Uncategorized

Vaalien jänisjuoksijat on päästetty jo kentälle mutta kurkien tanssi käynnistyy kuitenkin vasta huhtikuun hangilla. Vaalit ratkaistaan vasta vaaliuurnilla ja siellä odottaa jymy-yllätys. Ei mikään takavuosien jytky tai veret seisauttava ilmiö, vaan koko poliittisen kenttämme uudelleen puntaroitavaksi paneva ja nyt ruotsalaisille tuttu ilmiö, ranskalaisten jo kokema ja meille täysin tuntematon. Markku Jokisipilä povaa kevään vaaleistamme jymy-yllätystä. Olen hänen kirjoituksensa kanssa samaa mieltä. Markku Jokisipilä ei ole tyhmä ja tietämätön mies ensinkään. Kuka tahansa tuuleen huutaja. Häntä…

Cluster art arkkitehtuuri ja sen teoria Miksi Helsinki ei kerro, kuinka uusi komea kirjastotalo on Cluster Art tyyppistä arkkitehtuuria? Google yhdistää sen näihin suuriin julkisiin rakennuksiin, mutta myös muuhun Cluster Art tyyppisiin ratkaisuihin globaalina ilmiönä, jossa tänään on jo yli 300 miljoonaa Googlen havaitsemaa globaalia, Cluster art manifestin mukaista ilmiötä, ekologiseen klusteriin kuuluvaa alan innovaatiopolitikan tuotetta samalla. Mitä pahaa siinä on, että manifesti on suomalainen, siinä missä saman niminen väitöskirjakin, ja osa luovuuttamme ja innovaatiopolitiikkaakin.…

Perussuomalaisten perustaja, nykyisin sinisen tulevaisuuden kansanedustaja, ulkoministeri Timo Soini ennustaa perussuomalaisten puheenjohtajan vaihtuvan ensi kesän puoluekokouksessa. ”Mikään salaisuus ei ole, etten pidä Halla-ahoa minkään sortin johtajana. Uutinen voisi olla se, ettei Halla-aho pidä itseäänkään johtajana. Olen siitä jokseenkin varma. Ettei pidä. Halla–aho vaihtuu Laura Huhtasaareen ensi kesän puoluekokouksessa. Vaalitappion jälkeen. Vaihtuisi muutenkin, sillä Jussia ei homma kiinnosta. Sen näkee kaikesta”, Soini kirjoittaa blogissaan. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on Soinin mukaan muuttanut luonnettaan täysin. ”SMP: n…

Mikä ero on kymmenellä miljoonalla, sadalla miljoonalla, miljardilla ja sadalla miljardilla? Ymmärrämmekö näitä lukuja ja niiden käyttöä oman taloutemme kohdalla ja osana kunnan tai valtioiden taloutta? Entä mikä ero on parin sukupolven aikana tapahtuneella kehityksellä, muutaman kymmenen tuhannen vuoden aikana oppimallamme kielellä, geologisilla ajoilla ja tähtitaivaan etäisyyksillä, joita mittaamme miljoonilla valovuosilla. Valovuosi ei tarkoita aikaa vaan matkaa, ja aika on ihmisen keksintönä kehnoin mahdollinen. Sitä me emme ymmärrä nyt, kun aika ja paikka katosivat reaaliaikaisina…

Ranskalainen akateemikko Rene Girard muistetaan mimeettisen teorian luojana. Hänelle ihmisen geneettinen perimä, jäljittelytaipumuksemme, ei ollut niinkään esikuvan matkimista kuin tämän halun jäljittelyä. Kahden henkilön tai ihmisryhmän, kansakunnan, kilpailu samasta kohteesta synnyttää riidan, jossa kilpailijat saattavat tuhota toisensa. Kyse on arvovaltakiistasta. Terrorismi ja sodat ovat tätä omana aikanammekin. Mimeettisessä konfliktissa haettiin lisäksi sijaisuhreja yhteisön ulkopuolelta, siis syntipukkeja omassa kielessämme ja kulttuurissamme. Uhrilahjat pakanauskonoissamme oli tätä samaa ilmiötä. EU:n alkuaikoina Kari Suomalainen pelotteli meitä saksalaisella ostamassa koko…

Rajat sivuun ja syrjään kun hoidamme jatkossa luonnonvarojamme ja tulevien sukupolvien Suomea sekä alue- ja ympäristöpolitiikan yhteisiä vaatimuksia. Tiede ja tutkimustulokset käyttöön sekä irti narratiivisista kertomuksista ja suorista valheitamme. Tämän päivän Hesarissa (HS 16.12) Marko Junkkari kirjoittaa podcastista, jossa sallitaan epätäydellinen tarina. Podcast on myös journalismissa epätäydellinen ja siksi se myös kiehtoo meitä. Juha Sipilän hallitus on erityisen epätäydellinen ja siten kiehtova. Päätöksistä ei selviä, mihin niillä pyritään ja miksi ne on tehty. Clintonin vaalikampanja…

Valtuustopuhe ennen joulua ja hyväksyessämme yksimielisesti budjettimme ja samalla lähivuosien suunnitelmat Forssan kaupunginvaltuustossa 10.12. 2018. Seuraava vuosi tulisi olemaan myös vilkas vaalivuosi ja vaikuttaisi myös sitä kautta poliittiseen elämäämme Suomessa ja Forssassa, Kanta-Hämeen maakunnassa ja Lounais-Hämeessä. Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut Mennyttä vuotta ja vuoden 2019 talousarvion laadintaa sekä vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman valmistelua Forssan hallituksessa voisi kuvata kolmella otsikolla: ENSIKSI kansallisella sote- ja maakuntauudistuksen sekä saatujen tunnuslukujen tuomalla epävarmuudella. Näin koko suunnittelun toimintaympäristömme on ollut muutosten…

Kirjoitin vuona 2006, marraskuussa, aiheesta joka olisi voinut olla viisaampi jättää silloin kirjoittamatta ja julkaista vasta tänään ja lähempänä sitä hetkeä, jolloin sosiaalinen media ja populismi ovat meille tutumpia ja helpommin käsiteltäviä. Eilen tuota tekstiä luettiin myös runsaasti. Samalla esitin kysymyksen, miksi tulevan kevään vaaleissa on hyvinkin mahdollista, että kaikki kotimaakuntani valittavat kansanedustajat Kanta-Hämeessä ovat naisia. Miksi me äänestämme heitä saattaisi liittyä myös vastauksena kysymykseen, millaisia kertomuksia ja tarinoita me luemme, kirjoitamme, ymmärrämme ja millaisia…

On kahdenlaista alueellista identiteettiä. Lapsena hankittua ja sisäsyntyistä sekä myöhemmin sepitteellisesti annettua ja näkyy aikuisena symboleissa. Siis lipuissa, lauluissa, maakuntakirjallisuudessa ja maakuntalauluissa, maakuntalehdissä ja niiden sepitteellisissä tarinoissa. Jaamme siinä myös tunnustusta ja palkintojamme. Miksi suomalaiset ovat kiinnostuneita sepitteellisistä narratiivisista kertomuksista enemmän kuin sisäsyntyisestä? Onko se nuoren, ja vain muutaman sukupolven kautta syntyneen tarinan palvontaa, kun muutakaan ei oikein ole tai synny? Juuret ovat siis huonosta itsetunnosta syntyviä, kateutta ja kaunaa ruokkivia, ja törmätään sitten kaduilla…

Eilen kirjoitustani "Hyvän maun tuolla puolen" vuodelta 2008, kymmenen vuotta takaperin kirjoitettuna, oli lukenut vajaa 10 000 lukijaa. Yhteensä kotisivuani oli lukenut vuoden alusta laskien vuonna 2018 hieman vajaa kolme miljoonaa. Se on sama määrä, hieman enemmän, kuin  Raamatun jälkeen toiseksi luetuinta kirjaamme, Sakari Topeliuksen  "Maamme kirjaa", josta löytyy 50 painosta ja uusimmat yli sata vuotta sen jälkeen, kun kirjan ensimmäinen painos julkaistiin. Topelius oli historioitsija, mutta myös maantieteilijä ja satusetänä tunnettu professorimme. Viimeisin maantieteilijöitten…