Podcast tiedon ja viihteen vietävänä

Rajat sivuun ja syrjään kun hoidamme jatkossa luonnonvarojamme ja tulevien sukupolvien Suomea sekä alue- ja ympäristöpolitiikan yhteisiä vaatimuksia. Tiede ja tutkimustulokset käyttöön sekä irti narratiivisista kertomuksista ja suorista valheitamme. Tämän päivän Hesarissa (HS 16.12) Marko Junkkari kirjoittaa podcastista, jossa sallitaan epätäydellinen tarina. Podcast on myös journalismissa epätäydellinen ja siksi se myös kiehtoo meitä. Juha Sipilän hallitus on erityisen epätäydellinen ja siten kiehtova. Päätöksistä ei selviä, mihin niillä pyritään ja miksi ne on tehty. Clintonin vaalikampanja…
Read More

May the Forssa be with you

Valtuustopuhe ennen joulua ja hyväksyessämme yksimielisesti budjettimme ja samalla lähivuosien suunnitelmat Forssan kaupunginvaltuustossa 10.12. 2018. Seuraava vuosi tulisi olemaan myös vilkas vaalivuosi ja vaikuttaisi myös sitä kautta poliittiseen elämäämme Suomessa ja Forssassa, Kanta-Hämeen maakunnassa ja Lounais-Hämeessä. Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut Mennyttä vuotta ja vuoden 2019 talousarvion laadintaa sekä vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman valmistelua Forssan hallituksessa voisi kuvata kolmella otsikolla: ENSIKSI kansallisella sote- ja maakuntauudistuksen sekä saatujen tunnuslukujen tuomalla epävarmuudella. Näin koko suunnittelun toimintaympäristömme on ollut muutosten…
Read More

Tarua vai totta?

Kirjoitin vuona 2006, marraskuussa, aiheesta joka olisi voinut olla viisaampi jättää silloin kirjoittamatta ja julkaista vasta tänään ja lähempänä sitä hetkeä, jolloin sosiaalinen media ja populismi ovat meille tutumpia ja helpommin käsiteltäviä. Eilen tuota tekstiä luettiin myös runsaasti. Samalla esitin kysymyksen, miksi tulevan kevään vaaleissa on hyvinkin mahdollista, että kaikki kotimaakuntani valittavat kansanedustajat Kanta-Hämeessä ovat naisia. Miksi me äänestämme heitä saattaisi liittyä myös vastauksena kysymykseen, millaisia kertomuksia ja tarinoita me luemme, kirjoitamme, ymmärrämme ja millaisia…
Read More

Suomalaisen identiteetin pintakuvaajat

On kahdenlaista alueellista identiteettiä. Lapsena hankittua ja sisäsyntyistä sekä myöhemmin sepitteellisesti annettua ja näkyy aikuisena symboleissa. Siis lipuissa, lauluissa, maakuntakirjallisuudessa ja maakuntalauluissa, maakuntalehdissä ja niiden sepitteellisissä tarinoissa. Jaamme siinä myös tunnustusta ja palkintojamme. Miksi suomalaiset ovat kiinnostuneita sepitteellisistä narratiivisista kertomuksista enemmän kuin sisäsyntyisestä? Onko se nuoren, ja vain muutaman sukupolven kautta syntyneen tarinan palvontaa, kun muutakaan ei oikein ole tai synny? Juuret ovat siis huonosta itsetunnosta syntyviä, kateutta ja kaunaa ruokkivia, ja törmätään sitten kaduilla…
Read More

Topeliaanista elämää vuonna 2018

Eilen kirjoitustani "Hyvän maun tuolla puolen" vuodelta 2008, kymmenen vuotta takaperin kirjoitettuna, oli lukenut vajaa 10 000 lukijaa. Yhteensä kotisivuani oli lukenut vuoden alusta laskien vuonna 2018 hieman vajaa kolme miljoonaa. Se on sama määrä, hieman enemmän, kuin  Raamatun jälkeen toiseksi luetuinta kirjaamme, Sakari Topeliuksen  "Maamme kirjaa", josta löytyy 50 painosta ja uusimmat yli sata vuotta sen jälkeen, kun kirjan ensimmäinen painos julkaistiin. Topelius oli historioitsija, mutta myös maantieteilijä ja satusetänä tunnettu professorimme. Viimeisin maantieteilijöitten…
Read More

Innovaattoreita etsimässä

Kun tapaat mielestäsi hankalan ihmisen, joka löytää epäkohtia ympäriltään, on vaikkapa yrittäjä, mutta samaan aikaan haukkuu kaiken mahdollisen asiakkaistaan alkaen, silloin olet tekemisissä mahdollisesti sellaisen persoonallisuuden kanssa, jota kutsutaan innovaattoriksi. Nykyisin näitä epäkohtien ruotijoita tapaan etenkin oman sivustoni sisältä, ja syy löytyy tavastani hakea heitä osana omaa tutkimustyötäni. Se siis kuuluu ammattiini ja osaan sen liki puolen vuosisadan jälkeen hyvin. Jotkut eivät siedä heitä, innovaattoreita, lainkaan ja syntyy kupla, jossa ei ole lainkaan luovaan innovaatioon…
Read More

Tietä kulkeva tien on vanki, avoin on vain umpihanki

"Blogi- ja esseekirja 2016" on saatavilla kotisivultani ilmaiseksi. Sivuja runsas 400 ja Fb kavereilleni ilmainen sekä samalla adventin ajan lahja. Ota ja omista, käy selailemassa. Lue sitten kun saat aikaa sellaiseen. Toki sieltä löytyy muitakin, edellisinä vuosina lahjaksi jakamiani kirjoja. Arctic Babylon 2011 on niistä varmasti se luetuin. Jo miljoonia lukukertoja. Kaikki tämä kokemamme kun oli kerrottu jo hyvin vahain, oikeammin jo 1970-luvulla kirjassani "Kansalainen Klazomenaista." Mikä ihmeen Klazomenai??The philosopher Anaxagoras (c. 510 – 428…
Read More

Tuuliajolla oleva valtio maakuntineen

Ei ole enää yhtä tai kahta mallia vaan mallien kirjo. Kun malleja alkaa olla runsaasti, syntyy malliton yhteiskunta ja kulttuuri. Näin Suomi kansakuntana muuttui ja niin muuttui myös perheiden arki sekä lapset, jotka kokevat maailman olevan sitä, miltä se lähiyhteisössä heille näyttäytyy. Kun he kasvavat aikuisiksi, se tapahtuu yllättävän nopeasti, mutta kuitenkin useamman hallituksen aikana, jossa muutoksen muutokset ovat vieneet sen ajan, jolloin perhe perustetaan ja lapsia hankitaan. Tuuliajoksi kutsutaan tällaista kulttuuria ja sen rakentajia,…
Read More

Paholaisen asianajajat ja Laplacen demonit

Paholaisen asianajajat ja kivan kyseenalaistajat Saska Saarikoski (HS 25.11) kaipaa rauhaa ja lepoa miinakentällä, jossa aikuiset ihmiset ovat kuin lapsia ja keskustelusta on tullut kauheaa. Ikään kuin olisivat juoneet etuaivojensa "kurikerroksen" tai se ei koskaan kehittynytkään, lainaten saman lehden sunnuntain lapsipsykiatrin Linnea Karlssonin upeaa haastattelua. Lasta ja murrosikäistä, miestä noin 40 vuoden iässä, on tuettava. Liskoaivot raivoavat ja erimielisyysfetissit ovat vallalla. Stressi iskee mieheen ja naiseen eri iässä ja ilman tukea, opettajan tai oppineen, vanhemman…
Read More

Suomalaiset hakevat syviä juuriaan ja historiaansa

Reidarin, Särestöniemen, taulut ovat edelleen arvotavaraa, kertoo Ylen uutiset ja löytää tärkeän aiheen ajastamme. Haastattelin häntä, Reidaria, Ounasjokivarressa ensimmäisen kerran joskus 1970-luvun alkupuolella. Pari neuvoa sain värien tekemisessä luonnosta ne hakien. Myöhemmin on tullut hivenen lisää.. Komposiitit on tehtävä luonnosta, jolloin ne eivät jää jälkipolvien riesaksi veistoksina tai tauluina. Tiede tuli mukaan ja biologinen kierto, kiertotalous, pelko ilmastomuutoksen etenemisestä.  Omalla kohdalla veistoksen, komposiitista tehty, pellavasta, päällystäminen on tiedettä, josta ei kerrota muille. Itse veistos on…
Read More