloutuvana narrinamme, totuuden torvenamme. Vaalivuosi on menossa, ja se jos mikä tuo medioittemme mieliin punamulta-ajan synnyn ja kaipuun ikäihmisenä muistelemaan Kekkosta liki oikeistodemarina, sekä hyvässä että pahassa häntä esitellen. Oliko hän todellakin liberaali ja liki pasifisti, Jari Tervon keromana, johon tuon ajan nuoret myös vasemmalla ihastuivat…
Read More

Kel onni on se onnen kätkeköön

Onnellisen elämän ekspertti, filosofian professori Antti Kauppinen, tiivistää aiheensa Helsingin Sanomissa (3.1. 2019) tyylikkäästi: “Nuorena elämä on täynnä päämääriä, mutta kun ne on saavutettu, iskee helposti tyhjyys. Se että toisteisuutta tulee elämään enemmän, on aikuistumisen haaste. Mielihyvän tavoittelu on onnellisuuteen liittyvistä kokemuksistamme pahnanpohjimmainen.” Takavuosien ulkoiset hyvät eivät ole tänään riittävä motiivi onnellisuuteen. Keski-ikäisellä haasteena ovat taas asioiden toistuvuus. Vanhusten kohdalla onni on haettava jättämällä jotain tuleville sukupolville. Se on myös tämän vaalivuoden sanomistamme ehkä se…
Read More

Uudenvuoden tina vei vakavaksi

Ensi vuoden tina ennustaa maallemme ja maailmalle liki samaa mihin presidenttimme puheessaan viittasikin. Se lupasi vakavia asioita katsoi sitä mistä tahansa kulmasta. Oli se sitten paikallinen, maakunnallinen, kansallinen tai globaali, sote ja sen tulevaisuus, perusasiat ja turvallisuus, demokratia ja yhteinen kieli, jota myös ymmärrämme. Heti Aapelin päivänä koimme myrskyn, jollaista harvoin Suomessa on jouduttu jälkineen korjailemaan. Se ennustaa myös myrskyisää vaalivuotta ja niin meille kuin koko Euroopalle. Miten vastata mielenilmaisuihin ja maan sekä maanosan poliittisiin…
Read More

Mistä uusi hyvä – presidentillinen puhe

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe ja HS:n kirjeenvaihtaja Laura Saarikosken havainnot naisen asemasta Yhdysvalloissa, toivat esille kaksi menneen vuoden ja tulevan vuoden suurta teemaa.  Aloitan Saarikosken kirjoituksesta (HS 31.12) sen otsikolla ”Suomalainen nainen tajuaa Yhdysvalloissa olevansa mies.”  Laura Saarikoski vietti viran puolesta Yhdysvalloissa neljä vuotta, ja jo aiemmin saman ajan, sekä näki sen kaikki osavaltiot. Hänen havaintonsa, siirrettynä lopuksi Helsingin Sanomiin (31.12), on erittäin arvokas. Se kannattaa suomalaisen naisen ja etenkin miehen lukea. Hänen kollegansa…
Read More

Kun juhlit voittoasi olet jo hävinnyt

Eduskuntavaalit pidettiin aiemmin maalisvaaleina mutta muutettiin sitten huhtikuun puoliväliin, toiveissa saada paremmat vaalikelit ja keväinen mielikin mukaan poliitikkojen loppukiriin. Helsingin Sanomien päätoimittaja kertoo tänään ( 30.12. 2018), kuinka vaaleihin on enää aikaa vajaa viisi kuukautta ja minä kerron esseessäni, lastussa tai blogissani, kuinka aikaa on vielä yli kolme kuukautta. Kumpi mahtaa olla oikeassa? Vuoden viimeiset lehdet tahtovat olla kuin juosten kustu tehtyjä. Jutut on tehty valmiiksi ennen lomille lähtöä välipäivää ajatellen. Reaaliaikainen talous ja maailma…
Read More

Älä kysy mitä ajattelet vaan miten ajattelet.

Eilen televisio esitti homoseksuaalina tunnetun matemaattisen neron ajattelijana. Hän avasi saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämän salakirjoituksen, sen digiajan alkeet, ja loi perustan oman aikamme tietotekniikalle. Kuka muistaa tämän neron nimen? Hän säästi noin 15 miljoonan ihmisen hengen ja ajautui varhain itsemurhaan ja virui vankilassa ja hoidossa homoseksuaalisena. Hän ajatteli, kuten oman aikamme digiajan koneet, ja eli kuin muu luontomme, jolle digiaivot on itsestään selvyys. Ei vankilaan vievä ilmiö. Oman väitöskirjani nimi oli ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka…
Read More

Viattomien lasten päivän media-antia

Hesari (28.12) opastaa ottamaan ajan kanssa pörssin romahdukset ja miten tulkita brittien parlamentin levotonta menoa. Entäpä jos vähän sitä modernisoisivat ja äänestäisivät nappia painamalla hekin. Siirtyisivät väljempiin tiloihin. Vähentäisivät hysteeristä elämöintiään. Tuollainen ympäristö antaa päätöksenteon uskottavuudesta horjuvan mielikuvan. Hysteeristä ja ahdasta birittipubin tunnelmaa on tuotu väärään ympäristöön. Ei ihme, jos ovat asiat solmulla briteillä. Ympäristöpsykologian perusteetkin on jätetty lukematta imperiumin tärkeimmissä kammareissa. Valtio-opin professorimme Tuomo Martikainen olisi hyvinkin voinut konsultoida. Nyt lehdessä oli hänen kuolinilmoituksensa.…
Read More