Vaalit Hämeessä – Osa X

 

Vaalit alkoivat ennakkoäänestyksellä tänään ja jatkuvat viikon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19.4. Tämän päivän äänestäjä on häilyväinen ja liikkuva tapaus. Eniten näitä näyttää olevan viimeisimmän selvityksen mukaan keskustalla, vihreillä ja vasemmistoliitolla, lähes 60 %. Kokoomuksellakin lähes joka toinen. Sen sijaan perussuomalaisista häilyviä on vain vajaa kolmannes. Siis jälleen kokonaan toisin kuin medioissamme on yleisenä luulotteluna esitetty.

Häilyvien äänien gallup

Keskustan suurta gallupmenestystä selittää äänestäjien häilyvyys. Hämeessä Keskustaa äänesti viime vaaleissa vain noin 13 % ja nyt olisi äänestämässä liki kymmenen prosenttia enemmän. Tosin voivat äänestää toisinkin ja parhaiten kannatuksensa on säilyttänyt Perussuomalaiset. Heidän kannatus oli vaaleissa 2011 noin 20 % ja nyt liki sama osuus edelleenkin, kun edessä on tosi paikka ja vaalit.

Jos eläisimme Ruotsissa, ehdokkaat olisi puolueittain järjestetty pitkille listoille ja kärkiehdokkaat menisivät läpi jos puolueen äänimäärä sitä edellyttäisi. Moni muu kansakunta käyttää samaa menetelmää ja suomalainen ensimmäinen meppi, rallitaituri Ari Vatanen, meni läpi tällaiselta listalta Ranskassa ja ilman se kummempia poliittisia meriittejä. Presidentin kaveruus riitti.

Suomessa vaalit ovat henkilöityneet ja puolueet ovat yhä enemmän taustaorganisaatioita ja hoitavat ehdokkaitaan kuten tekninen vaaliliitto takavuosina puolueitten välillä. Individualismi näkyy kaikkialla ja se ruokkii mediavaltaa ja sen tapaa tehdä julkimoita. Samalla täysin tuntemattomat politiikan tutkijat ja alan koulutetut asiantuntijat ovat jääneet suurille massoille tuntemattomiksi. Julkisuus, mikä tahansa, ruokkii menestystä vaaleissa ja näin vaalit ovat myös kaupallinen tapahtuma. Kaupallisella tapahtumalla on taipumusta korruptoitua tai suosia varakkaita. Yhdysvalloissa tämä on mennyt pisimmälle.

Kilpaurheilun sanastoa

Moni kokee politiikan teatteriksi, pelkää sen tuomaa mainetta ja arvioi yhteiskunnallisia ilmiöitä henkilöiden kautta. Tämä näkyy niin sisäpolitiikassa kuin globaalissa taloudessa, suhteessa Ukrainaan, Venäjään, Natoon tai poliittisiin liikkeisiin. Ulkona pakkasessa tai räntäsateessa vaaleja valmistelleet, poliittisiksi katsotut henkilöt, ovat nyt tulikasteensa edessä ja median kiinnostus heistä muistuttaa mitä tahansa urheilusuorituksesta monelle tuttua kamppailulajia. Sanastokin on usein sieltä lainattua ja viittaa joko maratoniin, kamppailulajeihin tai pelin politiikkaan.

Pitkän linjan maratoonarit ovat erilaisia poliitikkoja kuin jalkapalloa tai lentopalloa pelaavat sankarimme. Kun media kirjoittaa “meidän ministeristä” se viittaa samalla paikkaidentiteettiin, me-hengen rakenteluun ja ikivanhoihin juuriimme yhteisönä, jota ei nykyisin enää juurikaan löydy metropolien maailmasta. Hämeestä ja Forssasta voi toki vielä löytyäkin. Vielä takavuosina politiikka ja sitä edustaneet puolueet, kansanliikkeen omaiset, olivat samalla juuri yhteisöllisyyden vaalijoita tupailtoineen. Juha Sipilä mainitaan usein juuri pohjoisen sitkeänä yrittäjänä ja laestadiolaisen liikkeen yhteisöllisenä edustajanamme. Ei vanha maalaisliitto eronnut näiden mielikuvien rakentelussa paljoakaan työväenliikkeen traditiosta ja sen joukkoliikkeen elämästä pienen teollisen yhdyskunnan sisällä Forssassa.

Kun yhdessäolo-organisaatiota ja sukulaisuus, naapuruus, sama aate ja arvot, alkoivat muuttua asiaorganisaatioksi, puolueet muuttuivat nekin. Mukaan tuli samalla yhden asian ilmiöitä ja vihreän liikkeen tapaisia toimijoita.

Myöhemmin niiden oli laajennettava sanomaansa yleispuolueen suuntaan, samalla kun muut puolueet ottivat sen asiat, ympäristönhoidon, hoitaakseen omissa ohjelmissaan.

Kun ohjelma oli likipitäen toteutettu, uuden asian löytäminen puolueen tehtävänä jäi joskus hoitamatta. Moni puolue jäi vanhaksi puolueeksi ja jähmettyi hoitamaan saavutettuja etujaan.

Yhteisöllinen rapautuminen ei vaatinut sekään puoluetta tuekseen ja yksilöllisyys edellytti nyt asiantuntemusta. Paikallinen laajeni kansallisesta kansainväliseksi ja EU-puolueemme ovat monelle vieraita mutta tosiasia, jota ei voi sivuuttaa omassa lainsäädännössämme ja osan arjen elämäämme. Netti ja sosiaalinen media teki siitä samalla joka miehen ja naisen elinympäristön.

Asiantuntijaorganisaatiot syntyivät

Vaikea uusi mediakielemme vaati sen osaajia ja tulkinta oli tehtävä joko tiedettä popularisoiden tai politiikassa populismin keinoin. Yksi tutkinto ei enää riittänyt vaan vaadittiin useampia ja niiden rinnalle teknisiä taitoja. Uuden oppimisesta tuli elinikäinen prosessi ja tämän vaatimus muutti myös puolueemme.

Jos neljä vuotta tallattiin paikallaan ja riideltiin, syntyi Alexander Stubbin Financial Timesille kuvaama trauma. Se ei ollut vain hänen kokemuksensa pääministerinä vaan koko kansakunnan osaksi tullut taakka.

Hämeessä vaalit näyttäisivät kääntyvän Perussuomalaisten voitoksi yhdessä Keskustan kanssa. Tässä liikkuvia äänestäjiä on eniten keskustalaiset, eivät perussuomalaiset. Vastaavasti Kokoomus näyttäisi menettävän liikkuvia äänestäjiään yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa. Tosin demareitten äänestäjät ovat iäkkäitä ja heissä liikkuvia ja häilyviä on vain noin kolmannes.

Tienvarsilappunen demokratiaa

Jos käytäntömme olisi sama kuin Ruotsissa ja olisin omalla listallamme kolmen joukossa, omat vaalini olisi jo käyty ja minut olisi valittu eduskuntaan ensimmäisenä suomalaisena, jolla on useampia tohtorin tutkintoja ja vielä sekä luonnontieteissä että ihmistieteissä samaan aikaan. Voisin keskittyä tuon tehtävän hoitoon pohtimatta lainkaan omaa etua ja vihreitä oksia ylempänä Brysselissä.

Olen oman urani jo kokenut, sen huipulla käynyt, eikä emerituksella ole enää syytä lähteä rakentamaan uutta poliittista virkaa jo koetun epäpoliittisen tiedemiehen viran ja yliopisto- ja tutkimuslaitoksissa hoidetun työn ja tehtävien jälkeen.

Se on merkittävä asia kun äänestäjä pohtii menneen hallituksen hajoamista, ministereitten pakoa maailmalle ja maan jättämistä ajelehtivaan tilaan Kataisen aikana ja kuuden puolueen kokemanamme traumana. Pääministerin itsensä kertomana syvänä epäonnistumisena ja sen purkamisena kansainväliseen suurmediaan.

Se mitä äänestäjät kokevat ennen äänensä antamista, kuinka vakavasti alkavat rekrytoida itselleen ehdokkaitaan, ei ole samanlainen prosessi kuin tiedemiehet hakiessaan ehdokkaista jo tehdyistä julkaisuista lukien ja näyteluennot seuraten parasta mahdollista virkansa hoitajaa.

Aluelääkärit ja tohtorit haetaan yliopistoissa virkoihinsa toisella tavalla kuin äänestäen ja kaikkien siihen osallistuessa, huutoäänestyksenä. Naamat teitten varsilla eivät ratkaise numeroineen kuka on oikea hoitamaan tohtorin virkaa professorina. Ne eivät ole tuulen armoilla ja kenen tahansa arvioitavina. Ruotsissa ja Ranskassa tätä on vähän jo pohdittukin. Kyseessä kun ovat vanhat kulttuurit ja yliopistotkin tuhatvuotisia.

Äänestykseen eivät taatusti osallistu myöskään toimittajat saati median omistajat vaikka halua ehkä usein olisikin. Olisi kohtalokasta, jos asiantuntijaorganisaatiot ja yhteiskunta alkaisi muuttua valelääkäreiden hoitamaksi ja leikkauspöydällä odottaisi valkotakkinen henkilö pohtien mitä instrumenteillaan tekisi ja kuinka päin potilasta olisi makuutettava narkoosissa, kun sydän pitäisi operoida kädessä poliittisen liikkeen antama valtuutus, jossa väitöskirja onkin vaihtunut jäsenkirjaksi.

Lentopalloilijoiden jytky

Tätä kirjoittaessani sain mieluisan viestin jossa lentopalloilijoittemme kiistaton ykköspelaaja, Sami Mattila fanijoukon kokoajana ja hengenluojana, ilmoitti julkisesti naamakirjallani facebookissa lahjoittavansa minulle testamentaten 1991 jytkyvaalien ääntään Hämeen piirissä. Vaikka omia ääniään ei voikaan testamentata, tuo ele lämmitti mieltäni ja oli erityisen arvokas teko minulle henkilökohtaisesti.

Lentopalloilijat ovat herrasmiehiä, pelaavat vaativinta mahdollista yhteispeliä, jossa sooloilu ei ole mahdollista. Olen itse lajia harrastanut, pelipaikkana luonnollisesti passarin tehtävät ja odotukset omalta joukkueeltamme matkalla kohti maailman huippujen turnauksia, tavoitellen olympiaedustusta, ovat kovan luokan juttu yhdessä maailman arvostetuimmassa ja harrastetuimmassa palloilulajissa. Kaikkea mahdollista hyvää ja menestystä Sami Mattilan joukkueelle.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts