Forssan talouden visiota vauhditettava

Soten ja maakuntahallinnon viimeisimmät vaiheet ovat muuttaneet radikaalilla tavalla Forssan talousalueen visiointia juuri nyt, jolloin Kanta-Hämeen maakunnan on kyettävä profiloitumaan kansallisessa kilpailussa ja myös globaalisti. Takavuosina onnistuimme vastaavassa tilanteessa hankkimaan itsellemme osaamiskeskus statuksen kiitos MTT:n korkean osaamisen. Taakse jäi jopa Helsingin yliopisto. Forssan talousalueen on nyt syytä panostaa vahvasti yhteistyöhön maakunnan kanssa ja hakea luonnonvaraosaamiselleen ja kiertotaloudelle MTT:n Metlan ja Rktl:n yhteisen Luken kautta yliopistotason profiilia maakunnalle. Se on kaikkien etu. Etenkin Luken ja sen…
Read More

Petos vai petoksen petos

Onko luonnossa kilpailua? Siis siinä merkityksessä kuin kapitalismissa? No ei tietenkään. Luontoa ei pidä muuttaa osaksi omaa talousjärjestelmäämme. Eläimet ja kasvit eivät todellakaan kilpaile keskenään yhtään mistään. Sellaisia olympialaisia ei ole olemassakaan. Se ei tuota, kuluta eikä sijoita mutta on tasapainoon pyrkivä tila, jossa energia tulee auringosta. Itseään varten oleva kone, jossa mukana on evoluutio ja aina pyrkimys tasapainoon. Luonnossa kun ei ole vaihtoarvoja. Mutta ei siellä ole myöskään sosialismia, kommunismia. Luonnossa vallitseva kilpailu on…
Read More

Ympäristö, talous ja ihmisen käyttäytyminen

Yhdysvalloissa MIT:n ja Harvardin tutkimukset aiheineen eivät ole toki kaukana suomalaisesta tieteestä ja sen tutkimista aiheista. Ohessa esimerkkejä vaikkapa omista töistäni. Jo pari työtä näyttäytyvät hyvin samankaltaisina kuin globaalin tieteen kärki Yhdysvalloissa. Näin jo puolen vuosisadan ajan. Eikä Suomi ole tässä välttämättä jälkijunassa, päinvastoin. Ensimmäisestä väitöskirjastani ja väitöspäivästä on kulunut pian 40 vuotta ja toisestakin kymmenen vuotta. Taloustieteessä Nobel jaettiin nyt tutkimuksesta joka on kiinnostunut talouden psykologiasta. Ihmiset kun eivät käyttäydy rationaalisesti. Eivät toki aina…
Read More

Suomi 101

Kun kyse on presidentistä ja hänen puolisostaan silloin tarkoitamme instituutiota. Instituution kohdalla emme puhu ihmisistä vaan laitoksesta. Suomesta ei tullut kuningaskuntaa mutta vähällä se oli. Kadehdimme joskus naapureitamme ja kuningasperheitä. Henkilöimme instituution. Sama pätee sellaiseen instituutioon jota presidentti edustaa. Toivottavasti jo itsenäisyytemme alkava uusi vuosisata tuo kypsyyttä kohdata kansalliset instituutiomme henkilöimättä niitä kohtuuttomasti. Suomi 101 presidentti-instituutiona alkaa tavalla, joka on kansakunnalle poikkeuksellinen. Niinpä sitä ei ole aiemmin pohdittu lainkaan. Nyt on sitten pakko. Sauli Niinistö…
Read More

Suomalaiset juuret

Leena Maija Brea os. Luostarinen syntyi 25.5.1924 Viipurissa, opiskeli maa- ja metsätieteitten maisteriksi Helsingissä ja avioitui argentiinalaisen diplomi-insinööri Horsaclon kanssa. Lapsista Mario Ilmari syntyi vuonna 1954, Christina 1956, Elena Angelica 1958 ja Marianne 1961. Lapsenlapsia hänellä on kuusi iältään 22-35 vuotiaita. Seuraava sukupolvi on elämänkaarensa alussa ja kaikki he asuvat Sveitsissä. Juuri nyt hautaamassa äitiään, isoäitiään Israelissa. Maijan isä, Olli Ilmari Luostarinen, on isoisäni veli ja hyvin läheinen isoisäni kuoltua jo ennen syntymääni. Hänen vaimonsa…
Read More

Vihapuheen kääntöpuoli

Tervetuloa Kolkun kylän nettisivuille! Nämä sivut ovat Keski-Suomessa, Viitasaaren kunnan pohjoisosassa sijaitsevan Kolkun kylän Internet-sivut. Sivuille pyritään keräämään ja päivittämään tietoa kylän menneistä sekä tulevista tapahtumista. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan sivujen antiin! Uudet sivut tekeillä, kertoo viitasaarelaisen kylän tiedote netissä. Sivusto ollaan siirtämässä toiselle palveluntarjoajalle sekä uudelle alustalle, samalla sivuston toteutusta ja sisältöä siivotaan, yksinkertaistetaan ja muokataan helpommin ylläpidettäväksi, he lupaavat samalla. Myös nettiosoite muuttuu; uusi osoite on kolkku.fi. Kiitoksia kärsivällisyydestä. Tulevat tapahtumat Perinteiset pilkkikisat 15.4.2017!…
Read More

Tunteitten ohjaama talous ja politiikka

Suomalaiset ymmärtävät taloutta kohtuullisesti, todetaan Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. Yksi suuri mutta on mukana. Tunteet. Tunneperäinen päätöksenteko, mielihyvän hankkiminen, suosii nopeaa kulutusta kun taas hidas säästäminen ei sitä ruoki. “Normaalitilanteessa talous voi pysyä hyvin tasapainossa, mutta esimerkiksi ero tai työttömäksi jääminen voi muuttaa tilannetta radikaalisti”, tutkija pohtii. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa nostettiin esiin myös kuluttaminen. Tutkimuksen mukaan kuluttaminen mielletään perusoikeudeksi, minkä seurauksena hyvätuloisetkin voivat joutua kulutuspäätöksillään taloudellisiin ongelmiin. Ongelmia aiheuttaa Timgrenin mukaan myös se, että…
Read More

Pieni rakettimies

Mikä yhdistää Nobelin voittajat ja Donald Trumpin, Las Vegasin joukkomurhaajan. Paitsi että ovat Yhdysvalloista, varakkaita ja miehiä. He ovat kaikki kokeneita, iäkkäitä, maailmaa nähneitä ja monella tapaa meille tuntemattomia, kuten nyt 1930-50 -luvulla syntyneet ovat nuoremmilleen. Takana on elettyä elämää, kyky yhdistellä asioita, mikään ei enää yllätä, paitsi oma ikä ja sen tuomien kokemusten usein lohduton yhteenveto. Tunne-elämä, joka tuottaa pettymyksiä, koska sekin vanhenee, laimenee, vaatii enemmän tekoja ja näyttävyyttä kuin nuorempana. Joihin et kuitenkaan…
Read More

Tavoitteena maailman johtava ekopolis

Agropolis strategiasta siirryimme teknopoliseen ja lopulta ekopolikseen. Elämme sen hybridivaihetta ja Suomi sai kunnian hoitaa tätä instituutiota. Kirjani "Hybridiyhteiskunnan kouristelu" ja "Agropolis strategy" sekä "Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka" , "Social media economy and strategy" täyttävät kukin pian vuosikymmenen. MIT ja MTT (Luke) sotketaan maailmalla usein toisiinsa. Toinen on Cambridgessa ja toinen Jokioisissa. Molemmat ovat alansa kärkeä maailmalla. Toinen on tiedeyliopistojen ykkönen ja samalla teknologiaosaaja ja toinen luonnonvaratutkimuksen maailman huippua ja tunnetaan sellaisena maailmalla, agropoliksena teknopoliksen…
Read More

Digiajan myötä katosi myös normisto ja moraali

Mikkelinpäivä on enkelien ja lasten juhlapyhä Mikkelinpäivä on enkelien päivä. Mikkelinpäivänä kirkoissa vietetään usein perhemessuja. Enkelit kuvataan Raamatussa Jumalan sanansaattajina, jotka suojelevat ja opastavat ihmistä. Ne ovat Jumalan luomia henkiolentoja. Mikkelinpäivän evankeliumi asettaa uskon esikuvaksi lapsen ja kertoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja. Sanoma enkeleistä on tarkoitettu kuitenkin myös aikuisille. Päivän liturginen väri on valkoinen. "Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: Totisesti: ellette käänny…
Read More