Viralta pantu Jumala medianamme.

Uncategorized
Pandemia ja sen uudet käytännöt eivät jätä rauhaan ketään, ei edes mediayhteiskunnan valtaan päässyttä toimittajaa, journalistia ja lehtiemme kolumnisteja ja päätoimittajia. Myös he joutuivat osaksi samaa hetkessä uudelleen muotoutuvaa pandemiayhteiskunnan myllytystä. Tässä muutoksessa nopeat syövät, jälleen kerran, hitaat mediamme muiden instituutioiden tapaan. Jo aikoja sitten kriisiytyneet instituutiomme ovat nyt tosi paikan edessä viivyteltyään ja jarruteltuaan muutosta vuosikymmenet. Perinteinen media ja sen narratiivinen kerronta ei sovi nyt käytävään reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon pandemiasta ja sen käsittelystä, eikä samalla vaikutuksista globaalissa, mutta saman aikaan myös hyvin erilaisissa kulttuureissa Aasiassa, Afrikassa, Amerikassa ja Euroopan toisistaan hyvin poikkeavissa ympäristöissämme ja myös paikallisissa selviytymistarinnoissamme. Mediayhteiskunnat ympäri maailmaa…
Read More

Huhtikuun ensimmäinen päivä Forssassa.

Uncategorized
Aprillausperinteen leviämisestä Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku. Se ei voinut liittyä siellä pilailuun almanakan olemattomasta päivästä ja sen juhlinnasta. Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Cluster art ja Art of Clusters on sekin haettu kaukaa ajoilta ennen ajanlaskumme alkua. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen. Tämän perusteella on luultavaa,…
Read More

Onko Helsinki pääkaupunkina paras mahdollinen?

Uncategorized
Jo vuonna 1823 brasilialainen valtiomies José Bonifácio ehdotti pääkaupungin siirtämistä sisämaahan, pois rannikon Rio de Janeirosta. Hänellä oli siihen lukuisia syitä, ei vähiten Rion sijainti kaukana kaikesta tai sen kulttuurinen etäisyys ei vain fyysisen etäisyyden rinnalla valtavan maan keskiöstä. Kaikkea ei voinut keskittää Rion ja Sao Paulon varaan jo pelkästään vaikkapa pandemian pelossa. Maa on luonnonvaroiltaan valtavan rikas mutta samalla monella tapaa maantieteellisesti vaativa ja haavoittuva.Kaupunki rakennettiin 41 kuukaudessa vuodesta 1956 avajaisiin 1960. Kaupunkisuunnitelma perustui Le Corbusierin ideoihin ja arkkitehteina toimivat Lucio Costa (kaupunkisuunnittelu), Oscar Niemeyer (suurin osa julkisista rakennuksista) ja Roberto Burle Marx (maisemasuunnittelu). Brasília lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna…
Read More

Pandemia pani narratiiviset kertomukset nurkkaan.

Uncategorized
Kirjoitin vuonna 2016 useita esseitä liittyen kerronalliseen oman aikamme median viihteeseen sekä vihamielisiin purkauksiimme. Niistä toki varoiteltiin ja pandemia johti kokonaan uudenlaiseen arvioon omasta ja globaalin maailman tilasta. Palaan yhteen luetuimmista kirjoituksistani nyt uudelleen: On 16 May, 2016 Kiinassa käydään läpi mennyttä maailmaa ja Maon aikaa kriittisesti. SE on ollut julmaa aikaa. Suomessa suurin pelon aihe on nuori karhu. Koko maa herätetään hälytyksin karhujahtiin. Miksi ei varoiteta kapakasta poistuvista ja ratin taakse hilautuvista juopoista? Yleinen hälytys soisi ja piippaisi koko ajan ja koko touhun lapsellisuus tulisi ymmärretyksi. Meillä on todellisia uhkia ja sitten kuvitteellisia ja lapsenmielisille tarkoitettuja narratiivisia kertomuksia. Narratiivinen…
Read More

Mikä on viruksen ja ihmisen välisen suhteen ensisijainen affordanssi?

Uncategorized
En käy selittämään mitä affordanssi tarkoittaa silloin kun se on selkein sanoin kuvattu Wikipediassa. Se kun on vienyt siellä tilaa ilmiön kuvaajalta liki kolmen liuskan verran. Se kannattaa kuitenkin lukea. Me kun palaamme siihen jatkossa yhtenään ja silloin pohdimme, miksi vuosi 2020 oli niin omalaatuinen ja kaikki käynnistyi aivastuksesta jossain Wuhanin suunnassa ja torilla, jossa meille vieraat eläimet käyvät myös vauraan kiinalaisen ravinnoksikin. Toki tuo aivastus olisi voitu hoitaa myös Etelä-Amerikassa tai Afrikassa raivaten metsiä pelloiksi ja yhdyskuntien uudessa asuinympäristössä pesisi myös meille vieraita eläimiä viruksineen. Tuhkarokosta, naudasta aikanaan saamastamme viruksesta, olemme selviytyneet lopulta kohtuullisen lyhyessä ajassa, noin vuosituhannen aikana.…
Read More

Uudenmaan raja kiinni?

Uncategorized
Valtaosa meistä ylittää Uudellamaalla rajan kohti Hämettä mutta myös Turkua ja Kaakkois-Suomea. Vielä useampi pendelöi Helsingin suuntaan. Ykköstie ja nelostie ohittavat luvuissaan kuitenkin VR:n luvut. Tärkeitä ovat myös 2-tie Karkkilan ja Forssan kautta Satakuntaan, tärkein kolmostie Hämeenlinnan kautta Tampereelle, nelostie vie läpi Suomen ja sulkeutuessaan se sulkee myös samalla viitostien. Tärkeitä ovat myös kuutostie Porvooseen ja 7 -tie Loviisaan. Kolmostie tarkoittaa noin 30 000 ajoneuvoa päivittäin ja kaikki liikenne Uudenmaan rajoilla on yhteensä 122 300 ajoneuvoa. Rataosuuksilla kaukoliikenteen matkoja tehdään noin 26 000 joka ainoa päivä. Uusimaalaiset pendelöivät etenkin Kanta-Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen, yli 3000 kumpaankin suuntaan, mutta yli 2000 myös…
Read More

Kiinalainen aivastus.

Uncategorized
Kiinalainen aivastus Yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan nojautumalla normaaliolojen rakenteisiin ja markkinoiden toimintakykyyn. Olennaista on, että markkinat, vienti ja investoinnit toimivat ja tukevat huoltovarmuutta. Näin kirjoittaa Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö. Hän on oikeakassa niin kauan, kunnes Wuhanin suunnalla, jossain kiinalaisessa korttelissa kiipeää aamuruuhkaiseen tuttuun bussiinsa yönsä kehnosti nukkunut keski-ikäinen mies, bussiin, jonka tungoksen hän aistii joka ikinen aamu. Nykymaailmassa kaikki riippuu kaikesta. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa verkostoajattelua. Vienti-teollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle, myös vakavan häiriötilanteen aikana tai poikkeusoloissa on keskeinen. Suomi tarvitsee vientituloja pitääkseen yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Samalla vientituotteet ja ulkomaille tarjottavat palvelut luovat merkitystä…
Read More

Miten kuntamme selviävät pandemiasta?

Uncategorized
Kriisin ottaa vastaan julkinen talous, kunnat ja valtio. Ei vain yrittäjät. Tulot supistuvat VARMASTI ja menojen lisääntyminen tulee sekin julkisen sektorin hoidettavaksi. Aiemmin vauraat ja suuret kunnat, kuten Helsinki, eivät ole nyt vahvoilla nekään. Pienten kuntien kohdalla vähäinenkin heilahtelu taloudessa näkyy heti. Suurelle osalle kunnistamme talouden sietokyvyn kriisi oli alkanut jo ennen pandemiaa. Nyt myös terveet taloudet ovat painumassa syvään kriisiin. Miksi tästä on puhuttu ja kirjoitettu niin vähän? Hallituksessa operoiva vasemmisto toimii sekin toisin kuin perinteinen vasemmisto. Tämän päivän Helsingin Sanomat (23.3) on kirjannut tämän pääkirjoituksessaan samoin kuin perustuslakivaliokunnan poikkeavan toiminnan. Helsingin pormestari on hänkin esittelemässä juuri tätä kuntien,…
Read More

Ihminen on sopeutuva laji.

Uncategorized
Homo sapien on sopeutunut elämääm geeneineen ensin etenkin lähelle tropiikkia, sittemmin leviten niin savanneille, välimereiseen ilmastoon, saarille, lauhkeille vuöhykkeille sekä Siperian taigalle, suomalaiset myös Jäämeren tuntumaan ja napa-alueillemme. Meidän mukana ovat sopeutuneet myös muut nisäkkäät ja linnut, kesyttämämme, mutta myös meidän yhteiset kasvit ja mikrobot, bakteerit, virukset jne. Jopa maaperä ja veistö ovat osa samaa ekologista lokeroamme. Näin oletimme ja olimme väärässä. Vasta viime vuodet ja vuoskymmenet toivat käsitteen globalismista ja rajattoman liikkuvuuden, turismin ja tavan operoida kaikilla mantereilla sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa Tellusta operoiden. Suurin muutos tapahtui internetin myötä ja verkostoissa, jossa aika ja paikka menettivät merkityksen. Kuka tahansa…
Read More

Pandemia koulii virusta, yksilöitä, yhteiskuntaa ja mediaa.

Uncategorized
Virus siirtyi ihmiseen toisesta lajista ja alkoi lisääntyä. Samalla syntyi mutaatioita ja virus alkoi "kotiutua" ja kesyyntyä. Vieras virus kun aiheuttaa ihmisen elimistössä reaktion torjua se. Syntyy tulehdus. Rokotteella tätä elimistön torjuntaa olisi voitu helpottaa, estää immuunina vieraan viruksen saapuminen. Rokote on parhaillaan valmisteilla.Virustutkijoiden on vaikea tietää etukäteen, mistä seuraava virus voisi meihin siirtyä ja aiheuttaa pandemian. Toki sitä arvaillaan jo nyt etukäteen. Riskiä lisää vaikkapa ihmisten siirtyminen suurempina yhdyskuntina tropiikin viidakkoon. Siellä kun on meille vieraita lajeja. Kiinassa ongelmana olivat juuri tällaisille eläimille tarkoitetut torit. Ne kuului lopettaa juuri tästä syystä. Uuden rokotteen kehittely ei ole salatiedettä sekään. Ongelmana…
Read More