Author: Matti Luostarinen

Miksi me suomalaiset käytämme murteita tai korostamme kielessämme sellaisia käsitteitä tai painoja, jotka ovat hyvin kaukaa historiasta? Ei kuitenkaan omastamme silloin kun ilmiö on syntynyt oman aikanamme ja etenkin kirjailijoiden, kielen taitajien, toimittajien ja poliitikkojen sekä ammatikseen kielellä leikkivien uutena ammattia. Suomessa näitä henkilöitä kerätään televisioon kirjailijoista ja näyttelijöistä, kielipelien ammattilaisista, joille kieli ei ole emotionaalinen väline vaan sanat kesytetty pelkäksi tyhjän puhumisen leikiksi, jossa stand up koomikot ovat oman aikamme narreina tyypillisin. Miksi brittien sivistynyt aksentti ei levinnyt ja säilynyt Yhdysvalloissa? Miksi Donald Trump ei käytä brittien aksenttia lainkaan? Koska on mahdollista ettei minua uskota, lainaan tätä alan tiedemiesten…

Tasan kuusi vuotta sitten sain elämäni omituisimman kalan. Aluksi en sitä tunnistanut. Se oli valtavan kokoinen ja muistutti jättikokoista särkikalaa, ruutanaa. SE oli karppi ja toki sen tunnistin heti veneeseen saatuani. Pyhä kala ja paastoajan herkku mutta harvinainen näistä vesistä saatuna. Saati yli 40 kiloa painavana ja liki yhtä vanhanakin. Syntyi keskustelu joka levisi Iltalehtiin ja sain vastaani oman aikamme sosiaalisen median kaiken karvaiset ilkimykset ja sivustojeni tärvelijät, rikolliset. Tästä hetkestä on nyt kulunut kuusi vuotta. Sain tuhatmäärin viestejä, joissa opin karpista ja kalastamisesta sekä Suomen luonnosta enemmän kuin ikinä kuuden vuosikymmenen ajan aihetta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa opiskellen, tutkien ja…

Lyyrinen kieli poikkeaa proosasta tuomalla asiansa tunnekielessämme tiivistetysti ja usein teemaansa toistaen, joskus myös nuotteja käyttäen ja tanssiksi muuttaen. Virret olivat alkujaan meille tutuin tapa tutustua tähän kieleen siinä missä retorisen kielen oppineiden pappien tapa puhua ja usein vielä pyhää kieltä käyttäen. Unilukkarin tehtävänä oli pitää miehet hereillä. Hyvässä puheessa tiivistetään ja toistetaan, lyyrinen kieli tukee siinä sanomaa, joka on kuulijalle entuudestaan tuttua, mutta harvoin muutamaan sanaan tiivistettyä. Jeesuksen Vuorisaarnaa pidetään yhtenä maailman parhaista puheista tyyliin: ”Onnellisia ovat ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita, koska taivaan valtakunta on heidän. Onnellisia ovat murheelliset, koska he tulevat saamaan lohdutusta. –…

Ohessa lainauksia Leinosta sanottuna Wikipediata ne lainaten. Olen lausunut lapsesta hänen runojaan enkä mene enää miestä enemmän ruotimaan ohi sen minkä olen aiemmin jo Leinon päivänä tehnyt.. Ikääntyessä hänen tuotantonsa tuli tutuksi muiden tulkintana ja se ei ole hyväksi Leinoa lapsena lukeneelle. Tulkitsen häntä edelleen lapsen mielellä ja kielellä, en poliittisen pelin välineenä ja oman aikamme median tapaa haastaen hänen visailukisoihin tai pohtimaan pitäisikö meidän olla huolissamme. Ei vain Eino Leinosta vaan myös oma aikamme lyyrikoista. Kysyä voi, mitä Leino tekisi tänään ja olisiko hän elänyt nyt vanhemmaksi? Olisiko päihteet ongelmana ja kilpailisiko hän kameroitten edessä oman aikamme viihdejulkimon paikasta?…

Joutsenpari poikueineen vierailivat Kaukjärven vastarannalla heti ukkosateen jälkeen. Tunsivat meidät toki eivätkä suotta ujostelleet. Ainut vene joka päivittäin lähtee Forssan puolelta kohti Tammelaa. On tehnyt sitä pian kahden vuosikymmenen ajan. Nykyisen joutsenparin isovanhemmatkin tulivat toki jo tutuiksi venettä soutaneille. Lokkien määrä sen sijaan on laskenut liki tuhannesta lokista muutamaan pariin. Nekin ovat alkaneet viihtyä puissa. Luonto pyrkii sopeutumaan hämäläiseen elämään eikä päinvastoin. Veneistä ei ole toki luonnolle harmia silloin, kun ne lojuvat homehtuen paikallaan vuosikymmenet. Vuosi takaperin nämä veneet ankkuroitiin lujasti kettingeillä mäkeen tuotuihin teräspaaluihin. Jos veneet olisivat puusta, niiden hajoaminen olisi jo pitkällä ja osa täysin maatuneitakin. Miksi meillä…

Hesarin liite kuvaa Sanna Marinin hyvinkin tavalliseksi suomalaiseksi nuoreksi naiseksi. Kiroilee kun sille päälle sattuu. Siivoaa silloin kun ei muutakaan keksi. Ilkeä ihminen ja kiusantekijä hän ei ole. Politiikan huipulla ei jaksa luonnevikaisena ja epäsosiaalisena. Narsismin häiriöt näkyvät nekin ja ollakseen sankari on komennettava ensin itseään. Ihmisen elämä kun supistuu ja laajenee suhteessa hänen rohkeuteensa ja pääministerillä on oltava rohkeutta Suomessakin. Menestys kuuluu intomielille jotka pitävät päänsä kylmänä. Kun ahdistuneisuus yhteiskunnassa lisääntyy, voi viihdemedia ja tunneteollisuus hyvin. Kuten jokainen voi nyt huomata. Vaaroja kun riittää niille, jotka ovat peloissaan. Eikä pelolle löydy lääkettä mistään rokotteesta. Pelko on tunnetusti sydämen vankila…

Kaukjärvi on keskellä nauhakaupunkia ja sen sydän Lounais-Hämeessä. Kalastan siinä liki yksi kesäisin ja saan Suomen suurimmat kuhat, hauet, lahnat ja karpit. Ravustusaikana ravut. Tällä pitkällä ruhjejärvellä, lähdepohjaisella ja harjujen reunustamalla, Tammelaa ja Jokioista rakennettaessa Forssa kohtaa omat juurensakin ja syntyy toiminnallisesti yhtenäinen yhdyskunta. Sotien jälkeen Muolaan karjalaiset kohtasivat siellä maiseman, joka oli heille tuttu. Juuret kasvoivat savialueen hiesuun. Aivan kuin olisi kotiinsa tullut. Tammelan emäpitäjä ja Willebrandien Jokioinen, nykyisen LuKen maat ja mannut kartanoineen ja luonnonvarojen esittelypuistoineen, kohtaavat Wahrenin rakentaman kaupungin ja sen palvelut. Se mitä ihminen ja poliitikko ei heti ymmärrä, luonto ymmärtää. Samoin täysipäinen kaavoittaja karttoineen. Tekoäly…

Politiikka on peliä, jossa menestyminen on eri asia kuin vaikkapa urheilukilpailussa. Poliitikolla ei voi olla määrätöntä määrää ystäviä ja jokainen meistä ikävystyttää aina jotakuta toista. Poliitikko on kuitenkin menestyäkseen poikkeus tästä säännöstä mahdollisimman monelle äänestäjälleen. Toisten palvelu on hänelle hinta huoneesta maan päällä lainaten todellista menestyjää, Muhammed Alia. Politiikassa ei kuitenkaan eletä nyrkkeilykehässä. Ihminen kun on demokratiassa sosiaalinen eläin, joka inhoaa kaltaisiaan mutta äänestää heitä silti. Ja poliitikot nyt ovat aina kaikki ja kaikkialla samanlaisia. Heille kunnianhimo on yhtäällä välttämätöntä mutta sen peittely jalostettua turhamaisuutta. Pitkälle menestyksessään edennyt poliitikko on jo kuuluisa pelkästä kuuluisuudestaan ja Yhdysvalloissa menestyykin tutkitusti jo hyvän…

Mikä oli karanteenin ja hallituksemme osuus pandemian hoidossa ja miten karanteeni vaikutti suuren ikäluokkamme terveyteen sekä muihin nuorempien ikäluokkien käyttäytymiseen? Vertailemme itseämme Ruotsiin, emme pieniin ja syrjäisiin saarivaltioihin Taiwaniin tai Uuteen Seelantiin ja Tanskaan tai Norjaan. Oletan että Ruotsia alhaisemmat lukumme syntyvät pääosin asutuksestamme, kielellisestä ja kulttuurisesta etäisyydestämme sekä epidemian keskittymisestä siten pääkaupunkiseudullemme. Muistutamme siinä syrjäisiä saarivaltioita. Sosiaalinen ja kulttuurinen pääomamme pelasti siten suomalaisen maaseudun ja ongelma metropolien vitsauksesta jäi pienen metropolimme sisälle, Helsinkiin. Vantaan lentokenttä, ainut uskottava yhteys globaaliin maailmaan, olisi toki voitu sulkea aiemmin ja varautua paremmin pandemian torjumiseen jo ennen sen puhkeamista. Onneksemme pandemia ei levinnyt maaseudulle…

Seuraan entisen kirjailijan ja visailumestari Jari Tervon uusinta tuotantoa. Tosin vain taustaäänenä olohuoneen seinältä. Itse istun ja kirjoitan työhuoneessani. Siinä on merkittävä ero istunko sohvalla vai kirjoittaen SINULLE lukijani. Tervon visailussa kirjailijat ovat pohtimassa, mitä tapahtuisi, jos historiaa muutettaisiin yhdessä visailijan kanssa. Takavuosina, television ilmestyessä kotiini, valtaosa sen viihteestä oli visailua ja laatikkoleikkejä, urheilua. Esko "kyllä" Kivikoski oli kansakunnan tiedon ja taidon, älyn symboli. Epäilin sitä jo silloin, lapsena. Aloin kirjoittaa ja lukea yhä enemmän ja samalla urheilla, valmentaa muitakin lapsia. Oli tehtävä oma kenttäkin ja sille koulu. Näin päin se meni. Ensin kunto ja kilpailu ja tämän jälkeen myös…