Vanha malli ei toimi elinkeinopolitiikassa, kirjoittaa Forssan Lehden päätoimittaja 23.11 ja heti perään vastaa ministerinä toimittajan tytär, kuinka vaaditaan tekoja, tekoja ja tekoja. Tuomiosunnuntaita vietetään ja maidon hinta ei ole laskenut vielä tarpeeksi, epäilee lehden lukija omalla palstallaan. Näpäytyksen saa maatalouden tuista ja koukeroista kokematon kokoomuslainen ministeri.
Gallupsuosikin piinaa
Lehti mainostaa näkyvästi Keskustan Juha Sipilää ja tämä kertoo toisaalla soittaneensa yöllä vahingossa eduskunnan puhemiehelle. Eduskunnan teot ja levottomat puheet homoista pitävät miehemme Eduskuntatalolla valveilla ja maatalouden kohdalla kävi floppi siinä missä äänestyssekoilussa. Hallitus hoitaa nyt lähinnä virkamieshallituksen tehtäviä. Vaaleihin on aikaa viisi kuukautta.
Näkyvin lahden artikkeli on Jokisoissa sijaitsevan MTT:n lopun kirjaamisesta ja muutos Luonnonvarakeskukseksi (LuKe) tarkoittaa käytännössä päällekkäisen työn loppumista Metsäntutkimuslaitoksessa, Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksessa sekä liki 120 -vuotiaassa Maatalouden tutkimuskeskuksessa.
Kun MTT täytti pyöreät sata vuotta, olimme saaneet merkittävän tuen ensimmäisinä suomalaisina EU:n Life rahastosta. Se raha piti hoitaa yhdessä kuntien kanssa mutta kunnat vetäytyivät vastuustaan, omasta osuudestaan, ja kiireinen puhelu silloiselle ylijohtaja Esko Poutiaiselle Ouluun siirsi vastuun kokonaan harteilleni rahan ja ohjelman hakijana. Jotain oli tehtävä ja heti tai olisimme jääneet jatkossa ilman kansainvälistä rahaa ja luottamuksemme olisi kokenut ikävän kolhun heti EU-kautemme alussa.
Mieleeni tulivat koskisotien tempaukset ja koko ajan paljastuvat ikävät yhteistyökumppaneiden petokset jokia rakennettaessa. Oli aika palauttaa luottamus ja lopettaa koskisodat Kemi- ja Iijokilain sekä Ounas- ja Koskiensuojelulain avulla. Puheet savupiipputeollisuudesta oli nekin lopetettava ja keskityttävä Lapin matkailun kehittämiseen alkaen Sirkan altaalta, Levitunturi rakentaen, Ounasjokilaakso kaavoittaen ja kehittäen kokonaan uutta GIS -suunnitteluvälineistöä ja kartastoa Sveitsin mallia soveltaen Suomen oloihin. Se oli uutta aluesuunnittelua Suomessa ja eteni talo talolta, savu savulta koko ajan myös kylätoimintaa samalla kehittäen. Saimme ns. pikku-Nobelin kylätoiminnan kehittämisestä Suomeen.
MTT:n taru on ohi
Hoidimme rahoituksella mm. Jokioisten kunnan Elonkierron ja siellä nuo MTT:n satavuotisjuhlat myös pidettiin, presidentti Martti Ahtisaari avasi puiston. Nyt ei sitten enää juhlita ja hallinnon pääkonttori siirtyy Helsinkiin. Työkulttuurit kolmessa eri laitoksessa ovat kovin erilaisia ja odotettavissa on jälleen kerran tutkijoille leikkausten aika. Epävarmuus huolestuttaa henkilöstöä, jälleen kerran, eikä tutkija saa rauhaa tässäkään hallinnon harjoittelussa. Jälleen menetetään vuosia pitkäjänteisessä perustutkimuksessa. Olen syvästi pahoillani kollegojeni puolesta. Tiedän miltä se tuntuu kun vuosikymmenien työt pysähtyvät ja romutetaan, lopetetaan.
Byrokratia ja papereita pyörittelevät pitävät aina puolensa ja tutkija avainpelaajana joutuu ulos tai hakee rahansa ja avustajansa koko ajan kiristyvässä kilpailussa. Apua haetaan sieltä mistä se saadaan, ei sieltä mistä sitä ehkä lupaillaan. Myötätuntoni on koko sydämestäni etenkin perustieteen tekijöiden suunnalla. Ilman sitä kun ei ole soveltavaa tutkimustakaan. Kun oma lähde kuivuu, kannettu vesi ei pysy kaivossa ja pelkkä hallinto ja sen harjoittelijat eivät pidä Forssan koripallojoukkueitakaan pystyssä. On oltava myös pitkiä pelaajia ja menestystä, ilmaiseksi tehtyä työtä, juniorityötä ja vanhempia, rahoittajia ja etenkin yleisöä seuraamassa pelejä. Kun nämä katoavat, katoaa kaikki muukin.
Osaamiselle on kysyntää, jos sitä todella on, ja sitä osataan myös markkinoida. Maailma on täynnä luonnonvaraosaajia ja perustieteen huippukalliita välineellisen tieteen laitteita laboratorioineen. Niiden rinnalla on oltava vielä osaavia ihmistieteiden ammattilaisia ja mieluiten samassa laitoksessa viihtyen tai poikkitieteisesti jokainen erikseen tätä osaamista itselleen hankkien. Sitä on osattava arvostaa vaikka ei sisältöä ja välineitä ymmärtäisikään.
Innovaatiot kun ovat tieteiden rajapinnoilla liikkuvia ja samoissa aivoissa syntyviä. Teknologia ja luonnonvarat ovat pieni osa tätä maailmaa. Pääosa innovoinnista on henkisten voimavarojen käyttöä ja sen osaamista, aineettomia innovaatioita ja etenkin symboli-innovaatioita. Kun niistä on kirjoittanut yli 30 vuotta, kehitys on ollut tällä alueella valtava. Niiden kansanomaistaminen robotteineen ei enää oikein tahdo onnistua. Parempi kun ei enää edes yritä. Tulee vain lokaa silmille sosiaalisen median trolleilta ja tyhjänpuhujilta.
Kehityskäytävää vaativa innovaatio
Vaativat tekniset ja laboratorioissa löydetyt innovaatiot eivät tee pesäänsä juurikaan tutkimuslöydösten läheisyyteen vaan hakeutuvat hyvinkin kauas sinne, missä investoinnit ovat helposti järjestettävissä ja riskirahoitus kunnossa. Suomessa näin oli vielä Nokian aikana ja sen ympäristössä. Agropolis strategia ymmärrettiin Hämeessä väärin mutta se ei estänyt prosessin käynnistymistä satoina hankkeina ympäri maailmaa. Nyt se on mahdollista nostaa taas jaloilleen mutta ulkopuolella kuntien poliittisen kähminnän. Se ei kuulu sinne.
Nyt ei tätä Nokiaa enää ole. Sen sijaan aineettomia ja symboli-innovaatioita kyetään käyttämään myös Forssan talousalueella ja ne ovat vajaakäytössä. Oikeammin niitä ei tunneta tai tunnisteta juuri lainkaan. Onneksi biologinen innovointi on ottanut ensimmäiset askeleet myös Forssassa ja juuri odotetuissa tuotteissamme. Olemme kuitenkin vasta aivan alussa ja alueelle on saatava oma metropolialueelta tänne ulottuva ja Satakuntaan jatkuva kehityskäytävänsä. Kehityskäytävän toteutus on aloitettava jo seuraavan hallituksen aikana. Se on oman talousalueemme ja kolmen maakunnan kärkihanke samaan aikaan.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja kehottaa Keskustaa pitämään pään kylmänä ja varpaat lämpiminä. Jos uusia paikkoja on tulossa, vaalivoiton myötä kymmenkunta, nimet alkavat olla näillä uusilla kovin tuttuja alkaen Paavo Väyrysestä ja Matti Vanhasesta sekä jatkuen Kauko Juhantaloon. Nämä eivät lähde riviedustajina vaalikentille vaan vaativat palveluistaan itselleen ministerin salkkua. Toisen puolen ottavat niin ikään meille entuudestaan liankin tutut keskustan naisedustajat. Mitä tällainen vaalivoitto merkitsee kansakunnalle?
Jokainen politiikka ammatikseen vuosikymmeniä seuranneena ymmärtää nyt Kokoomuksen tuskan. Jos Keskustan johto pitää kevään vaaleihin saakka, se saa valita hallituskumppaninsa. Suomenmaan tekemän kyselyn mukaan puoluevaltuutetut Keskustassa haluaisivat saada hallitukseen SDP:n ja Perussuomalaiset. Timo Soini käyttää tästä nimitystä Peruspunamulta. Sehän se tietysti olisikin.
Kolmen kohdan ohjelma
Jos pääsisin valitsemaan tälle uudelle hallitukselle ohjelmaa, luopuisin nyt 150 -sivuisesta ohjelmapaperista ja ottaisin käyttöön kolmen kohdan ohjelman hieman samaan tapaan kuin kirjoitan kolumnini. Neljäs ohjelmakohta on kirjoitettu itse ohjelman sisälle ja se tarkoittaa hallituksen aatteellista ja ideologista perustaa. Liimaa, joka pitää sen kasassa ja takaa sen nopean päätöksenteon ja suurten ohjelmakohtien toteutuksen. Se ei saa olla jokaisen pienpuolueen toiveiden tynnyri ja kompuroida kaiken aikaa lillukanvarsissa.
Ensimmäinen kohta (1) olisi talouden vakauttaminen ja talouspoliittinen ohjelma, joka samalla lopettaa työttömyyden kasvun ja ohjaa stagnaatioon jo vuosikymmeneksi ajautuneen talouden pysähtyneisyyden uuteen kasvuun. Tämä on tärkein tehtävä ja sen hoidosta hallitus saisi myös nimensä. Jos se epäonnistuu, epäonnistuu myös hallitus tärkeimmässä tehtävässään.
Toinen tehtävä (2) olisi innovaatiopoliittinen ja koskisi sekä luonnonvarojamme että henkisten varojen hyödyntämistä, aineettomia innovaatioitamme. Ne ovat nyt kaikki vajaakäytöllä ja osa täysin rempallaan ja kesannolla. Luonnonvaralaitoksen kyky selvitä tehtävistään on tyyppiesimerkki tästä rinnan VTT:n toiminnan kanssa. Yliopistot ja korkeakoulut on saatava nekin takaisin toteuttamaan tehtäväänsä asiantuntijaorganisaatioina. Niihin on osattava myös luottaa ohi päivystävien dosenttiemme.
Kolmas tehtävä (3) on varmistaa hyvinvointipalvelujemme säilyminen ja estää aluetalouden rapautuminen sekä yliverotus. Kuntiamme ei saa päästää vararikkoon eikä aluetalouden yhteisöllisiä rakenteita saa ajaa alas keskittymällä puppusanageneraattoreihin ja käyttämällä mielikuvapolitiikkaa harhautuksen välineenä.
Tässä presidentti Sauli Niinistö on löytänyt, hallituksen rinnalla, syyllisen myös medioistamme. Ne ovat nukkuneet ja nyt tätä unta on jatkunut yli normaalin hallituskauden. On odotettu jotain sellaista ihmettä, jota inhorealistinen media ei saisi odottaa.
Kiitos luottamuksesta
Sain kutsun mukaan eduskuntavaaleihin Perussuomalaisen puolueen piiriltämme ja olen siitä otettu ja kiitän luottamuksesta. Olen kirjoittanut tuhansia artikkeleja ja liki sata monografista kirjaa. Viimeisin julkaisuni “ Vuoden 2013 enteet ja utopiat, dystopiat. Taantuma kylmään sotaan” painaa yli kolme kiloa ja on kuvitettu laatimani Cluster Art -manifestin ja -käsitteen taiteella. Se on jo kymmenes ko. laitoksen alla syntynyt kirjani. “Social Media Economy and Strategy” oli julkaisuna kärjessä yli 2000 miljoonan julkaisun joukossa ja tätä vaihetta jatkui yli kaksi vuotta käyttäen ko. käsitteitä googlatessa hakusanoina. Kun valitsette ketä äänestätte keväällä 2015, käyttäkäää hakukonetta ja selvittäkää itsellenne, mitä nämä ehdokkaat ovat elämänsä aikana saaneet tehdyksi. Jos sieltä ei oikein löydy uskottavaa tulosta ei löydy taatusti jatkossakaan.
Tiede ja taide ovat sama asia ja minua tukee opintoni ja yliopiston opettajan kokemukseni tutkijana, sekä ihmistieteiden että luonnontieteiden tohtorina ainoana Suomessa. En voi hakea apua suomalaisilta kollegoiltani omassa työssäni. En ole voinut hakea enää vuosiin, vuosikymmeniin. Onneksi tiede on globaalia ja perustiede ymmärretään samoin kaikkialla, kieli on yhteinen. Siinä oma onomatopoeettinen ja luontoon tukeutuva kielemme, suvuttomat sanamme, ei voi olla ongelmien avaajana sen enempää kuin kymmenjärjestelmä matematiikassa.
Olin rakentamassa 1970-luvulla Oulun teknologiakeskusta ja tiedepuistoa nuorena tohtorina ja professorina. Se edellytti mallien ja teorioiden hakua ympäri maailmaa. Keskustan johtaja Juha Sipilä on tämän koulukunnan nuorempi kasvatti. Me ymmärrämme toisiamme paremmin kuin hyvin. Jokaisella yliopistolla kun on oma omalaatuinen henkensä ja Sipilän tunnistaa tästä yliopistosta ja sen luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja tieteellisteknisestä ja taloudellisesta osaamisesta.
Presidentti Mauno Koivisto sai koulutuksensa Turun yliopiston politiikan tutkimuksen ja sosiologian laitoksella. Hänen opettajanaan toimi forssalaisille kovin tuttu professori Esko Aaltonen. Forssan Lehti ja Lounais-Häme sen tuloksena ja levikkialueena on Esko Aaltosen työtä, ei Wahrenin tai Willebrandin.
Esko Aaltosen jälkeen laitoksen esimiehenä ja myös tiedekunnan dekaanina jatkoi professori Erkki Asp, johon tutustuin jo 1970-luvulla ja hän kutsui minut tutkijaksi Turkuun samaan aikaan kun jatkoin työtäni myös Oulun yliopistossa 1970-luvulla. Turku yliopistokaupunkina poikkesi oleellisesti Oulusta ja Helsinki molemmista. Oulu oli monessa asiassa edellä mutta Turku oli tukena aina silloin, kun pragmaattinen ote Oulussa ahdisti.
Kansainväliset tehtävät kutsuivat heti Oulun teknologiakeskuksen valmiustuttua ja rehtorimme siirtyessä VTT:n pääjohtajaksi. Tiedepuistojen kattojärjestöt kouluttivat sellaiseen hallinnolliseen käytäntöön, jossa mukana oli yli 90 % maailman uusista innovaatioista, mutta myös täysin avoin ja pomottamiselle vieras, vahvasti verkostoitunut työympäristö.
Informaatiotulvaa oli opittava käsittelemään teknologian antamin keinoin mutta myös hakemaan siitä kokonaan uutta tietoa. Ihmiset aavistavat kyllä ongelmat ja arvostavat avointa tiedottamista. Ihmiset odottavat arjen sujumista ja tiedekin on osattava muuttaa osaksi tätä elämää. Kaikkea sen sisältämiä omituisuuksia ja tieteen ihmeitä ei ole tarvis pyrkiä kertomaan onomatopoeettisella kielellämme. Se ei ole edes mahdollista.
Google liittää nimeni käsitteet tiede, taide, koulutus, media, monitieteisyys, innovaatiot ja monitieteiset suunnittelutehtävät. Nimekkäiden mattien kohdalla se mainitsee minut Mattien Nykäsen ja Vanhasen välissä kertoen kuinka olen mm. tieteen popularisoija. Populismilla on sama kantasana (popula=kansa) ja kansanliikkeet poliittisina liikkeinä ovat aina populistisia. Bloggaajana minut mainitaan niin ikään yhdessä Jussi Halla-ahon kanssa, kuten myös nimekkäiden yhteiskuntatieteilijöittemme ja maantieteilijöitten joukossa. Tästä olen erityisen ylpeä kun mukana on vain parikymmentä nimeä ja joukossa kolme akateemikkoa sekä Zakarias Topelius tai Ilmari Hustich, Granö nuorempi ja vanhempi tai Leo Aario, Aaro Hellaakoski maantieteiljänä ja runoilijana. Olen harvinaisen perussuomalaisessa seurassa.
Meppivaaleissamme perussuomalaisten ehdokkaina oli eniten tutkijakoulutuksen saaneita, siis tohtoreita. Ja kaksi heistä meni myös läpi. Perussuomalaiset arvostavat tietäjä iän ikuista. Ovat arvostaneet kalevalaisista ajoista alkaen. Vähemmän sodan jumalia. Se on suomalainen erikoisuus.
Persu tarkoittaa Mikael Agricolan kielessä viinikuurnaa ja nyt siihen haetaan rypäleiden polkijoita, ammattitaitoisia ihmisiä. Heidän pitäminen vajaatyöllistettyinä, pätkätöissä tai työttöminä on hirveää haaskausta. Graalin malja taas viittaa sukuuni ja sen pitkään historiaan osana luostarilaitosta, sen veronmaksajina aina juhannukseen 1850, jolloin kirkkoveneen hukkuminen päätti tuon ajanjakson 28 ihmisen vajotessa Kallaveden hyiseen veteen.