Populismin synnyn lyhyt oppimäärä

Tänään medioissamme kirjoitetaan jälleen kerran populismista. Turun yliopiston tutkijat Niko Hatakka ja Mari K. Niemi sekä Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen tyrmäävät tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen vieraskynä-kirjoituksen (HS 17.5). Rahkonen kun kirjoitti toiveikkaasti kuinka liberaalidemokratia on kuihduttamassa populismin, joka on vain talouskriisin ohimenevä oire – kiusallinen loppuun raavittu kutina. Samanlaisia kirjoituksia Hesarissa oli runsas vuosikymmen takaperin sosiaalisen median nostaessa päätään. Sen oletettiin olevan ohimenevän ja lapsellisen ilmiön naamakirjoineen ja blogeineen. Tyhmyys tiivistyy tällaiseen narratiiviseen mediaan ja…
Read More

Suuren maailmankuvan selittäjät – tiede mukana politiikassa

Toimittaja professori Anu Kantola puuttuu Hesarissa (19.5) taas kerran oikeaan asiaan. Kun kollega Olli Mäenpää professorina tekee kunnon työtä analysoiden ylen ympärillä pyörinyttä keskustelua ja tyhmyyskilpailua, silloin tulisi vakavoitua ja lukea tutkimus kunnolla. Siinä kun on tehty paljon arvokkaita havaintoja. Ehkä tärkein liittyy tapaan johtaa yleisradiota ja siihen tehtävään valittuja johtajia. Heillä kun on ollut aina monta roolia ja yksi niistä on poliitikon elämä. On hankittava rahaa ja sitä saa olemalla poliitikko poliitikkojen joukossa. Se…
Read More

Esseistin elämää Euroopassa

Mitä on olla esseisti, kirjoittaa toimittaja Suvi Ahola tämän päivän Helsingin Sanomissa (HS 15.5). Hän kirjoittaa siis itsestään, toimittajasta, joka osaa ajatella ja hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja äidistään, joka oli äidinkielen opettaja ja yritti saada myös vähän lukevat pojat oppimaan ajattelun jalon taidon. Se ei ole vielä filosofiaa mutta alkaa lähestyä sitä. Se on historian, uskonnon, biologian, maantiedon ja äidinkielen, yhteiskuntaopin vaatimien pitkien esseiden kirjoittamista. Paljon lukeva ja kirjoittava osaa sen taidon. Kieli muuttuu samalla…
Read More

Nekrologin jälkikirjoitus

Kun lukee päivän lehdet, kirjoitukset presidentti Mauno Koivistosta, ne ovat odotettuja. Olemme hänestä kovin yksimielisiä kuten suomalaiseen luterilaiseen käytäntöön nyt kuuluukin. Etenkin poliitikkojen mielipiteet ovat tutun oloisia ja toimittajia lähellä olevista vain Jukka Tarkka havaitsee, kuinka Koivistolla oli myös huumorintajua ja hän oli itseironinen. Hänellä oli siihen varaa, kuten Tarkka sen ymmärtää. Homeeriseen kerrontaperimään ei kuitenkaan kuulu vain liioiteltu melordaama. Tolkuton vetoaminen ihmisten tunteisiin, jolloin ihminen on joko hyvä tai paha paatoksellisesti se vielä esitellen.…
Read More

Presidentin nekrologi

Liput lasketaan Suomessa puolitankoon ja suomalaisuuden päivästä tuli surun päivä. Mauno Koivisto tullaan muistamaan presidenttiemme joukossa todella merkittävänä päämiehenä, jonka arvo kasvaa tulevaisuudessa, jolloin saamme tähän aikaan lisää etäisyyttä. Suuret uutistoimistot, kuten yhdysvaltalainen AP, brittiläinen Reuters, ruotsalainen TT, norjalainen NTB ja kiinalainen Xinhua julkaisivat tiedon Koiviston kuolemasta sen jälkeen, kun tasavallan presidentin kanslia kertoi suru-uutisesta. Yhdysvalloissa Koivistosta uutisoivat muun muassa New York Times, Washington Post ja ABC News. Uutinen kerrottiin myös muun muassa Times of…
Read More

Onnella ne laivatkin seilaa

Otettiinko ovaalissa salissa kuvia ja kuka otti? Vakoiliko Venäjä vai vakoiltiinko heitä? Onko Venäjän ulkoministerin vaikea lentää joutumatta väärille teille koneineen etenkin Viron rannikkoa lähestyen? Erotettiinko Yhdysvalloissa joku ja miksi? Oliko hän jonkun puolueen kätyri vai täysin lahjomaton tai lahjaton pysyäkseen korruptoidussa työssään. Miksi Yhdysvallat ei näytä nimeävän virkamiehiä, joita voisi edes erottaa, ihmettelee media ja toimittajat toisaalla? Mihin tuolla menolla katoaa vanhan kunnon ennustettava rakenteellinen korruptio, puolueet ja korporaatiot, instituutiot? Mihin Ranska selviää samalla…
Read More

Politiikassa ja jääkiekossa on osattava voittaa oikeat pelit

Ranskan uutta presidenttiä odottavat haasteet, joita ei oikein suomalaisena osaa kuvata, etteikö ne menisi vertailuksi oman maamme oloihin. Oleellista on, että hänellä on valtaa kuten Kekkosella aikanaan, mutta ei maalaisliittoa puolueena tukenaan. Eikä Kekkosella ollut rasitteena enää kahtia jakautunutta kansaa olkoonkin, että yleislakko alkoi samana päivänä kun hän otti tehtävänsä vastaan. Se ei ollut toki protesti hänen valinnalleen. Ranska jakautuu nyt myös maantieteellisesti kahtia ja se on hankalaa ranskalaista maaseutua tuntevalle ja rakastavalle maailmalle. Siellä…
Read More

Kari Suomalaisen ajasta sosiaalisiin medioihimme

Elämme aikaa jossa tyytymättömyys ja osattomuus, katkeruus kasvaa ympäri Eurooppaa ja myös Suomessa. Sen suitseminen Ranskassa on tyyppiesimerkki vanhalle järjestelmälle annetusta viimeisestä mahdollisuudesta turvautuen vanhojen puolueitten ulkopuolelta tuleviin ehdokkaisiin presidentinvaaleissa, joilla ei ole parlamentissa edustusta. Vanhat puolueet on unohdettu tyystin ehdokkaineen. Marconilla ei ole yhtään edustajaa ja kilpailijalla Le Penillä on kaksi kuudensadan joukossa. Joku kuvaisi tällaista vaalia Suomessa kaoottiseksi vastakkain vaikkapa Paavo Väyrynen ja Jussi Halla-aho. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan Etelä-Euroopassa tämä osattomuus on…
Read More

Populisimin ensimmäisen aallon aikaa

Tämän päivän media-anti: Ihmiset ovat ympäri globaalia maapalloa tyytymättömiä eliittiinsä laajassa globaalissa tutkimuksessa. Se hamuaa itselleen etuuksia eikä ole kiinnostunut kyselyyn vastaajan ongelmista ensinkään saati köyhän, osattomaksi itsensä kokevan ihmisen ongelmista. Etelä-Euroopassa 80 % ajattelee näin ja Ruotsissakin enemmistö. Suomessa siis Ruotsia vieläkin useampi vaikkei tätä Suomessa kysyttykään. Me kuljemme Ruotsin takamaana ja tuntemukset ovat nyt meillä tällaisia. Yhteenveto: Populismin nykyinen vaihe on vain alkua todella suurelle aallolle. Nyt vielä vallassa olevalle halutaan antaa VIIMEINEN…
Read More

Odotetut ministerinimitykset

Uudet ministerit on valittu ja yllätyksiä ei tullut. Maatalousministeri on valiokunnan puheenjohtaja keskustasta ja oikeusministeri ainut juristin koulutuksen hankkinut kokoomuslainen eduskunnassa. Kiinnostavin tapaus ministereitten joukossa on luonnollisesti puoleen vahva puheenjohtajaehdokas jo legendaksi nousseen ja 20 vuotta puoluetta johtaneen, minipuolueen jytkyjen kautta suurten joukkoon nostaneen värikkään Timo Soinin jälkeen. Sampo Terhon nousu politiikan eliittiin on tapahtunut nopeasti ja nyt kulttuuri, urheilu sekä eurooppaministeriksi on viimisin sulka miehen hattuun. Harrastustaustaa vasten kulttuuriministerin tehtävä näyttäisi sopivan Terholle hyvin.…
Read More