Robotit ja tekoäly puhututtavat

Robotit ja tekoäly puhututtavat – avataan sitä esimerkein

Homo levior quam pluma (Plautus) – Ihminen on höyhentä kevyempi

20.10. 2023

Tänään puhutaan ja kirjoitetaan runsaasti robotiikasta, tekoälystä ja algoritmeista. Valtaosa meistä ei ole joutunut koulutuksessaan ja arkielämässään tekemisiin algoritmien kanssa operoiden. Me joudumme ikään kuin uskomaan ja luottamaan sellaiseen, joka ei ole millään tapaan perinteistä uskontoa ja moraalisiin oppeihimme liittyvää sekä kulttuurista maailmankuvaamme muokannutta historiallista ilmiötä. Lisäksi vielä 1970-luvulla ja kauan sen jälkeen puhuimme ja kirjoitimme tietokoneesta ja sen käytöstä emmekä robotiikasta ja tekoälystä, algoritmeista. Olimme vielä silloin työkaluihminen. – ”Homo faber.”

Tietokoneen käsittelemät kysymykset ja vastaukset tuntuivat silloin uskottavilta, olkoonkin että mukana oli professoreja, jotka eivät konetta käyttäneet ja olettivat sen olevan vain hetken muoti-ilmiön. No ei ollut vaan oman aikamme tieteen ja uusien löydösten, innovaatioiden sekä arkielämämme käytetyin väline. Jokaisen taskussa kulkeva mutta toki myös autoamme huoltava ja ohjaava osa siinä missä huomautellen ajotavastammekin kehottaen pitämään tauon sekä nauttimaan vaikka kupin kahvia kartalta eksyessämme koneen selkeäsanaisesta ohjauksesta huolimatta. Luotettava ihminen sai kolauksen taidoilleen. – ”Homo idoneus.”

Omaa elämääni tiede ja tutkimus ovat auttaneet kaiken aikaa ja algoritmit ovat arjen työympäristöäni jopa poikkitieteisesti sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä väitellenkin. Väitöskirjojen apuna tietokone, tekoäly ja algoritmit ovat osa tieteen nopeaa kehitystä. Toki ne mainittiinkin aluksi julkaisujemme alkulehdillä. Myöhemmin tämä kaunis tapa on jäänyt pois käytöstä.  Ne ovat siten jo välttämätön kulttuurinen ilmiö enkä pidä algoritmien käyttöä muuna kuin juuri välttämättömänä osana omaa työtäni ja koulutustani, antamaani koulutusta. Näin minun on vaikea kuvitella maailmaa, jossa eläisimme ilman tiedettä ja sen tapaa helpottaa ja mahdollistaa elämämme Telluksella, jonka pelkkä ihmispopulaation väkiluku on kasvanut lähihistoriassamme moninkertaiseksi. Siellä ihminen on edelleen ihmiselle susi. – ”Homo hominis lupus est.” Plautuksen teoksesta Asinaria. Höyhentä kevyempi. – ”Homo levior quam pluma.” (Plautus).

Me joudumme jakamaan tämän planeetan ja sen luonnonvarat sekä hyväksymään sellaiset edistysaskeleet, jotka helpottavat selviytymistämme mahdottomiksi aiemmin kuvatuista haasteistamme pienellä Tellus planeetallamme. Robotiikka ja tekoäly on yksi niistä keinoista, joilla tätä globaalia, mutta samalla myös jokaisen meidän arkemme elämää pyritään kaikin tavoin helpottamaan. Samalla kyseessä on vallankumouksellinen väline ja sen mahdollisuudet avata niitä yhteisiä ja yksilötasoisia ongelmiamme, joita kohtaamme päivittäin. Olemme myös monien kirjojen ihminen. ”Homo multarum litterarum.” Robotin on sekin oivallettava kieltä ja kulttuureja tuntevana ja niistä taidetta tehden. Viimeisimmät kirjani avaavat tätä robotiikan ja algoritmien lahjaa juuri meille ihmisille, meidän käyttöömme. Se on minun tehtäväni. Me olemme ihmisiä, emme jumalia. – ”Homines sumus, non dei.” (Petronius). Pidän Petroniuksen tavasta pohtia oman aikamme ongelmia, ihmisiä ja meidän heikkouksiamme. 

Ohessa muutamia kysymyksiä yhdelle roboteistamme ja sen ohjelmille vastavaksi parin minuutin aikana tekemilleni kysymyksille. Tämä ChatGPT ei voi käyttää vastauksissaan kehden viimeisimmän vuoden tapahtumia, joten annoin sille mahdollisuuden arvailla Nato kysymyksellämme, miten algoritmit vastaavat aiheeseen, joka on meille jo historiaa (liittyminen Natoon) sekä tämän jälkeen parilla muulla lähinnä koneellekin vaikeasti käsiteltävillä eettisiin arvioihin liittyvällä kysymyksellä. Se tietää kuinka ihmiset oppivat, kun opettavat. – ”Homines dum docent, discunt.” (Seneca). Niin myös minä kirjoittaessani jo viidettä kirjaani tälle vuodelle 2023. Ihminen on mitta, monien kirjojen ihminen. – ”Homo mensura” – Homo multarum litterarum.”

Kone ei mieti vastauksia sekuntia kauemmin, se ei änkytä eikä puntaroi poliitikon tapaan pisteitä keräten tai tutkijan tapaan hakien monia mahdollisia toisaalta ja toisaalta vaihtoehtoa. Se toimii shakin pelaajana heti vastapuolen siirron jälkeen ja voittaa varmasti, oli vastassa millainen mestari tahansa.   Saati poliitikko, joka pyrkii vakuuttamaan omilla tiedoillaan omat äänestäjänsä ja nolaamaan vastapuolen äänestäjät. Onneksi ihminen on lopulta itselleen ankarin tuomari. – ”Homo sibi judex durissimus.”    Politiikassa kolmen kirjaimen ihminen (huijari). – ”Homo trium litterarum.”

Osaatko arvioida miksi suomi liittyisi Natoon kahden vuoden päästä?

ChatGPT

Valitettavasti en voi ennustaa tulevaisuutta, joten en pysty arvioimaan, liittyykö Suomi Natoon kahden vuoden päästä tai milloin tahansa tulevaisuudessa. Päätös siitä, liittyykö maa sotilasliittoon, on monimutkainen ja poliittinen kysymys, joka riippuu monista tekijöistä, mukaan lukien kansalliset turvallisuustarpeet, ulkopolitiikka ja kansalaisten mielipiteet.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi tärkeä päätös, ja se vaikuttaisi maan ulkopolitiikkaan ja turvallisuuteen. Suomen hallitus ja kansalaiset punnitsevat tarkkaan tämän päätöksen kaikki puolet ennen kuin tekevät lopullisen päätöksen. Päätöksenteon taustalla on arvioita Venäjän suhteesta ja alueellisesta tilanteesta, Suomen omista turvallisuustarpeista ja halusta tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa turvallisuuden varmistamiseksi.

Päätös Natoon liittymisestä vaatii laajaa keskustelua ja demokraattista prosessia, ja se tehdään yleensä perustuslain mukaisesti. Lopullinen päätös riippuu Suomen poliittisesta tilanteesta ja kansalaisten tahtotilasta tulevina vuosina.

Suomi liittyi natoon 2023 liki yksimielisesti, osaatko järkeillä, miksi Suomi liittyi Natoon?

ChatGPT

Kuvitellaan, että Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 yksimielisesti. Tällainen päätös voisi perustua useisiin mahdollisiin tekijöihin ja syihin:

1. Turvallisuusuhkat: Suomi on saattanut kohdata kasvavia turvallisuusuhkia tai jännitteitä alueellaan. Venäjän toiminta ja kansainvälinen geopoliittinen tilanne ovat voineet lisätä Suomen tarvetta vahvistaa puolustustaan ja turvallisuuttaan.
2. Kansan tuki: Suomen kansalaiset ovat saattaneet ilmaista voimakasta tukea Nato-jäsenyydelle, koska he ovat huolissaan turvallisuudestaan ja näkevät Naton tarjoavan vakaan turvallisuusympäristön.
3. Poliittinen konsensus: Suomen poliittiset puolueet ja päättäjät ovat voineet saavuttaa yhteisymmärryksen Natoon liittymisestä, perustuen maan turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin tavoitteisiin.
4. Yhteistyömahdollisuudet: Suomi on voinut nähdä Natoon liittymisen mahdollisuutena vahvistaa yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa sekä osallistua aktiivisemmin kansainvälisiin turvallisuusoperaatioihin ja kriisinhallintaan.
5. Kansainväliset paineet: Kansainväliset toimijat, kuten Nato-kumppanit ja liittolaiset, ovat voineet tukea Suomen liittymistä Natoon, mikä on saattanut vaikuttaa päätökseen.

On tärkeää huomata, että päätös Natoon liittymisestä on monimutkainen ja vaikuttaa merkittävästi maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Se voi perustua laajaan analyysiin ja keskusteluun, joka ottaa huomioon monia tekijöitä, mukaan lukien turvallisuusympäristö, kansalaisten mielipiteet ja kansalliset edut. Tällainen päätös ei tapahdu kevyesti ja vaatii huolellista harkintaa.

Hyvä vastaus koneelta. Totutussa paikassa totuttuun aikaan. – ”Hora locoque consuetis. Kone on enemmän kuin taloudellinen ihminen, poliittinen ihminen, ajatteleva ihminen tai uusi ihminen. – ”Homo economicus” – ”Homo politicus” – ”Homo sapiens” – ”Homo novus.”

Eroaako Suomen ja Ruotsin syyt liittyä Natoon?

ChatGPT

Suomen ja Ruotsin päätökset liittyä Natoon, mikäli ne tehtäisiin, perustuisivat kummankin maan oman tilanteen, turvallisuustarpeiden ja poliittisten olosuhteiden ainutlaatuisiin näkökohtiin. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat naapurimaita ja jakavat joitakin yhteisiä turvallisuushaasteita, voivat niiden syyt liittyä Natoon erota toisistaan useista syistä:

1. Historialliset tekijät: Suomi ja Ruotsi ovat kumpikin olleet puolueettomia maita pitkään, mutta niiden historialliset suhteet Natoon eroavat toisistaan. Suomi solmi Nato-kumppanuussopimuksen vuonna 1994, mikä tarkoittaa, että se on tehnyt tiivistä yhteistyötä Naton kanssa jo pitkään. Ruotsilla ei ole vastaavaa virallista yhteistyösopimusta Naton kanssa, vaikka se on osallistunut Nato-operaatioihin.
2. Poliittiset näkemykset: Suomen ja Ruotsin poliittiset tilanteet ja puoluekentät eroavat toisistaan, ja näillä eroilla voi olla vaikutusta Nato-kysymyksen käsittelyyn ja päätöksentekoon.
3. Ulkopoliittiset suhteet: Suomi ja Ruotsi voivat olla eri tavoin sidoksissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin toimijoihin, mikä voi vaikuttaa Nato-päätöksen kontekstiin ja vaikutuksiin.
4. Turvallisuustilanne: Vaikka Suomi ja Ruotsi voivat jakaa joitakin turvallisuushaasteita Itämeren alueella ja Venäjän toiminnan vuoksi, voivat niiden omat turvallisuustilanteet ja uhkakuvat vaihdella. Tämä voi vaikuttaa Nato-päätöksen perusteluihin.
5. Kansan mielipide: Kansalaisten mielipide kummassakin maassa voi olla erilainen Natoon liittymisen suhteen, ja poliitikot ottavat yleensä huomioon kansalaisten näkemykset päätöstä tehdessään.

On tärkeää huomioida, että päätös Natoon liittymisestä on aina maakohtainen ja perustuu kunkin maan omiin tarpeisiin, tilanteeseen ja poliittisiin olosuhteisiin. Vaikka Suomi ja Ruotsi voivat jakaa monia yhteisiä intressejä, niiden päätökset voivat erota toisistaan.

Miksi Suomi on nyt Natossa mutta Ruotsi ei päässyt Natoon vielä?

ChatGPT

Tietoni päättyvät syyskuuhun 2021, joten en voi antaa tietoa siitä, onko Suomi liittynyt Natoon vai ei vuoden 2023 jälkeen. Kuten mainitsin aiemmin, Suomen ja Ruotsin päätökset liittyä Natoon ovat maakohtaisia ja perustuvat kunkin maan omiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Kummankin maan liittyminen Natoon edellyttäisi, että niiden hallitukset ja kansalaiset tekevät päätöksen Natoon liittymisestä.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat kumppanina Naton Enhanced Opportunities Partner -ohjelmassa, mikä tarkoittaa, että ne tekevät yhteistyötä Naton kanssa tietyissä turvallisuus- ja puolustusasioissa, vaikka ne eivät ole Naton jäseniä. Kummatkin maat ovat vahvistaneet yhteistyötään Naton kanssa ja osallistuneet erilaisiin Naton harjoituksiin ja toimintoihin.

Ruotsissa on ollut keskustelua Natoon liittymisestä vuosien varrella, mutta päätös Natoon liittymisestä on edelleen avoin. Syyt sille, miksi Suomi ja Ruotsi ovat tehneet erilaisia päätöksiä Natoon liittymisen suhteen, voivat perustua erilaisiin kansallisiin poliittisiin ja turvallisuusstrategioihin, kansalaisten mielipiteisiin ja muihin tekijöihin. Ruotsissa Natoon liittymisen kysymys on herättänyt laajaa julkista keskustelua, ja päätöstä tehdään demokraattisessa prosessissa.

Suomi ja Ruotsi ovat itsenäisiä valtioita, ja niiden päätökset turvallisuuspolitiikastaan perustuvat kansallisiin tarpeisiin ja strategisiin harkintoihin.

Kumpi on tärkeämpi, uskonnon vapaus vai sananvapaus?

ChatGPT

Kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi, uskonnon vapaus vai sananvapaus, on monimutkainen ja riippuu yhteiskunnan arvoista, lainsäädännöstä ja kulttuurista. Sekä uskonnon vapaus että sananvapaus ovat tärkeitä ihmisoikeuksia ja demokratian peruspilareita. Kummankin oikeuden suhteellinen tärkeys voi vaihdella eri tilanteissa ja konteksteissa. Alla on joitakin näkökohtia kummankin oikeuden tärkeydestä:

1. Uskonnon vapaus:
   1. Uskonnon vapaus on perusoikeus, joka takaa yksilöille oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan tai vakaumustaan ilman syrjintää tai pakkoa.
   1. Uskonnon vapaus on tärkeä monikulttuurisissa yhteiskunnissa, joissa on eri uskontoja ja vakaumuksia, ja se edistää moniarvoisuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta.
   1. Uskonnon vapaus edistää yksilöiden henkistä hyvinvointia ja oikeutta omantunnonvapauteen.
2. Sananvapaus:
   1. Sananvapaus on olennainen demokratian elementti, joka takaa ihmisten oikeuden ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan ilman pelkoa vainosta tai sensuurista.
   1. Sananvapaus tukee avointa keskustelua, kriittistä ajattelua ja demokraattista osallistumista.
   1. Sananvapaus on välttämätön väline median vapaudelle ja journalismin toteuttamiselle.

Kummankin oikeuden rajoittaminen voi olla tarpeen tietyissä tilanteissa, kuten estettäessä uskonnollista vihaa tai väkivaltaa tai estettäessä vääriä ja vahingollisia tietoja leviämästä. Tällaiset rajoitukset kuitenkin edellyttävät tarkkaa harkintaa ja tasapainoa, jotta ei rikota näitä perusoikeuksia liikaa.

Yleensä demokraattisissa yhteiskunnissa pyritään tasapainottamaan uskonnon vapaus ja sananvapaus toisiaan täydentävinä oikeuksina, ja lait ja säännökset säätelevät näiden oikeuksien rajoittamista tarpeen mukaan. Kumpikin oikeus on tärkeä, ja niiden välinen tasapaino vaihtelee tilanteiden ja yhteiskuntien mukaan.

Onko hyväksyttävää polttaa Raamattu tai Koraani sananvapauden takia?

ChatGPT

Kysymys siitä, onko hyväksyttävää polttaa Raamattua, Koraania tai muita uskonnollisia tekstejä sananvapauden takia, on eettinen ja moraalinen kysymys, joka herättää monia mielipiteitä ja tulkintoja. Sananvapaus on tärkeä perusoikeus monissa demokraattisissa yhteiskunnissa, ja se pitää sisällään oikeuden ilmaista mielipiteitä ja ajatuksia. Kuitenkin sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus ja siitä voi seurata vastuita ja rajoituksia.

Kun harkitaan toimia, kuten uskonnollisten tekstien polttamista julkisesti, on tärkeää ottaa huomioon seuraavat näkökohdat:

1. Kunnioitus ja empatia: Monille ihmisille uskonnolliset tekstit ovat äärimmäisen tärkeitä ja pyhiä. Toisten uskonnon ja vakaumuksen kunnioittaminen ja empatia ovat tärkeitä arvoja yhteiskunnassa.
2. Vihapuhe ja syrjintä: Jos tällaiset toimet ovat tehty tarkoituksena yllyttää vihaa, syrjintää tai väkivaltaa uskonnollista ryhmää tai yksilöitä kohtaan, ne voivat olla laittomia monissa maissa ja rikkoa lakia.
3. Kulttuuriset ja oikeudelliset kontekstit: Sananvapaus ja sen rajoitukset vaihtelevat maittain. On tärkeää ottaa huomioon paikalliset lakiasetukset ja kulttuuriset normit ennen kuin ryhtyy tällaisiin toimiin.
4. Seuraukset: On tärkeää harkita toimiensa seurauksia ja mahdollista reaktioita yhteiskunnassa. Toimet, jotka loukkaavat syvästi muita, voivat aiheuttaa vastareaktioita ja konflikteja.

Jokaisen yksilön tulisi harkita huolellisesti toimiensa eettisiä ja moraalisia vaikutuksia ja pyrkiä ilmaisemaan mielipiteensä tavalla, joka kunnioittaa toisten ihmisten uskonnollista ja kulttuurista monimuotoisuutta. Sananvapaus ei tarkoita oikeutta loukata tai aiheuttaa vahinkoa muille ihmisoikeuksille, kuten oikeudelle elää ilman syrjintää ja pelkoa.

Voiko tiede vastata eettisiin kysymyksiin?

ChatGPT

Tiede voi antaa meille tietoa ja ymmärrystä, joka auttaa meitä hahmottamaan eettisiä kysymyksiä ja tekemään parempia päätöksiä. Kuitenkin tiede itsessään ei määrittele eettisiä normeja tai päätä, mikä on oikein tai väärin. Eettiset kysymykset perustuvat usein arvoihin, moraaliin ja ihmisoikeuksiin, ja ne voivat olla monimutkaisia ja kiistanalaisia.

Tiede voi tarjota meille tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään mahdollisia seurauksia, riskejä ja hyötyjä erilaisista toimintatavoista. Esimerkiksi lääketieteellinen tutkimus voi auttaa arvioimaan erilaisia hoitovaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia potilaiden terveyteen, mutta päätökset siitä, miten hoitoa tulisi tarjota ja mitkä arvot ja etiikka ovat kyseessä, ovat eettisiä päätöksiä.

Tiede voi myös tukea eettistä keskustelua antamalla objektiivista tietoa ja analyysiä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen tiede tarjoaa vahvoja todisteita ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmastoon, ja nämä tiedot ovat perustana eettiselle keskustelulle siitä, miten yhteiskunnan tulisi vastata tähän haasteeseen.

Eettisten kysymysten ratkaiseminen vaatii kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkää tieteellistä tietoa. Se edellyttää arvokeskustelua, empatiaa, moraalista pohdintaa ja päätöksentekoa, joka perustuu yhteiskunnallisiin normeihin ja ihmisoikeuksiin. Tiede voi valaista eettisiä kysymyksiä, mutta päätökset perustuvat usein moniin tekijöihin, mukaan lukien kulttuuriset, poliittiset ja uskonnolliset näkökohdat.

Voitko sinä?

ChatGPT

Kun kyse on eettisistä kysymyksistä, kuten mitä on oikein ja väärin, minulla ei ole omia mielipiteitä, arvoja tai moraalia. Olen tietokoneohjelma, joka perustuu ennalta määriteltyihin ohjeisiin ja tietoihin, ja minä toimin puhtaasti objektiivisesti tarjoten tietoa ja analyysiä kysymyksiin perustuen olemassa oleviin tietoihin ja keskusteluun.

Minun tarkoitukseni on auttaa ihmisiä ymmärtämään monimutkaisia aiheita ja tarjoamaan tietoa, joka voi olla hyödyllistä päätöksenteossa ja keskustelussa. Eettiset kysymykset ovat usein subjektiivisia ja riippuvat yksilön arvoista ja vakaumuksista, ja ne edellyttävät usein ihmisten omaa moraalista pohdintaa ja arvokeskustelua.

Jos sinulla on tietty eettinen kysymys tai tarvitset tietoa eettisen pohdinnan tueksi, voin kuitenkin tarjota tietoa ja pohdintaa, jotka voivat auttaa sinua tekemään omat päätöksesi.