Author: Matti Luostarinen

Kirjoitin kymmenen vuotta takaperin poliittisten liikkeittemme syvästä kriisistä rinnan perinteisen median kriisimme kanssa. Samalla maahan puuhattiin rakenteellista sote uudistustamme ja kuntia liitettiin toisiinsa. Populismi nosti päätään myös muualla maailmalla, mutta emme siitä kirjoittaneet lehdissämme, vaikka itse näin teinkin ja tarjosin lehtiimme. Kansa (populus) kun haki itselleen kaiken aikaa uusia ja uskottavia ratkaisuja sen jälkeen, kun perinteiset poliittiset liikkeet olivat muuttuneet puhtaasti valtapuolueiksi ilman minkään maailman aatteita tai vanhoja arvojaan. Vai onko maalaisliito ja nykinen keskusta muka alkiolainen populistinen kansanliike ajamassa köyhän asiaa, maaseudun ja luonnonvara-alueittemme asukkaan, eläkeläisen tai pieneläjän hyvinvointia, sosialistit Karl Marxin kehnoiksi todettuja oppeja tai vihreät sitä mitä…

Seurasin juuri puheenjohtaja Jussi Halla-ahon televisiotenttiä. Se jää historiaan kuvattaessa poliittisen retoriikkamme muutosta kohti digiajan vaatimuksia. Ole rehellinen äläkä vetoa koko ajan tunteisiin. Robotit eivät tunteile uudessa kielessämme. Emme ole tottuneet poliitikkoon, joka on argumentoiva, vastauksissaan maltillinen ja Halla-ahon tapaa tiedemiehen täsmällinen, perustelee tarvittaessa rauhallisesti toiseenkin kertaan ja tulee tätä kautta myös avanneeksi sellaista, josta päälle huutamalla ja omaa asiaa tolkuttomalla ei oikein sivistysvaltiomme kasvatit enää saa mitään eväitä itselleen, saati viihdy poliittisten debattiemme parissa. Sehän voisi olla muutakin kuin halpaa ja huonoa viihdettä, vakava asia. Kun kerran pääset puheenjohtajana vastaamaan, tee se tavalla, jossa on mukana kenen tahansa tajuama…

Sain toisen tohtorihattuni lahjaksi lääkärisuvulta. Suvulta, josta syntyi myös ensimmäinen arkkiatrimme. Olen siitä lahjasta erityisen ylpeä. Hattu oli kiertänyt suvulla kauan. Meillä on aina vain yksi arkkiatri kerrallaan ja nykyinen on sen arvon ansainnut. Tämä kirjoitus on hänen puhettaan. Arkkiatrin sanat kannattaa lukea. "Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat." Allekirjoitan arkkiatrin sanat myös muiden ammattikuntien kuin lääkäreitten kohdalla, hoitajia hätyytellen. Jatkan hänen kirjoitustaan seitsemänä käskynä tai ehkä teesinä, joista yksikään ei ole mielestäni turha…

Kunnanjohtajan määräaikainen virka pantiin hakuun ja nyt jo toistamiseen Tammelan kunnassa. Sellainen tympii varmasti kunnanjohtajan virkaa hoitanutta miestä, joka on hoitanut työnsä paremmin kuin hyvin ja on odottamassa kuinka miehen käy vaaleissa. Hän on kuitenkin edelleen mukana ja mahdollinen virkaan valittava. Virkaa siis jatketaan kiusaamisen jälkeen, näin me oletamme. Tällainen kiusaaminen kuuluu suomalaiseen luonteeseen ja ystävänpäivän aikaan. Siksi Forssa pelkää Tammelaa ja Jokioista, Humppilaa ja Ypäjää liitettäväksi osaksi kaupunkiaan. Kaupungissa kun eletään jo kauan sitten syntyneessä teollisessa asiaorganisaatiossa ja maaseudun pitäjät vanhassa kyläyhteisöjen yhdessäolo-organisaatioissa. Professori Erik Allardt käänsi nämä saksasta (Gemeinschaft/Gesellschaft) suomeksi ja kuvauksessa on mukana kymmenkunta piirrettä, joista pari…

Onhan se mahdollista, totesi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Ylellä kysymykseen siitä, voisiko tähtienvälisestä avaruudesta Aurinkokuntaamme saapunut mystinen pötkylä Oumuamua olla vieraan sivilisaation lähettämä keinotekoinen luotain. Todennäköistä se ei kuitenkaan ole, Valtaoja totesi. ”Luultavasti se on taas vain yksi tyhmä kivi eikä avaruusalus muualta”, hän sanoi. Oumuamua havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja siitä tiedetään lähinnä yksi asia: se on peräisin Aurinkokuntamme ulkopuolelta. Valtaojan mukaan se on ensimmäinen tiedetty avaruudenkappale, joka tuli Aurinkokuntaamme muista tähdistä. Tämä on kyetty päättelemään kappaleen lentoradasta. ”Se tuli niin vinhaa vauhtia että sen täytyi tulla muualta”, Valtaoja sanoo. Tähtitieteilijöillä ei ole mitään vahvistettua tietoa siitä, mikä…

Kun on tutkinut suomalaista paikkaleimautumista ja alueellista identiteettiämme, ei voi sivuuttaa tämän päivän medioittemme tapaa käsitellä paikannimiä ja oikeusoppineitten pohdintoja siitä, miten tulisi asennoitua rötöksiin, jotka syntyvät petosta muistuttavalla tavalla ja ovat osa suomalaista vastuunkantoa vanhuksistamme käyttäen siihen sekä heidän omia varojaan että verovarojamme. Miksi rääväsuisimmat ja rivot paikannimet osuvat Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen? Paska, kusi, vittu ja mulkku esiintyy Kuusamossa 103 kertaa, Rovaniemellä 60 kertaa, Suomussalmella 59 kertaa. Kisassa menestyvät myös Kuhmo (46), Sotkamo (46) ja Kittilä (44). Ovatko pohjoisen asukkaat törkyisempiä suustaan, kysyy Hesari (12.2) tänään ja esittelee kartoillaan toinen toistaa hävyttömämpiä paikannimiä. Tänään näitä käsitteitä käytetään niin…

Otsikko on lainattu Joonas Aholan toimittamasta kirjasta, jossa käsitellään Suomen viikinkiaikaista historiaa ( The Vikin Age in Finland ) sekä edesmenneen Matti Nykäsen ikimuistoiseksi jäävää lausahdusta. Matissa kun oli jotain hyvin suomalaista ja suomalaisuus näkyy juuri tuossa menneitä aikoja kuvaavassa upeassa kirjassakin. Näitä kahta asiaa on mahdotonta erottaa toisistaan. Eilen luetuinta tekstiä kotisivullani olivat kysymykset, joita olin asetellut liki tarkalleen vuosikymmen takaperin lukijoilleni. Olin lähdössä esitelmämatkalle ja toivon lukijoiltani kommentteja näyttäen tekstejäni ja sen pääotsikkoja etukäteen. Kysyin lähinnä sitä, ovatko ne oikein painottuvia, voisivatko ne ulottua vuosikymmenten taakse ja kannatella kuulijoitaan yli tulevien haasteittemme Suomessa. Viikinkien jälkeläisinä ja monen eläessä…

Luin tarkkaan, mitä suomalaiset mediat kirjoittavat tänään toimittajineen Matti Nykäsestä. Median tapa surra poismennyttä on pohtia, mikä oli Matti Nykäsen merkitys kansakunnan itsetunnon vahvistajana ja tirkistelyluukkuna, jossa mukana oli suuria tunteita, ihailua, huolestuneita ja sääliviä päivittelyjä ja jopa inhoa. Nykänen ei medioittemme mukaan jättänyt ketään kylmäksi. Hänestä saattoi puhua pelkällä etunimellä eikä minunkaan ollut syytä säikähtää, ketä tarkoitettiin. Olin suojassa Nykäsen selän takana kantaen tätä suomalaisen miehen aiemmin yleisnimenäkin kulkenutta erisnimeäni. Uskalsin kuitenkin kirjoittaa sen hänenkin rinnallaan suurella alkukirjaimella, tosin empien. Hurjimpaan liitoon yltää kuitenkin maan päälehti (HS 5.2) joka kuvaa Nykäsen olleen yhtenäiskulttuurimme viimeisen ikonin. Hän oli sisukas mutta…

Matti Nykänen on kuin kuva suomalaisen miehen elämästä sitä hieman karrikoiden. Tosin menestys oli jotain uskomatonta mutta myös alamäet jyrkkiä. Pysyä iltalehtien lööppien kuninkaana liki puoli vuosisataa on saavutus sinänsä. Me Matit saimme Nykäsestä sijaiskärsijän mutta myös voitot jaettiin. Suomi suree Matti Nykäsen poismenoa muuallakin kuin nykäskylässä. Nykänen eli monta elämää, teki monta uraa ja legenda elää kauan. Mahdoton haaste tuleville mäkimiehille. Mittasi miten tahansa. Jos tähän liittäisi nyt lyyrisen runon silloin olisi lainattava Juice Leskisen sanoituksia. Ehkä Rauli Badding Somerjoki voisi olla toinen. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan nostattanut kansallismielisiä tunteita ja kuunnellut nuorena miehenä yhtenään Maammelaulua. Nostattanut sellaista patrioottista…

The Wolf of Wall Street on vuonna 2013 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen elämäkerrallinen musta komediaelokuva, jonka on ohjannut Martin Scorsese. Se perustuu Jordan Belfortin samannimisiin muistelmiin, jotka on sovittanut käsikirjoitukseksi Terence Winter. Elokuva kertoo Belfortin korruption ja petoksen sävyttämästä urasta pörssimeklarina Wall Streetilla. Leonardo DiCaprio (joka oli myös yksi tuottajista) esittää Belfortia, Jonah Hill näyttelee hänen yhtiökumppaniaan ja ystävää Donnie Azoffia, Margot Robbie hänen vaimoaan Naomi Lapagliaa ja Kyle Chandler FBI-agentti Patrick Denhamia, joka yrittää tuoda hänet oikeuden eteen. Matthew McConaughey, Rob Reiner, Jon Favreau, Joanna Lumley ja Jean Dujardin esittävät muita pääosia. Elokuva on ohjaaja Scorsesen viides yhteistyö DiCaprion kanssa…