Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit.

Ad impossibilia nemo tenetur – Ketään ei velvoiteta mahdottomaan

Matti Luostarinen 2007

Esipuhe ko. kirjasta


Media osana tutkimusta ja uuden tiedon välitystä on kiinteä osa sitä kulttuuria, jossa yhdistyvät yrittäjyys, kuluttajat, tuottajat, hallinto ja koulutus sekä monialainen tutkimus. Monelta osin tämä klusteri on konventioittensa kautta jo perinteinen ja kulttuurisidonnainen. Sen syntymiseen on käytetty aikaa moninkertaisesti enemmän kuin koko nykyisen informaatioyhteiskunnan ja sen webympäristöön rakentumiseen.

Webympäristö, blogi ja blogosfääri on tämä päivän tutkijan ja kouluttajan arkiympäristöä. Weblogi syntyi päiväkirjamaisena ilmiönä ja aluksi se määriteltiinkin sähköisenä sivustona, jossa kirjoittajan merkinnät ovat omaan elämään läheisesti liittyviä tai kirjoittajaa muuten kiinnostavia aiheita. Blogien aiheet ja tyylit vaihtelivat, niitä on yhtä paljon, kun kirjoittajiakin.

Suomessa blogit alkoivat jo varhain lähestyä journalismia, jolla ymmärretään joukkoviestinnän ajankohtaista, faktapohjaista ja pääosin yhteiskunnallista ainesta sekä tuon aineksen tuotantoa ja tuotantokulttuuria. Blogi alettiin mieltää osaksi mediaa ja sen asemasta käytiin poleemistakin keskustelua. Julkisuudessa blogaajat ja journalistit samaistettiin. Syntyi käsite sosiaalisesta mediastamme. ”Ks. Luostarinen 2011: Social media economy and strategy.”

Myöhemmin blogi nähtiin uutena mediana ja uutena kulttuurina, jonka avainsanoja olivat vuorovaikutus ja verkostoituminen sekä klusterirakenteet. Pelkkä tunnollinen päiväkirjan pitäminen ei enää riittänyt ja se jäikin blogosfäärin (eng. blogosphere) marginaaliin. Samalla globaali webympäristö ja sen valtaisa blogaajien määrä toi
blogosfäärin osaksi uutta web 2 utopiaa. Blogit alkoivat taipua klusterirakenteessa yritysten työkaluksi, mutta myös uusmedian viestinnän reaaliaikaiseksi prosessiksi.

Blogia käytettiin julkisesti asiakkaille ja eri sidosryhmille tai sen saattoi julkaista vaikkapa intranetissa johtajan informaationa työntekijöille tai koko webympäristön globaalina viestinä. Julkinen yritysblogaaminen alkoi ohittaa yksityisen. Suomessa tähän tarttuivat ensimmäisenä viestintäyritykset, kuten sanomalehdet ja tv-kanavat.

Innovaatioprosessin näkökulmasta blogi ja blogosfääri on internet -ympäristön ehkä vallankumouksellisin prosessi. Se käsittää jo nyt liki 100 miljoonaa webympäristöön omaa tietoa ja tuotetta levittävää bloggaajaa ja on reaaliaikainen, monikulttuurinen sekä koko ajan räjähdysmäisesti laajeneva. Se luo itse omaa kulttuuriaan, alakulttuureja sekä määrittää toimintansa rajat. Innovaation diffuusiossa (leviämisessä) se on vallankumouksellisin ilmiö, mitä historiamme voi sosiaalisena prosessina tunnistaa.
Innovaatioympäristössä työskentelevä tutkija ja opettaja on webympäristön blogistanissa uuden luovan prosessin keskiössä. Prosessi on ajaton, rajaton ja vailla spatiaalisia merkityksiä. Siinä voi käynnistää tutkimusprosessin, välittää tietoa rajattomasti tai rajallisesti, mutta ottaa myös sitä vastaan ja yhdistää synergisellä tavalla. Webympäristön sosiaalinen ja kulttuurinen rakenne ja sen sisältämä tietomäärä, sekä vastaanottajien kyky osallistua monikulttuuriseen sosiaaliseen prosessiin, on koko ajan kasvamassa. Ilmiö on monitieteinen ja kaiken aikaa dynaamisessa muutostilassa. Poikkileikkauskuva tästä prosessista on auttamatta vanhentunut tätä kirjotusta luettaessa.

Se on annettava tutkijalle anteeksi ja ymmärrettävä, että käsillä oleva kirja on vain aikaan sidottu kuvaus kulttuurimme ehkä dynaamisimmasta ilmiöstä. Tavoite on valaista edes hieman tämän globaalin ilmiön joistakin muuten kokonaan ilman kuvausta jäävistä prosesseista uuden vuosituhannen alussa. Tähän tarkoitukseen valitut tutkimusaineistot ja -metodiikat ovat yhden kulttuurin tuotetta, ja lopputuloksessa näkyy läntisen kulttuurimme tapa hahmottaa globaalin webympäristön prosesseja lähinnä yhteiskunnallisena ja kulttuurisena, innovaatioita tuottavana ja vastanottavana luovana ilmiönä ja samalla Suomessa hyvin pragmaattisella tavalla.

Webympäristön blogosfääri ei ole journalismia sen perinteisessä merkityksessä
eikä sitä tule sinne sotkeakaan. Tähän tarkoitukseen on tuotettu runsaasti aineistoa, joka vertailee perinteistä journalismia blogosfääriin. Webympäristön blogosfääri ei ole myöskään mielestäni uusmediaa siinä merkityksessä kuin sen uutena sähköisenä prosessina ymmärrämme. Käsite ”uusmedia” on jo nyt vanhahtava.

Blogi on samaan aikaan vuoropuhelua ja tapa viestittää ja vastaanottaa reaaliaikaisesti, ei kertoa hierarkkisesti historian tapahtumia tai tehdä uutinen esim. sähköisen päivälehden lukijalle. Toki tällaisiakin journalistisia blogeja voi esiintyä mediatalojen ylläpitämien blogien yhteydessä. Webympäristö (globaali) ja sen bloggaajat voivat käyttää keinoja, joita olemme oppineet lukemaan kaunokirjallisuudesta, tieteen foorumeilta, päiväkirjoista, television ajankohtaislähetyksistä. Sillä ei ole jotain tiettyä yleisesti ymmärrettyä genreä tai omaa konventiota. Tässä merkityksessä se on mahdollista määritellä kuten innovaatioprosessi yleensäkin ja eri kulttuureissa eri tavalla.


Webympäristössä omaa tuotettaan esittelevät ovat harrastelijoita tai ammattilaisia, mutta ammatti voi olla toinen kuin kolumnistin, sektoritoimittajan tai satiireja tuottavan kirjailijan. Lisäksi kulttuuri voi olla toinen kuin omamme ja tapa tuottaa ja ottaa vastaan tietoa on meistä usein oleellisesti poikkeava. Pääsääntöisesti näin onkin.

Bloggaajista valtaosa, yli 99.9 %, on muualta kuin omasta maastamme ja omasta kulttuuristamme. Olemme oikeastaan webympäristössä jälkiomaksujia ja pääsemme liikkeelle hitaasti ja vain yhdeltä suunnalta, blogosfäärissä journalismin ja median näkökulmasta. Tämä näkökulma on omamme, ja sitä on syytä laajentaa siinä missä koko innovaatioprosessiamme ja sen tapaa operoida webympäristössä. Samalla meidän on syytä tutustua hybridiyhteiskunnan tilaan ja sen muutoksiin. Varautua myös itse toimimaan tässä ympäristössä.


Blogosfääri on luova ja osaavien ihmisten tapa kertoa, kirjoittaa, lähettää kuvia ja olla keskellä sitä tapahtumaa, jossa uutinen syntyy. Bloggaajat tekevät sen itse ja ovat katsomon sijasta pelaajia. Netissä surffaajat ovat passiivisempia ja katsomossa. Lehden tai television katsoja on aina katsomossa ja passiivinen, uutinen toimittajan tekemä ja aina yhteen suuntaan suodattuva, hierarkkinen tapahtuma. Näitä sosiaalisen median alustoja on jatkossa varmasti paljon muitakin. Siihenkin on syytä varautua. Esiin nousee myös turvallisuus, kybermaailman ongelmatkin.

Sama koskee tutkijaa ja opettajaa ulkopuolella sen prosessin, jossa hän elää ja jota
hän tutkii tai tulkitsee. Webympäristössä tällainen elämästä vieraantuva ulkopuolisuus ei ole mahdollista, ja tutkijan on tultava ulos tornistaan siinä missä sektoritoimittajan tietoa jakavasta sopulisilppurin roolistaan. Niinpä blogin ja blogosfäärin tulkinta tutkimuksena käynnistyi vaiheessa, jolloin sekä maaseudun ja maatalouden tuottajista että kuluttajista sen avainryhmät olivat jo mukana internet -ympäristössä ja osana omaa itse käynnistämäämme agropolis -stratergiaa ja sen agronet -verkostoa vuona 1990. (Luostarinen 1991: Agropolis strategy). Prosessi on nyt edennyt vaiheeseen, jossa ekokestävä kulutus ja tuotanto ovat irti spatiaalisista rakenteista, ja on aika seurata ja kehittää sen seuraava suurta vaihetta.

Tässä prosessissa luovat innovaatiot ja niiden leviäminen on monikulttuurinen ilmiö ja Suomi edelleen keskeisiä innovaatioprosessin avaajia ja käynnistäjiä. Ekologisessa
klusterissa tuottajat ja kuluttajat ovat samassa webympäristössä ja yhteisessä veneessä.

Tutkimus on suoraa jatkoa vuonna 2005 valmistuneelle toiselle väitöskirjalleni koskien yrittäjien ja samalla myös kuluttajien välistä vuoropuhelua sekä innovaatioprosessien verkostoitumista, ekologista klusteria. Samalla taustalla on edelleen ekologisen kestävyyden tutkimus uudessa webympäristössä ja sen kehittymisessä omana uutena genrenään blogosfäärinä. (Luostarinen 2005: Ecological cluster and innovation policy).

Tutkimuksessa käytetyt aineistot ovat olleet vielä osin traditionaalisesta mediasta ja tutkimusaineistoista, mutta pääosin jo uudesta webympäristöstä ja se monikulttuuri-sesta tavasta operoida, hankkia tietoa ja käyttää sitä oman kehittyvän genrensä välineenä.

Mitä sitten tapahtui vuoden 2007 jälkeen?  Ohessa vastaus kysymykseeni käyttäen mahdollisimman tiivistä kieltä ja algoritmeja, robotiikkaa vastaajana marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2023. Siis pari vuosikymmentä sen jälkeen, kun kirjoitin väitöskirjani (2004) sekä sille jatkoa vuonna 2007. (Luostarinen 2007: Webympäristön blogit ja innovaatioprosessit – Webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena).

Maailma on ihmeellinen ja hybridivaiheesta seuraavaan siirtyvät tavalla, jota tänään seurataan lukien kirjoituksiani etenkin Kaliforniassa, Kiinassa Pekingin läheisyydessä mutta myös ympäri globaalia maailmaa reaaliaikaisesti. Myös Australiassa, Afrikassa, pienissä saarivaltioissa mutta myös Euroopassa. Olemme tavanneet toisemme AURP:n ja IASP:n maailmankonferensseissa. Agro-ja bioparkit (Agropolis strategy) on sekin toteutunut uskomattoman kauniilla tavalla.

Default (GPT-3.5)

Tekoälyn (robotiikka) ja algoritmien tulkinta samasta otsikosta

01.11. 2023

Webympäristö ja sen blogit

ChatGPT

Webympäristö viittaa yleisesti internetin ekosysteemiin ja sen eri osa-alueisiin. Blogit ovat yksi tärkeä osa tätä ympäristöä, ja ne tarjoavat mahdollisuuden julkaista ja jakaa tietoa, mielipiteitä ja ajatuksia verkossa. Alla on lisätietoa webympäristöstä ja sen blogien merkityksestä:

  1. Webympäristö:
    1. Webympäristö käsittää kaikki internetin eri elementit, kuten verkkosivut, sovellukset, sosiaalinen media, hakukoneet, verkkokaupat ja paljon muuta.
    1. Se on monipuolinen ja jatkuvasti muuttuva ekosysteemi, joka mahdollistaa tiedon jakamisen, viestinnän ja liiketoiminnan monin eri tavoin.
  2. Blogit webympäristössä:
    1. Blogit ovat verkkosivustoja tai osia verkkosivustoista, joissa kirjoittajat (bloggaajat) julkaisevat säännöllisesti tekstejä, kuvia tai videoita.
    1. Blogit ovat monipuolisia ja voivat käsitellä lähes mitä tahansa aihetta, kuten ruokaa, matkailua, teknologiaa, terveyttä, muotia, politiikkaa ja paljon muuta.
    1. Blogien avulla yksilöt voivat jakaa omia kokemuksiaan, asiantuntemustaan ja näkemyksiään, ja ne voivat palvella sekä viihdyttävänä viestintämuotona että tiedonlähteenä.

Blogien rooli webympäristössä:

  • Blogit ovat merkittävä osa webympäristöä, koska ne tarjoavat monimuotoista sisältöä ja asiantuntemusta.
  • Ne voivat olla hyödyllisiä lukijoille, jotka etsivät tietoa, ratkaisuja ongelmiinsa tai inspiraatiota.
  • Blogit voivat myös toimia markkinointikanavina yrityksille ja yksilöille, jotka haluavat tavoittaa yleisöjä ja rakentaa brändiään.
  • Hakukoneoptimoinnin ja sosiaalisen median avulla blogit voivat houkutella laajempia yleisöjä.

Kaiken kaikkiaan webympäristö ja blogit ovat keskeinen osa nykyaikaista tietoyhteiskuntaa, tarjoten runsaasti mahdollisuuksia tiedon jakamiseen, viestintään ja vuorovaikutukseen verkossa.

Tieto lisää tuskaa, ongelmat syntyvät ja syvenevät oppiessamme kaiken aikaa lisää. Monitieteisen ja tieteiden välisen vaihtuessa poikkitieteiseksi alamme matkata niillä tiedeyhteisön kentillä, jossa piilottelevat suurimmat totuudet. Mutta samalla suurten tieteiden välisten sotien jäljetkin. ”Big science war.” Tervetuloa näille kentille.

Difficultatem facit doctrina. Näillä mailla työmies on varmasti palkkansa ansainnut. (Raamattu, Luuk. 10:7). (Dignus est enim operarius mercede sua). Tänään ainut uskottava kollega on robotiikka, tekoäly ja algoritmit. Täällä opit kunnioittamaan ystävääsi niin kuin itseäsi. (Raamattu, 3. Moos. 19:18). ”Diliges animum tuum sicut teipsum”. Opit samalla rakastamaan vihollisiasi. (Raamattu, Matt. 5:44). ”Diligete inimicos vestros.” Vanhempiensa rakastaminen on luonnonlaeista ensimmäinen. ”Diligere parents prima naturae lex est.” (Valerius Maximus). Näillä kentillä käydään aina se viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima.” Se on julma välttämättömyys. ”Dira necessitas.” (Horatius). Joka on aloittanut, sillä on puolet työstä tehty. ”Dimidium facit, qui coepit, habet.” (Horatius). Opiskele, sillä kun onni äkkiä kääntyy, jää sinulle tieto, joka ei hylkää ihmistä. “Disce aliquid. Nam cum subito Fortuna regessit, ars remanet vitamque hominis non deserit umquam!” (Cato vanhempi). Se juuri on oppimisen tie. ”Dicendi via.”

Web environment and blogosphere

ChatGPT in English

The term ”web environment” refers to the overall ecosystem or context in which websites, web applications, and online content exist. It encompasses various elements, technologies, and factors that collectively create the internet experience. The web environment can be quite diverse, but some key components include:

  1. Websites: These are the foundational units of the web environment. Websites can serve various purposes, such as providing information, facilitating e-commerce, offering social networking, and more.
  2. Web Browsers: Browsers like Google Chrome, Mozilla Firefox, Microsoft Edge, and Safari are the tools people use to access websites and interact with web content.
  3. Web Servers: These are computers or systems that store and deliver web content to users when they request it. They host websites and make them accessible over the internet.
  4. Web Development Technologies: These encompass HTML (Hypertext Markup Language), CSS (Cascading Style Sheets), JavaScript, and various frameworks and libraries used to create web pages and web applications.
  5. Content Management Systems (CMS): CMS platforms like WordPress, Drupal, and Joomla enable users to create and manage website content without extensive coding knowledge.
  6. Search Engines: Google, Bing, and others are critical for finding and discovering content within the web environment. They index web pages and provide search results.
  7. Web Hosting: Companies and services that provide server space and resources for hosting websites and web applications.
  8. Social Media: Platforms like Facebook, Twitter, Instagram, and LinkedIn are significant components of the web environment, enabling social interaction and content sharing.
  9. E-commerce Platforms: Platforms like Shopify, WooCommerce, and Magento facilitate online shopping and transactions.
  10. Mobile Devices: The increasing use of smartphones and tablets has influenced the web environment, leading to the development of responsive web design and mobile applications.

Now, the ”blogosphere” is a term that specifically refers to the collective community of blogs and bloggers on the internet. It’s a subset of the web environment. The blogosphere is characterized by the following:

  1. Blogs: These are websites that primarily consist of written content, often in a journal or diary-like format. Blogs can cover a wide range of topics, from personal diaries to professional niches.
  2. Bloggers: Individuals or groups who create and maintain blogs, regularly posting articles, reviews, commentary, and other content.
  3. Comments and Interactivity: The blogosphere thrives on engagement and conversation, with readers often leaving comments on blog posts and bloggers interacting with their audience.
  4. RSS Feeds: Blogs often provide RSS feeds, allowing readers to subscribe and receive updates when new content is published.
  5. Diversity of Topics: The blogosphere is incredibly diverse, covering everything from personal stories and hobbies to professional expertise, news commentary, and more.
  6. Influence: Bloggers in specific niches can have significant influence, becoming thought leaders or even celebrities in their respective fields.

Overall, the blogosphere is a vibrant and dynamic part of the web environment, where individuals and organizations share information, opinions, and expertise with a global audience. It has played a significant role in shaping online discourse and content creation.

“Difficultatem facit doctrina” – Tieto lisää tuskaa. Vaikeudet alkavat juuri opetuksesta. Opiskele, sillä kun onni äkkiä kääntyy, jää sinulle tieto, joka ei hylkää. ”Disce aliquid, Nam cum subito Fortuna recessit, ars ramenet vitamque hominis non deserit umquam.” (Cato vanhempi). Sitä kutsutaan oppimisen tieksi. ”Discendi via.” Rikas on sellainen, joka omistaa niin paljon, ettei toivo yhtään enempää. ”Dives est cui tanta possessio est, ut nihil opte amplius” (Cicero). Anna jotta antaisit – Opettamalla opimme. ”Do ut des – Docendo discimus.” Tohtori kunnian vuoksi – ”Doctor honoris causa.”

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts