Kuntayhteistyö ja sukupuoliroolit.

Uncategorized
Kuntayhteistyö ja sukupuoliroolit Kun avaan tämän päivän (21.2) Forssan Lehden, sen komein juttu pylväsdiagrammeineen kertoo kuinka Marinin hallitus on menestystarina ja etenkin naiset sitä kiittelevät. Sipilän ja Rinteen hallitukseen verrattuna luonnollisesti mikä tahansa olisi niiden rinnalla uskomattoman loistokas, vaikka ei olisi vielä tehnyt yhtäkään merkittävämpää päätöstä. Tai heti kun niitä alkaa syntyä, alkaa tulla lunta tupaa. Näin ainakin avaten Forssan Lehden jälkeen maan päämedian, Helsingin Sanomat.  Sen pääuutinen kun julistaa etuaukeamallaan, kuinka ilmastokiista repii hallituksen, ja vihreiden Maria Ohisalo käveli ulos hallituksen ilmastoneuvotteluista ovet paukkuen ja pihtipielet ryskyen. Naiset osaavat tämän taidon miehiä merkittävästi näyttävämmällä tyylillä ja temperamentilla. Tiedän tämän…
Read More

Perussuomalaisten kannatus puolueistamme vakiintunein

Uncategorized
Gallup kertoo perussuomalaisten vakiintuneesta kannatuksesta ja vain pienistä muutoksista puolueittemme välillä. Kun muutokset ovat puolen prosenttiyksikön luokkaa ja virhemarginaali 2 % molempiin suuntiin, ainut uskottava tulkinta on perussuomalaisten kannatuksen pysyvyys omalla 22-23 %:n tasolla ja muiden puolueitten 11-12 % (keskusta, vihreät) tai 16-18 % (demarit, kokoomus) välillä lukuun ottamatta pienpuolueita 3-5 % (rkp, kristilliset) tai 7 %:n (vasemmisto) tuntumassa. Tulkinta poliittisen kentän jyrkästä jakautumisesta kahtia on virheellinen. Ei ole vihreää suurta kansallista puoluetta (11-12 %), joka saisi valtavan kannatuksen. Sen sijaan on talousvasemmisto, jonka kannatus on vuosikymmenien saatossa kuihtunut (sdp ja vasemmisto 20 %) ja se hakee nyt tukea vihreistä…
Read More

Suoliston bakteerikanta ennustaa persoonallisuutesi

Uncategorized
Otsikko on Helsingin Sanomista (18.2) ja lainattu brittitutkimuksesta. Sen mukaan seurallisilla ihmisillä on monipuolisempi mikrobiomi suolistossaan kuin neuroottisilla. Sieltä löytyy noin sata biljoonaa mikrobia. Vähän kuten tähtiä taivaalla. Ne viestivät aivojemme kanssa, kuten varmaan tähdetkin omalla tavallaan ja etenkin horoskooppeja laativien uskomusten mukaan eläen. Ihailen salaa horoskooppien tekijöitä. Tutkimusten mukaan suolistobakteerit ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja häiriöihin: masennukseen, ahdistuneisuuteen, skitsofreniaan, autismiin sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin, kirjoittaa lehti tutkimusta lainaten Tanja Vasaman kynästä. Varmaan näin on myös tähtien kohdalla ja ne ennustavat jopa tulevaisuutemmekin. Tämän ohella tiedämme, kuinka jäätelöä syövät tahtovat hukkua muita yleisemmin. Etenkin kesäiseen aikaan. Tosin jäätelön ahmiminen…
Read More

Harrastelua ja puuhastelua vai ammattimaista osaamista?

Uncategorized
Matti Luostarinen Hetki sitten · Keskustan veteraani poliitikot löytävät lukuisia syitä sille,miksi maalaisliitto-keskusta on romahtanut, siinä missä toki myös SDP puolueenamme. En käy niitä nyt luettelemaan. Lukekaa medioistamme Seppo Kääriäisen ja monen muun kokeneen poliitikon purkaukset. Ne vaikuttavat hyviltä, mutta pitävät sisällä vain puolitotuuksia. Ne ovat oireita kun tulisi löytää oikea taudin kuvan antama syykin ja hoitaa sitä, ei oirehtimista. Ilmiö kun on päässyt pahaksi ilman oikeaa hoitoa. Entäpä jos keskustan veteraanipoliitikkojen pohdinnat ovat vain osin oikeita ja pääosin menneen maailman peilaamista 2020-luvun Suomeen. Entäpä jos Suomen poliittista liikehdintää ei voi seurata katsomatta lainkaan maamme rajojen ulkopuolelle. Siis mitä maailmalla…
Read More

Stereotypioiden ylläpitäjät

Uncategorized
Eilinen lehti (HS) aprikoi kolumnistinsa kautta, löytyykö meiltä vielä stereotypioita kansakuntamme sisältä ja heimorajoja noudatellen. Kirjailijoistamme kolumnisti otti esille etenkin hämäläisten tavan kuvata omaa heimoaan tai rinnastaa sitä sotakirjoissaan muihin heimoihimme. Kirjailija oli luonnollisesti urjalalainen Väinö Linna. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla Aleksis kivi. Tärkein stereotypioiden rakentelija olisi kuitenkin luetuin ja yli 50 painosta Maamme kirjastaan saanut Sakari Topelius. Maamme kirja kun ei muuta teekään kuin kuvaa heimojamme, siinä missä maakuntalehdet sepitteellisten aluehenkien rakentajana. Tosin sitä on vuosikymmenten saatossa muuteltu, modernisoitukin maantiedettä. Mukana ovat kuitenkin kaikki mahdolliset stereotyppisten "aluehenkien" rakentelun välineet, joita Sanoma voi toki muuttaa ostamalla maakuntalehdet ja…
Read More

Paljonko on kissoja Vilkkilässä?

Uncategorized
Ministeri Pekonen kuvasi sosiaaliturvan koskettavan ”jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa”. Tuloeroja ja elämän edellytyksiä tasaava järjestelmä on vuosikymmenien varrella kasvanut suureksi ja monimutkaiseksi, Pekonen sanoi, ja sen uudistamiseen yksi hallituskausi on liian lyhyt aika. Uudistuksen keskeinen tavoite on yksinkertaistaa järjestelmää sekä tukea aktiivisuutta, osallisuutta ja työllisyyttä. Niinpä käynnistyi uusi vuosikymmenien päähän ulottuva sote, jonka tavoitteet ovat muuttaa vanha ja korvata kokonaan uudella. Se vaatii aikaa ja tupakkia, vuosikymmenen taakse ulottuvana myös ministereittemme apulaisten tukea. Parlamentaarinenkin se on ja kaikki ovat sitä poliitikkoinamme rakentamassa, olkoonkin että välillä on vaaleja ja kasvot vaihtuvat. Maailma muuttuu ympärillämme sekin. Ei vain kunnat ja kaupungit,…
Read More

Valentinenpäivästä ystävänpäivään.

Uncategorized
Miksi suomalaisilla on taipumusta latistaa alkuperäinen Valentinen päiväkin pragmaattiseen tapaan lähettää kortti netissä? Miksi ikivanha Valentinen päiväkin on muutettava Suomessa tavaksi heittää kortti ja vielä netin kautta ventovieraille. Siitä on romanssi ja romantiikka kaukana. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kun suola muuttuu mauttomaksi se heitetään pois tai syödään vanhaa lämmitettyä kaalikeittoamme "crambe repetita". Taas joudun lainaamaan suoraan tekstiä, joka on tarkoitettu juuri meille suomalaisille. On aika päivittää kalenterimme ja muistaa mistä tämä päivä sai alkunsa eikä sitä pidä laimentaa pilaamalla aito suomalaisilla keitoksillamme. Jokainen päivä on ystävänpäivä mutta Valentinenpäivä on ihan oma lukunsa myös eurooppalaisen kulttuurin sisällä. Ystävänpäivää pidetään usein yhdysvaltalaisena…
Read More

Hymyilevä Apollo

Uncategorized
Eino Leinon "Hymyilevä Apollo" on ystävänpäivän runoksi sopivin suomalaisen kirjoittamana. Toki Leinolta löytyisi muitakin runoja, joita yhdistellen löytyisi sopiva juuri tälle päivälle kirjoitettu lyyrinen teksti. Sitä voisi ehkä höystää parilla muullakin runoilijamme hengentuotteilla. Ei vähiten Tommy Tabermannin lyriikalla. Valentinenpäivään sopii tänään, vihaisten kirjoitustemme joukkoon, Eino Leinon säkeet hymyilevästä Apollosta. SE kannattaa opiskella ulkoa. Itse tein sen jo lapsena ja lausuin usein maailmalla. Joskus myös englanniksi. Hymyilevä Apollo Näin lauloin ma kuolleelle äidillein ja äiti mun ymmärsi heti. Hän painoi suukkosen otsallein ja sylihinsä mun veti: "Ken uskovi toteen, ken unelmaan, - sama se, kun täysin sa uskot vaan! Sun uskos…
Read More

Mikä vaivaa maaseudun kehittäjiä?

Uncategorized
Maaseudun kehittäjien ja luonnonvarojen jalostajien pyhin paikka on Jokioisten kunnassa maamme ehkä arvostetuimman kartanon mailla majaillen. MTT ja nykyinen Luke siirrettiin sinne ministeri Virolaisen aktiivisen toiminnan ansiosta. Helsingissä sijaitsevia luonnonvarojamme tutkivia laitoksia oli syytä jalkauttaa asfalttiagronomeina lähemmäs talonpojan elämää ja nykyisin myös niitä verkostoja ja klusterirakenteita, jotka ovat osa sähköistä internetiä ja sosiaalista mediaammekin. Agronet syntyi sekin vahvasti MTT:n toimesta jo 1980-luvun puolella ja Helsingin Sanomissa lehmät käyskentelivät laitumilla pitäen yhteyttä kännykät korvalla. Tänään sitten tuo kartano on myynnissä ja sen kansallisesti poikkeuksellisen arvokas ympäristö rapautumassa. Olin vielä 1990-luvun puolella hakemassa rahoitusta EU:n Life rahastosta maatalouden esittelypuiston pystyttämiseksi noille maille…
Read More

Elämää suurempi tarina.

Uncategorized
Harrastuksistani yksi rakkaimmista on katsella elokuvia. Joka päivä vähintäänkin yksi, joskus useampia. Elokuva on minulle elämää suurempi tarina ja tapa kertoa se nerokkaammin kuin mitä itse kykenemme kokemaan tai oivaltamaan ilman näitä oman alansa neroja ohjaajina, lavastajina, leikkaajina, puvustajina, muusikkoina, tuottajina, pukijoina, stuntteina, kymmenissä eri tehtävissä hakien aistimme ja mielikuvituksemme ylittävää neroutta. Vuoden 2019 parhaat elokuvat palkittiin juuri Oscar gaalassa. Olin kirjoittanut omien esseitteni joukkoon ja samalla seuraavan kirjani johdantoon, sen loppuun vuoden lopussa menneestä vuodesta jonkun sanan myös leffoistamme. Lainaa tätä tekstiäni suoraan: "Nobelin palkinnot jaettiin nekin loppuvuodesta ja kiinnostavin oli kahden kirjallisuuden palkinnon jakaminen. Edellinen vuosihan jäi ilman…
Read More