Haamutarinoita viikonlopuksi

Tämän päivän Helsingin Sanomat on koottu aaveista, haamuista, kummituksista ja kummitusjutuista. Kummitus, aave tai haamu on uskomuksissa kuolleen ihmisen tai eläimen sielu, joka kulkee elävien maailmassa, usein samoilla paikoilla kuin eläessään. Tätä elävien maailmaan jäämistä kutsutaan kummitteluksi. Kummittelevien sielujen väitetään usein yrittävän saattaa loppuun jotain tehtävää, joka jäi elämässä tekemättä, tai kärsivän rangaistusta pahoista teoistaan. Kummitusten katsotaan usein olevan jonkinlaisessa välitilassa, kuolleina, mutta kykenemättöminä siirtymään esimerkiksi helvettiin tai taivaaseen. Kummitustarinoita esiintyy ympäri maailmaa. Niihin kätketään…
Read More

Syntipukkien traumaattista muistelua – Suomi 100

Sofi Oksanen on tavannut kourivan kansanedustajan ja masturboivan miehen sekä peräänkuuluttaa lisää näitä tapauksia myös Suomessa tämän päivän Helsingin Sanomissa (15.11) tai henkilöitä, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ikääntyvä ihminen, itseni kaltainen, on matkallaan kohdannut kaikkea mahdollista ja mahdotonta ja maailmaa kiertäen syntyy vaikutelma, jossa paheitten summa näyttäisi olevan vakio. Ikävin ilmiö on sen kääntyminen kahden kansanosan väliseksi julmuudeksi, jossa kolmannesta haetaan lopulta syntipukkia. Näin syntyy myös terrori. Niinpä jos miehet alkavat jossain päin maailmaa vaikkapa…
Read More

Isänpäivän mediaa

Helsingin uusi piispa piti saarnan jota seurasi myös valtiojohtomme. Moni on pitänyt miestä sopimattomana piispaksi. Hänhän esiintyy myös viihdetaiteilijana ja pilailee vaikka puolueittemme kustannuksella. Uuden piispan vihkiminen oli isänpäivänä komeaa katsottavaa. Uusi Helsingin piispa piti saarnan, virkaanastujaispuheen, joka oli hänelle sopiva, huolella valmisteltu. Omiemme rinnalla mukana seremoniassa olivat Pohjoismaat, globaali maailma ja protestanteille sopiva koruttomuus. Teemana rakkaus ja anteeksianto ovat aina yhtä ajankohtaisia. Miten ne sopivat oman aikamme valtiojohdon käyttöön, mediayhteiskunnan elämään? Onko kyse viihteestä…
Read More

Kipeä pakanallinen toimintatapa

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa heittäytyy hurskastelemaan (SK45/2017) kuinka toimittajat, yhtä lukuun ottamatta, eivät voineet uskoa soinislaisten ja muuan hallituksen peliä. Se kun oli liian pahaa ollakseen totta, liian kyynistä ja häikäilemätöntä politiikan huipulla Suomessa. Toimittaja Lauri Nurmi sai puolestaan artikkelistaan suurimman ja vanhimman mediapalkinnon, vuonna 1975 perustetun Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Aiemmin mm. toimittaja Pekka Ervasti sai sen Irak-Gate -uutisoinnistaan ja Harri Saukkomaa mm. Kouri-kaupoistaan tekemistään paljastuksista. Sitten tulee oleellinen pohdita Pernaan hurskastelussa. Kun aikaa…
Read More

Politiikan viikon kompastelua – Suomi 100

Politiikka ei olisi niin kiehtovaa ellei siihen liittyisi myös inhimillisiä kömmähdyksiä tai sellaista elämää, joka nyt kuuluu suomalaiseen normaaliin arkeen. Sitä ei ihmettele arjessa mutta huippupoliitikkojen tekoina ja mediaan siirrettynä se hämmentää. Diarra vihreänä poliitikkona käynnisti viime viikonloppuna kohun, kun hän kirjoitti viime perjantaina Facebook-kommentissaan, kuinka "ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua." Seuranneessa keskustelussa Diarra selitti, että insestikommentti liittyi hänen suomalaisiin sukujuuriinsa. - Kaikki suomalaiset…
Read More

Vuonna 2008 kirjoitettua

Lähestymme isänpäivää jonka joku kiilusilmäinen feministi haluaisi vaihtaa joksikin muuksi, neutraalimmaksi. Samaan aikaan Tuntematon Sotilas uudelleen elokuvaksi taltioituna ylittää kaikki katsojaennätykset. Helsingin Sanomien toimitus antoi elokuvasta kaksi tähteä mutta kansa toimii nyt toisin ja tähtiä tulee roppakaupalla enemmän. Eikö toimittaja ymmärrä missä mennään ja miksi? Blogeistani, viiden luetuimman joukkoon kuuluvista, seuraava lainaamani on helmikuulta vuonna 2008. Silloin vietettiin suomalaisuuden päivää. Miksi kirjoitus kiinnostaa myös tänään vuosikymmen myöhemmin? Se on edelleenkin luetumpien joukossa. Tänä vuonna kahden…
Read More

Pyhäinpäivän kukat haudoillamme

Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Alunperin kaikkien pyhien päivää alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää 900-luvulla Ranskassa, valaisee meitä tänään Wikipedia. Suomessa siitä on tullut yleinen vainajien muistopäivä. Silloin monet vievät läheisten haudalle esimerkiksi kynttilän tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa…
Read More

Viidessadas blogini perussuomalaisessa mediassa

Olen kirjoittanut muutaman vuoden aikana myös perussuomalaisten sähköiseen mediaan blogiani. Etten vaan olisi ahkerin avustaja. Nyt vuorossa on järjestyksessään viidessadas blogi. Kaikkiaan blogejani ja esseemuotoisia kirjoituksia kotisivultani löytyy toki paljon enemmän ja yli vuosikymmenen ajalta (www.clusterart.org). Sadanteen monografiseen kirjaani kokosin niistä esseekokoelman, luonnollisesti niitä on sata kappaletta ja kirja on myös oman taiteeni kuvittamaa. Kirja on täysi suomenkielinen nimestään huolimatta: "Finland's big year 2017 - Suomi 100. 100 short essays on the 100 selected works.…
Read More

Katastrofi etenee – päivän media-anti

Suomen Kuvalehti on havainnut yllättäen kuinka pääministeri, joka ei ole poliitikko ja jonka polveen on potkittava, jos hänestä sellaisen haluaa, ei ole myöskään johtava valtiomies kuten Sorsa, Aho ja Lipponen olivat aikanaan (SK 43). Sen sijaan hän mustuttaa kolmea edellistä pääministeriämme ja hallituksen matka katkeaa kuin kanan lento ennen aikojaan. Kolmesta ässästä ei ole jäljellä kuin jätkäpari ja hekin ovat oppositiossa. Kun ihmisten valintoihin vaikuttavat tunteet, ei järki, kuten nobelistimme kertoi, ei tämä omamme vaan…
Read More

Akateeminen väitöskirja Forssasta

Forssa sai juuri uuden tohtorin. Väitöskirja "Yhtiöön, yhtiöön! Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950-1970-luvuilla" tarkastettiin Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella. Vastaväittäjänä toimi ja hyväksymistä puolsi kokenut emeritus professori Pirjo Korkiakangas ja kustoksena ja samalla siis työn ohjaajana professori Helena Ruotsala. Yliopiston Janus Sali oli täynnä väitöstä seuraavia. Perinteiseen tapaa väitös painottui tutkimuksen tehtävään, etenkin sen käyttämiin menetelmiin ja niiden tuottamiin tuloksiin. Takavuosina, tai vuosisatoina, väitös oli kustoksen tekemä ja väittelijän tehtävä oli osoittaa kykynsä puolustaa hänen…
Read More