Forssan talouden rakenteet ja maakunnan visiot yhteisiksi
Soten ja maakuntahallinnon viimeisimmät vaiheet ovat muuttaneet radikaalilla tavalla Forssan talousalueen visiointia juuri nyt, jolloin Kanta-Hämeen maakunnan on kyettävä profiloitumaan kansallisessa kilpailussa ja myös globaalisti. Muutos koskee muutakin kuin kouluja ja sairaalaa, sotea. Rakennemuutos tulee olemaan toteutuessaan dramaattinen, jossa nopeat syövät hitaat. Takavuosina onnistuimme vastaavassa tilanteessa hankkimaan itsellemme osaamiskeskus statuksen kiitos MTT:n korkean osaamisen. Taakse jäi jopa Helsingin yliopisto. Maakunnan ja Forssan talousalueen yhteistyö toimi ja 1990-luvun lama voitettiin.
Forssan talousalueen on nyt syytä panostaa vahvasti yhteistyöhön maakunnan kanssa ja hakea luonnonvaraosaamiselleen ja kiertotaloudelle MTT:n, Metlan ja Rktl:n yhteisen Luken kautta yliopistotasoista profiilia maakunnalle. Se on kaikkien etu ja varmasti oivalletaan Hämeenlinnassa. Samoin etenkin Luken kohdalla ja sen yhteistyössä yliopistojen rinnalla ammattikorkeakoulujen kanssa sekä alan yrittäjyyden edistäjänä että oman osaamisensa levittäjänä. Tämä tehtävä on maakunnassamme painottumassa Forssan talousalueelle, ei Hämeenlinnaan. Maakunta on kuitenkin yhteinen ja sen edunvalvonnasta vastaamme myös yhteisesti. Raha ja edunvalvonta ei voi liikkua vain yhteen ilmansuuntaan ja maakuntakeskuksiin.
Maakunnalle tämän nimekkään ja luonnonvaraosaajana myös maailmalla laadukkaan yliopiston statuksen hankinta tulee olla luonnollisesti kärjessä. Se on etenkin globaalissa yhteistyössä merkittävin lisä maakunnan taloudelle myös kansallisesti. Nyt kasvu on hyvässä käynnissä ja edellyttää Forssan talousalueella ja Kanta-Hämeessä kiirehtimistä yliopisto statuksen hankinnassa kansainvälisen kilpailumme veturina. Kartanoalue on Jokioisissa jäämässä tyhjäksi ja oma ministerimme, Sanni Grahn-Laasonen, on taustaltaan sekä aiemmin ympäristö- että nyt sivistys- ja koulutusministerimme, yliopistojemme ministeri.
Päteviä opettajia Jokioisten kampusalue on tulvillaan. Olen työskennellyt siellä neljännesvuosisadan ja tunnen sen tason myös yliopistojemme professorina ja luonnon- sekä ihmistieteissä väitelleenä, myös dosentuuria hoitaen, korkeakouluneuvostossa hallitustemme työrukkasena toimien, IASP:n ja AURP:n maailmanjärjestöissä globaalia kehitystä seuraten ja Suomen Akatemiassa vuosikymmeniä istuen. Jo MTT:n aikana laitos oli maailmalla tunnettu ja Euroopan ehdotonta kärkeä. Tätä paikalliset päättäjämme eivät välttämättä tunne eivätkä huomaa mitä vaihetta nyt elämme.
Kyse on lähinnä Harvardin ja MIT yliopistojen tapaisesta työskentelystä, jossa koulutus on pääosin jatko-opiskelua. Peruskoulutus tapahtuu muualla. Nobeleita nämä yliopistot ovat keränneet vajaan sata kappaletta. Tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta. Oma nobelistimme Holmström on hänkin kyseisten yliopistojen tuotetta. Toki taustalla on suomalainen peruskoulutus ja kasvatus. Siihen on nyt panostettava ymmärtäen yliopiston kampusalueen maineen merkitys lapsillemme ja kasvaville uusille sukupolville. Paikallisten päättäjien on ymmärrettävä globaalin maailman ja innovaatiopolitiikan vaatimukset ja omat poikkeukselliset vahvuutemme. Toinen vaihtoehto kun on supistumisilmiöiden noidankehämäinen syveneminen ja taantuma, pahimmillaan slummiutuminen.
Huippuosaaminen kun edellyttää myös perustason koulutusta ja kasvatusta, joka on kansainvälistä kärkeä hakevaa. Ymmärrämme sen etenkin huippu-urheilun kohdalla mutta talouden innovaatiopolitiikassa se on usein vieraampaa. Lapsemme koulutetaan ulos talousalueeltamme eikä maakunta vedä nuoria vahvalla osaajastatuksellaan. Tiede ja innovaatiot ei tee tässä poikkeusta huippu-urheilun valmennukseen sitä rinnastettaessa. Lounais-Hämeessä talousalue on luonnonvaraosaamisen kansallisen ja kansainvälisen ydinosaajan kampusaluetta ja se on toki ymmärrettävä kuntapäättäjienkin. Paikallinen vastuu kun on nyt heillä. Sitä ei voi hoitaa Helsingistä eikä Hämeenlinnasta.
MTT:n suurmuutto Jokiosiin toi aikanaan tähän vaiheeseen kasvua ja myöhemmin sopeutumista talousalueelleen. Nyt on sitten uuden askelman paikka maakuntauudistuksen ja entistä vahvemman Luken synnyttyä ja luonnonvaraosaamisen kasvaessa myös Forssan talousalueen kärjeksi talouden ja koulutuksen, yrittäjyyden peruskivijalkana. Säästöjen rinnalla kun on juuri nyt osattava myös sijoittaa tulevaisuuteen ja luotava perusta lastemme ja opettajien, hallinnon ja yrittäjyyden yhteiselle kasvulle yliopiston kampusalueella. Maakuntahallinto ja kuntien uudet tehtävät antavat tähän nyt sopivan sysäyksen, jolla poismuutto voidaan kääntää tulomuutoksi. Kyseessä on pitkä tie, sukupolvien mittainen, jonka valinta on oltava myös uskottava maailmalla. Toista vastaavaa talousaluetta kun ei maastamme löydy. Harvard ja MIT joutuivat aikanaan paljon vaativamman tehtävän eteen 1800-luvulla.