KUOSIEN KAUPUNKI Päivä oli elinvoimaseminaarille omistettu mutta etenkin tekstiilitaiteilija Pirkko Hammarbergin poismenoa ja pitkää taiteilijauraa muisteleva. Forssa on täynnä taidetta. Se on kaupunkina itsessään taideteos joka jää joskus siellä syntyneelle huomaamatta. Syntyminen sisään taideteokseen on lumoava kokemus, josta ei aina osaa olla kiitollinen. Todettiin kaupungin järjestämässä seminaarissa ja sen niissä puheissa, jossa kaupungin myynti ja markkinointi todettiin jotenkin ontuvan tai asenne omaan kaupunkiin kovin negatiiviseksi. Mistä sellainen on syntynyt, kun ulkopuolinen ei kaupungista löydä muuta kuin hyvää sanottavaa. Taideteoksessa kun palvelut ovat toimivia, kaikki käden ulottuvilla ja Pirkko Hammarbergin upea työ valtuustosalin päädyssä kielii kyvystä myös arvostaa kaupunkia ja sen kauneutta. Jos ihmisellä on kaikki hyvin, hänellä on myös varaa olla tyytymätön, kertovat sosiologit. Kun lisäksi voi käyttää palveluja viiden maakunnan suunnalta ja vain oman kunnan rajat ylittäen, silloin voidaan…

Hyvät, pahat ja rumat (The Good, the Bad and the Ugly) on vuonna 1966 ensi-iltaan tullut italialainen lännenelokuva, jonka ohjasi Sergio Leone. Elokuvan pääosissa esiintyvät Clint Eastwood, Eli Wallach ja Lee Van Cleef. Hyvät, pahat ja rumat on Leonen niin sanotun dollaritrilogian viimeinen osa. Elokuvaa pidetään jopa parhaana alansa teoksena ja se on listattu sadan onnistuneimman elokuva joukkoon. Elokuva ajoittuu, kuinkas muuten, Yhdysvaltain sisällissodan aikoihin. Oman sisällissotamme muistelot kaipaavat myös teatraalisen näytelmänsä politiikan näkyvimmissä kammareissamme ja mediankohun saattelemana. Elokuvan alussa esitellään kolme päähenkilöä. Ensimmäinen päähenkilö on meksikolainen lainsuojaton Tuco Benedicto Pacifico Juan Maria Ramirez eli "Tuco" ("Ruma"), joka hädin tuskin selviytyy palkkionmetsästäjien hyökkäyksestä. Toinen hahmo on kylmäverinen palkkamurhaaja "Enkelisilmä" ("Paha"), joka tiedustelee Etelävaltioiden armeijalta varastettujen rahasäkkien kohtaloa köyhältä maanviljelijältä Stevensiltä, mutta lopulta hän tappaa viljelijän ja tämän vanhemman pojan. "Enkelisilmä"…

Harkimo kyllästyi kokoomuksen johtoon ja saamattomuuteen. Samoin paljon aikaisemmin demareitten ukkoihin vallan kahvassa ay -politiikan avulla hengissä säilyneen SDP:n raihnaiset "uudistajat". Keskustan liberaalit olivat puolueessaan koko ajan hekin leimattu vasemmistoliberaaleiksi ja cityvihreiksi. Se puolue osaa sen taidon maalaisliiton perinteellä ja Suomen konservatiivisimpana puolueenamme. Perussumalaisten ilmestyminen puoluekartalle tuli tilauksesta ja nyt nämä puoluekenttämme uudistajat hakevat toisiaan. Hesarin pilapiirtäjä käynnistää tutun loanheiton kysyen, osallistuuko Harkimo Suomen vai Venäjän sarjaan? Samaa käytettiin toki muilutettaessa miehiä takavuosina rajan taa tai provosoitaessa sata vuotta takaperin kapinaa ja miehiä sisällissotaan. Sitä kun eivät toki köyhät torpparit ja mäkitupalaiset käynnistäneet tai duunarit tehtaissamme. Se on jo todistettu moneen kertaan vääräksi tiedoksi ja fiktiiviseksi saduksi. Tänään me elämme mediayhteiskunnan aikaa ja kansalaismedia sosiaalisena mediana ei ole sosialistista mediaa ensinkään. Se aate oli ja meni myös viimeisenä eilen Kuuban…

Susanna Huovinen luopui kansanedustajan paikastaan. Miksi niin moni luopuu? Tällä kaudella lähes kymmenkunta istuvaa edustajaamme. Samaan aikaan kokoomuksen ja demareitten ikiliikkujat pohtivat uutta poliittista liikettäkin. Valtameripurjehtija ja Jokeripomo on monessa mukana ollut ja rohkea yrittäjä siinä missä entinen mediajohtaja ja demareitten puoluesihteerikin. Yhdessä näiltä herroilta voi odottaa melkein mitä tahansa siinä missä Paavo Väyryseltä yksin. Pitkäaikainen SDP:n kansanedustaja perustelee päätöstään politiikan muutoksella. Lähes kaksi vuosikymmentä kansanedustajana teki hänestä erittäin kokeneen ja etenkin sote-asiantuntemus oli vahvaa mutta jäi tällä vaalikaudella käyttämättä. Puolue nosti Krista Kiurun hänen ohitseen. Hän siis turhautui. Lisäksi Huovinen mainitsee kuinka työ politiikassa on muuttunut yksilöiden tekemäksi. Ennen tehtiin yhdessä, kollektiivina ja verkostoissa, tiimityönä. Näin kertoo toimittajan kynä Hesarin pääkirjoitussivulla tänään 19.4. 2018. Politiikan kielessä taas ihmisiä vähätellään ja loukataan. Toimittajat eivät ole siinä enää yksin vaan mukana…

Voiko sinut hypnotisoija transsiin? Hesari kirjoittaa Palle Hardrupin tapauksesta. Menetelmä ei ole vaikea. Tarvitaan vain tekniikoiden opiskelua ja itsevarmuutta sekä suggerointiin altis henkilö. Oikeammin kenelle tahansa voi käydä kuten Palle Hardrupille Björn Schow Nielsen manipuloinnissa. Hardrup ryösti ja tappoi. Massasuggestio ja poliittiset kiihottajat tunnetaan vaikkapa Hitlerin kykynä vaikuttaa oikeassa paikassa ja oikeilla menetelmillä. Meillä on täysin väärät luulot itsestämme, persoonallisuudesta ja moraalista. Sodassa ne katoavat kun saamme siihen mukaan isänmaan painon ja papin luvan. Harva siitä kieltäytyy. Me arvioimme väärin tilanteista syntyvät poikkeamat omassa käyttäytymisessämme ja massojen käyttäytymisessä. Hypnotisoija kykenee ihmisen toimimaan myös vastoin moraaliaan tai illuusiotaan omasta persoonallisuudestaan. Sitten on vielä se tärkeämpi eli itsesuggestio. Teemme uskomattomia suorituksia suggeroimalla itse itsemme. Myöhemmin emme edes oikein muista miten kaikki mahtoi onnistua. Urheilijat valmentajineen puhuvat flow -tilasta. Poliitikko joutuu työssään kohtaamaan…

Tämä juttu on kirjoitettu vuosikymmen takaperin. Sitä on kuitenkin luettu tänäänkin paljon. Miksi? Koska se ei ole vanhentunut ja nyt tiedämme kuinka Pekka Hyvärinen poistui paikaltaan ovet paukkuen hänkin. Tunsin koulukaverini hyvin ja juttu oli sarkastinen. Suomalaiset eivät ymmärrä sarkasmia. On aika oppia. On muutakin huumoria kuin ironiaa ja satiiria. Samalla terveisiä lukioaikaisille kavereille. Yliopiston mukanaan tuomat kaverit ovat jo pääosin oppilaitani. Osa jo eläkkeellä. Jouduin 23 vuotiaana aloittamaan opettamalla itseäni vanhempia suuren ikäluokan ehdottoman raittiita ja 1940-luvulla syntyneitä ikäluokkiakin yliopistossamme. Muutos oli valtava kun mukaan tulivat 1970-luvulla syntyneet ja vielä suurempi, kun ikäluokka oli 1990-luvulla syntyneet. Nämä 2000-luvun lapset ovat aikuistuessaan melkoinen yllätys 1940-luvulla syntyneille. He kun osaavat jotain sellaista, josta tuon ajan lapset, sotiemme aikana ja heti niiden jälkeen syntyneet, eivät voineet nähdä edes unta. Unet kun nähdään…

Kimi Räikkönen on kohentanut menoaan todella tuntuvasta. Onnekas Vettel kerää hedelmät. Nico Rosberg, entinen mestarimme, tietää kuinka se tekee kipeää. Luulen että jokainen meistä sen tietää. Ei ole kiva olla Aku Ankka samassa tallissa Hannu Hanhen kanssa, jota ylläpitää vielä Roope Ankka. Ei kai vaan suomalaisten sote ja maakuntamalli ole suoraa lainausta Aku Ankasta? Toiko sosiaalinen media päättäjiemme joukkoon liian monta Aku Ankan kautta maailmankuvansa hankkinutta politiikan neroa? Onko populismin opit nekin sieltä hankittuja ja tänään myös Ruotsin Akatemian rapautuva maine Nobelien jakajana? Oliko Timo Soini saunakavereineen Aku Ankkansa hyvin lukeneita veijareitamme? Kukaan heitä ei näytä menestyvän sosiaalisen median maailmassa. Algoritmit eivät ole Aku Ankan käyttämää kieltä ensinkään ja digiaika yllätti Ankkalinnan veijarit. Otammeko oppia sieltä sotea sorvatessamme ja jaammeko sitä äänestäjillemme? Se on huonompi juttu jos näin pääsi käymään.…

Zuckerberg liioittelee vuodatuksessaan. Fb ja sen taustalla olevat nuoret olivat toki merkittävä historiallinen tapahtuma mutta näin suurta osuutta internetin ja digiajan teknologian sekä megadatan käytöstä sekä hybridiyhteiskunnan synnystä heille ei sentään kuulu. "It’s clear now that we didn’t do enough to prevent these tools from being used for harm as well," Zuckerberg plans to tell lawmakers. "That goes for fake news, foreign interference in elections, and hate speech, as well as developers and data privacy. We didn’t take a broad enough view of our responsibility, and that was a big mistake. It was my mistake, and I’m sorry. I started Facebook, I run it, and I’m responsible for what happens here." Vuosikymmen takaperin epäilin demokratian ajautuneen kriisiin ja sen myötä toki myös puolueet instituutionamme. Nyt kriisissä on myös sosiaalinen media…

Nikkuus vie voimat ja köyhyys muuttaa ihmistä kuten jatkuva kiire. Otsikko on Hesarista (8.4). Köyhyys on syy liki kaikkeen. Ei jaksa miettiä mitä tekisi, terveyttään, syömistään, lasten hoitoa. Köyhyydestä ei voi ottaa lomaa ja se tuottaa kehnoja vanhempiakin. Kuka tahansa tekisi huonoja päätöksiä köyhänä, katkeruus ja halu suojata itseä muuttuu sekin. Keskiluokkaisella on pula ajasta ja se vaikuttaa samalla tavalla kuin pula rahasta. Laskut jäävät maksamatta, siivous tekemättä, lapsille syötetään pikaruokaa. Älykkyystestin pistemääräkin putoaa. Laatu on kiinni työpäivän stressaavuudesta. Kun toimit kuten tunnelissa kaikki muu jää retuperällä. Forssan Lehti (8.4) on havainnut kuinka vanhusten kotihoidossa on meneillään tällainen ilmiö. Siitä jää hoitajallekin paha olo ja syyllisyyttä on raskas kantaa. Forssassa ikäluokka "huomenna eläkkeelle", 55-65 vuotiaat, on ylivertaisesti suurin ja se myös sairastaa, laskutelineet ovat jo valmiiksi pyörineen odottamassa loppuliukua. Ikäkohortti…

Renttutaiteilja on suomalaisen elämän arkkityypin ihanne. Siinä tasapainoillaan nuoruuden viinahuuruisen elämän ja päihteitten stimulaation ja lopullisen riippuvuuden välillä. Johnny Depp esitti Hunter S. Thompsonia "Fear and Loathing in Las Vegas" -elokuvassa, jonka olisi voinut nähdä myös suomalaisena ja pääosaa vetämässä isänä Vesku Loiri ja mukana viinanhuuruisella reissulla kohti Lappia poikansa, jonka sisaria löytyy sitten matkalla pohjoiseen. Musiikin olisi voinut säveltää Junnu Vainio. Mies kun tulee tiettyyn ikään, hän joko alkaa hakea raittiin mainetta, tulee uskoon, tai sitten ei pelaa enää mikään. Tarvitseeko taiteilija ja Harvardin tieteilijä, Hollywood elämän hallitsija, sekoitta päänsä ennen kuin taidetta tai tiedettä syntyy vai riittääkö malli, joka haetaan venäläisiltä kertojiltamme? Hekin kun tunsivat tämän kertomuksen ja käyttivät sitä ujostelematta niin kuvataiteissa kuin kirjallisuudessakin, mutta etenkin musiikissa. Miksi nuppi pitää saada sekaisin myös näitä matkivien vätysten? Harvardin…