Sosialismi, kapitalisimi vaiko altruismi?

Jos sinun olisi valittava näistä kolmesta, minkä valitsisit poliittiseksi opiksi ja yhteiskuntasi toteuttajaksi lähtemättä spekuloimaan näiden välimuodoilla tai teorioilla, joita maailmaan mahtuu. En esitä omaa näkemystäni, en omaa teoriaani näistä. Vain Wikipediasta löytämäni. Sehän on oman aikamme Ensyklopedia. Altruismi (ransk. altruisme, lat. alter ”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle. Altruismin vastakohta on egoismi. Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi.…
Read More

Aleksis Kiven päivänä -Mennyt maailma ja nykyisyys kohtaavat Hämeessäkin

Oikein hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kivi muistetaan etenkin seitsemästä veljeksestä ja heidän matkastaan kohti sivistysvaltion ensimmäisiä portaita. Siinä matkalla sattui ja tapahtui mutta sivistys otti ja lopulta vei niskalenkin jopa vanhimmasta jääräpäästä Juhanista. Se että elämme nyt modernin yhteiskunnan Suomessa ei tarkoita, etteivätkö lapsemme synny täsmälleen samaan maailmaan kuin Kiven veljekset. Se mikä heitä muuttaa Jukolasta on lähiympäristö ja sieltä saatavat vaikutteet. Maailma kun on sitä, millaiseksi me aikuiset sen rakennamme lapsillemme…
Read More

Hapen haistelijoista kasvien hajukieleen

Viikko, jolloin Nobeleja jaetaan, on tapana samalla käyttää medioissamme tieteen esittelyyn laajemminkin. Kun yhdysvaltalaiset William Kelin ja Gregg Semenza sekä britti Peter Ratcliffe saivat lääketieteen tämä vuoden Nobelin myös suomalaiset saivat osansa kunniasta. Helsingin yliopiston professori Panu Jaakkola oli jo vuonna 2001 julkaissut Sir Peter Ratcliffen laboratoriossa Oxfordissa silloin Turun yliopiston dosenttina. Muistan tapauksen hyvin saman talon dosenttina ja oululaisena biologina ja maantieteilijänä, MTT:n (LUKE) erikoistutkijana. Hän oli pääkirjoittajien joukossa Ratcliffen tutkijaryhmässä. Solujen puolustusmekanismit hapen…
Read More

Vanhat virheet kertautuvat vuosikymmenen välein

Tätä juttuni, vuonna 2007 marraskuussa, aamuyöstä kirjoitettua, luettiin eilen ahkerasti. Miksi? Koska siinä on kirjoitettu niistä virheistä, joita mediamme ja poliitikkomme, ahkerat kolumnistit, toistavat nyt vuosikymmenten jälkeen. Niistä on aina määräajoin huomautettava. Kymmene vuotta on sopiva. Kaksikymmentä vuotta on jo sukupolvikierron verran virheitä ja niiden toistoa. Robotit ja tekoäly ei sellaista ymmärrä. Ne eivät herää henkiin uuden sukupolvikokemuksen myötä aikuistuen vaan jatkavat kehitystään tästä taantumasta mitään tietämättä, mitään siitä välittämättä. Se on nyt meidän hyvä…
Read More

Härillä kyntäjä 2019

Tätä blogiani, vuonna 2006 kirjoitettua, oli luettu runsaasti eilen. Kirjoitus on ajalta, jolloin isä lampun osti. Se kertoo Helsingin Sanomiin, tähän maamme kärkimediaksi esiteltyyn, arvostettuun ja arvovaltaiseen foorumiin lähetettyä kolumnia, vastaustani siihen. Vuosituhat oli vaihtunut ja Itä-Savo maakuntalehtenä siirtynyt jo 1980-luvulla digiaikaan. Kilpailevat mediat raivosivat vierellä. MTT Jokioisissa oli hoitanut maataloudelle ja viljelijöille jo 1990-luvun alussa toimineen agronetin sekä agropolis strategian alun. Lehmät käyttivät kännykkää. Minua kutsuttiin agropoliitaksi maailmalla. Kirjani "Agropolis Strategy" oli myynyt hyvin.…
Read More

Kiihkeä lokakuun alku

Koulusurmaajan vanhemmat kirjoittavat Helsingin Sanomiin (HS 4.10). Kirjoitus on luonnollisesti nimetön. Me vain tiedämme jo nimen. Se julkaistiin heti tapahtuman yhteydessä perusteluineen. Nimi on kovasti tuttu Ylä-Savossa. Hyvin savolainen nimi ja varmasti mukavia ihmisiä, aikaansaavia ja samanlaisia kuin mitä muutkin Ylä-Savosta tutut suvut. Poikaa kiusattiin jo hyvin varhain lapsena, kirjoittavat vanhemmat. Sellainen johtaa oirehtimiseen, ahdistukseen ja masennuksen. Depressio on vakava tauti ja julma kokijalleen. Sen kuvaaminen on vaikeaa. Kun katsot ikkunasta ulos, näet vain lasin…
Read More

Koulusurmaajan jäljillä

Mediat avaavat vähin erin Kuopion murhenäytelmää. Tapamme pohtia koulusurmia on suomalainen. Vielä 1950- tai 1960-luvulla koulusurma koulussamme Savossa, Iisalmessa, olisi johtanut poikkeusoloihin Ylä-Savossa ja koulu olisi lakkautettu. Aivan riippumatta siitä, että tuohon aikaan kiusaaminen ja aggressiivinen käyttäytyminen, suurten ikäluokkien aiheuttamat häiriöt, olivat paljon nykyistä yleisempiä. Päihteet ja itsemurhaluvut olivat sotasukupolven tuotetta ja ympärillä liikkui koko ajan sodan vammauttamia ihmisiä. Nuoret olivat epigeneettisesti perineet vaurioita, jotka korjautuivat vasta seuraavan sukupolven aikana. Kuri oli koulussa, poikalyseossa, poikkeuksellisen…
Read More

Olisiko aika erota – hallitus?

Takana on vuoden surullisin päivä. Se ei varmaan ole sattuma että päivä oli juuri Minna Sillanpään. Ei sekään, että hän syntyi Lounais-Hämeessä, Forssan talousalueella. Demaripuolue syntyi siellä ja niin myös Sillanpää. Punavihreän hallituksen vihreät Forssan Koijärvellä mellastaen. Siihen on varmaan selvä syy miksi juuri täällä, Forssassa. Savossa syntyneenä, Kuopiossa paljon aikaani viettäneenä, sukuni Kallaveden rannalla kirkkovenettään ja purjekuntansa veneitä soutaen, suren syvästi tapahtunutta. Ymmärrän Suomen koulusurmien taustan ja tiedän mistä on kysymys. Sen ymmärrys tekee…
Read More

Miksi Kuopion terrori ei keskeyttänyt eduskunnan istuntoa.

Kuka päätöksen olisi tehnyt? Puhemiesneuvostoko? Kuka on puhemies? Matti Vanhanen. Hän on sairauslomalla. Muiden kohdalla tieto tuli tavalla, joka ei nähtävästi olisi riittänyt, vaikka kyse olisi ollut Estonian hukkumisen kaltaisesta tapahtumasta. Ensimmäinen varapuhemies on perussuomalainen ja häntä tuskin olisi kuunneltu. Olisi oletettu hänen keräävän poliittisia pisteitä. Kokoomus etenkin olisi pannut vastaan epäluottamuslauseen tekijänä. Sieltäkin löytyy varapuhemies. Päätös olisi koettu joka tapauksessa poliittisena ja se olisi vaatinut yhteisen päätöksen. Jos kyseessä olisi ollut sodan ja rauhan…
Read More

Miina Sillanpään päivänä

Mitä tarkoittaa populismi ja stigma kielessämme? Yleensä stigmatisointi merkitsee kohteensa negatiivista leimaamista. En näe tälle käsitteelle "populismi" kielessämme ja medioissa muuta merkitystä. Vai oletteko ehkä havainneet tämän käsitteen käyttöä positiivisessa ja ylevässä merkityksessä? Liitetäänkö Suomessa populismi erityisesti leimaamistarkoituksessa stereotyyppisesti johonkin suurempaan ihmisryhmään medioissamme? Tuleeko ehkä mieleen vaikka puolue, jota kannattaa 20 % suomalaisista ja 30 % miehistä? Entä onko muita kansakuntia, joihin tämä stigmaattinen leima halutaan liittää? Tuleeko mieleen suuriakin valtioita? Entä näiden valtioiden päämiehiä…
Read More