Historialliseksi kerrottu päivä on ohi ja on aika pohtia tuloksia. Niissä on analysoitu myös mennyttä ja pohdittu sen merkitystä nykyiseen. Toimitus ainakin television puolella oli asiansa osaava ja Helsingin Sanomat käytti sekin tilaisuuden markkinoida sananvapauden pyhyyttä. Ongelmana oli eilen sähköiselle medialle se, miten täytät ne tunnit, jolloin ei tapahdu yhtään mitään. Paitsi katsoen kättelyssä käsien asentoa ja esitellen lehdistökeskusta, retorisia lauseita pohtien, kyber- ja hybridisotaa meille avaten, mustien autojen letkaa näyttäen aina teltan sisään saakka ne sulkien. Liki 1500 median edustajaa odottaa iltakymmeneen jahka jotain syntyisikin. Suomen rooli tapahtumissa on sulkea kaupunki ja katsoa miten maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkuvat. Tärkein on Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenkeskisen tapaamisen alku. Kyse ei ole perinteisestä tapaamisesta. Tämä on uutta normaalia, väitetään perustelemmatta sitä mitenkään. Maailma muuttui reaaliaikaiseksi, kahdenkeskeisiä diilejä tehdään ja rikotaan vanhoja käytäntöjä. Vanhat…

Syntyminen Hernejärvelle (ks. Hernejärvi Google) ja vauraaseen Iisalmen maalaiskuntaan, eikä pieneen kaupunkiin vuonna 1951 heinäkuun 10. päivänä, oli aivan eri asia kuin kertoa olevansa savolainen, yläsavolainen tai iisalmelainen. Se kun näkyy vielä tänään, 67 -vuotta myöhemminkin. Kylä kun on elinvoimainen (ks. Hernejärvi), koko ajan kasvava ja Suomessa, jossa maaseutu autioitetaan myös Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Eikä Iisalmen (ks. Iisalmi) kaupungillakaan ja sen yrittäjillä kehnosti mene. Helsingin Sanomat esitteli Iisalmen ihmettä ja sen teollisia high-tech yrityksiä myymässä tuotteitaan, ambulansseja, metsäkoneita, korkeaa teknologiaa, eikä vain Olvin olutta ja maitoa maan suurimmista maitopistäjistämme, ympäri maailmaa. Tuona vuonna 1951 maata hallitsi naapuripitäjän kasvatti Urho Kekkonen, torpparin poikana Pielavedeltä, ja saman vuoden aikana hänen kolme eri hallitustaan. Toki välillä olivat vaalitkin. Vain runsaat pari vuosikymmentä myöhemmin kävin Pielavedellä oppilaitteni kanssa Oulun yliopistosta haastattelemassa sen kaikki…

Jalkapallon MM-kisojen loppusuoralla on pohdittu myös sitä, millainen ihminen on hyvä valmentaja tai johtaja. Siis työnantaja huippuunsa viritetylle joukkueelleen? Huono työnantaja ei ymmärrä työntekijänsä arvoa, ei palkitse työstä, merkittävästäkään, ei sitoudu sopimuksiin, on tunareitten käsissä, jotka kadehtivat omien duunareittensa saavutuksia ja suorituksiakin. Hyvä työntekijä on painonsa arvosta kultaa ja havaitaan kyllä kilpailevissa yrityksissä. Heidät ostetaan ja usein kyse on ikään kuin pisimmästä pelaajasta, Markkasesta koripallojoukkueessa. Koko tiimin työ romahtaa hänen poistumisen myötä ja väki katsomosta kaikkoaa. Kun tekee ihmisille lupauksia, on hiuksenhieno raja, saako heidät tyytyväisiksi vai saako heidät lähtemään. Kun pidät kiinni sitoumuksestasi, kunnioitus alaistesi silmissä kasvaa, sillä olet osoittanut olevasi luotettava ja kunnioitettava. Mutta kun et pidä kiinni sitoumuksestasi, osoittaudut niljakkaaksi, välinpitämättömäksi ja epäkunnioittavaksi. Jos pomo ei kunnioita sitoumuksiaan, miksi kenenkään muun pitäisi. Niljake johtajana on usein myös…

Mistä syntyy suomalaisen median vaikea suhde samaan aikaan sekä itään ja Venäjälle että länteen, Yhdysvaltoihin ja Natoon? Kun näitä toimittajiemme tulkintoja seuraa, mukana on heti spekulaatioita, jotka ovat uskomatonta liturgiaa. Niiden tulkinta on tuttua menneen maailman kirkkolatinasta. Isak Pihlman, yksi kaukaisista esivanhemmistani 1600-luvun lopulta ja seuraavan vuosisadan alusta, jakoi oppejaan professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa koskien retoriikkaa ja samalla pyhien kielten tulkintaa. Myöhemmin samaa oppia käyttivät äitilinjani suvuista Berg ja Ståhlberg. Isälinja oli sammua kokonaan juhannuksena vuonna 1850 suuren kirkkoveneen hukkuessa Kallaveteen vieden mukanaan 28 uhria. Myös siellä, henkiin jääneen kymenvuotiaan pojan Olli Luostarisen geeneissä kirkon sanomaa oli tulkittava luostarilaitoksen lampuoiteina, mutta ylläpitäen samalla liki 5000 hehtaarin maatilaa ja purjekunnan veneitä, viikinkiveneitä. Tiedän, että siellä suunnalla oli rohkeutta myös sanoa asiat toisin kuin läntisen kirkkolatinan tuomana oppina, munkkilatina kun ei…

Oikein hyvää Leon päivää ja Petrin, Pekan sekä Peterin aattoa. Leo viittaa leijonaan, leijonamieliseen ihmiseen, tähtimerkkinä ravun jälkeen syntyneeseen. Leijonista riittää kertomuksia mutta muistaako kukaan, mitä tarkoitetaan Peter Pan -syndroomalla? Se kun on nykyisin yleisempi kuin mitä ehkä koskaan aikaisemmin. Meitä kun on monin verroin enemmän nyt kun silloin, jolloin tuo veikeä hahmo synnytettiin. Poika, joka ei halunnut koskaan aikuistua ja soitteli Pan-huiluaan. Lapsena minä halusin olla Kimi. Kertoi Hamilton palkintopallilla katsoen Räikköstä. Se oli herkkä hetki ja sai Kiminkin hymyilemään pronssipallilla. Se oli kuin isän ja pojan kohtaaminen. Se merkitsi Räikköselle paljon enemmän kuin arvaattekaan. Sen suurempaa tunnustusta kun ei voi entinen mestari saada uudelta, nuoremmalta. Aikuiseksi kasvaminen on ikääntymistä kohdaten myös voittajansa, tappioita ja elämän makuista ponnistelua. Oppiminen kirjoista, opettajilta, on eri asia kuin yrityksen ja erehdyksen kautta…

Jalkapalloa pidetään nerojen pelinä. Keitä ovat neromme edustamaan maatamme? Jossa takavuosina oli usein kansallinen pelityylimme: "Pitkä pallo ja kaikki perään." Samalla rikkoen ja sumputtaen vastapuolen pelityyliä tai pelaajia. Kuka olisi maalilla? Entä ketju puolustamassa maatamme. Topparit ja keskikentän työmyyrät, laitahyökkääjät, joille maalinteko onnistuu myös lapikkaan ulkosyrjällä ja virsut jalassa. Kuka on suomalainen kaikkien aikojen maalien sylkiä poislukien Väinämöinen tai Ilmarinen. Nyt haetaan oikeita historiamme henkilöitä. Mannerheimia ja Kekkosta en heitäkään hyväksy. Joku mahdollisuus on annettava vastapuolellekin. Lisäksi politiikka ei saa ohittaa tiedettä ja taidetta, kulttuuria ja todella moni-ilmeistä suomalaista nerouttamme. Itse esitän yhdeksi ketjun alkupään pelaajaksi Sakari Topeliusta. Hän oli monialainen pallon kuljettaja. Pallo totteli sekä oikeaa että vasenta jalkaa. Mies oli sekä poliitikko, valtiomies että maamme maantiedon ja kansakulttuurin tunteva nero. Maamme kirja on vankka näyttö maantiedon osaamisesta ja…

Kärsimmekö joukkohysteriasta ja konversiohäiriöistä? Onko sen syy kauan jatkunut stressi? Mitä tapahtui vuonna 1968 kun etenkin nuoret ihmiset ja suuret ikäluokat alkoivat käyttäytyä liki hysteerisesti ja maailma muuttui. Entä vuosina 2011-12 Maykansan kalenterin täyttyessä. Maailmanpoliittinen massahysteria vaivaa meitä jälleen ja käynnistyi juuri tuolloin, ei vain arabi-islamilaisena vallankumousaaltona vaan myös muualla, jopa Norjassa. Oireet ja kokemukset ovat todellisia, vaikka syytä ei mukamas löydy? Populismi on oire sekin eikä syy, siinä missä monet muut aikamme hysteeriset ilmiöt pienemmällä yhteisötasolla ja suljetuissa rakenteissa. Empatiakyvyn kautta se näyttä tarttuvan ensin oirehtivista ja erityisherkkiin tarttuessaan. Etenkin jos yhteisö on tiivis ja kokee yhteistä uhkaa, media on kuplana ympärillä. Kuuban lähetystön työntekijät poti tätä. Siihen riittää vaikka vieraan vallan pitkään jatkunut uhka. Uhkia luodaan myös tarkoituksella. Media rakastaa näitä kuplien tehtailuja ja muistuttaa itsekin "mediamylläkässä" hysteeristä…

Onko huomiokykysi kaventunut, oletko aktiivinen, empaattinen, vireystila parantunut? Jos näin on, lue tämä teksti huolella. Enhän minä suotta ole monen tiedekunnan tohtori ja sinulle kirjoittele. Jotain on varmaan vialla. Juhannus voi tuottaa tällaisen tilan. Olet ihastunut ja dopamiinia tulvii suoniin endorfiinien ohella. Ajatukset täyttyvät toisesta ihmisestä, näet hänen kasvona muissakin ja kehossa on morfiinin kaltaista ja sen tuottamaa hyvän olon tunnetta. Jos nyt olet joskus morfiinia käyttänyt ja sen tunnistat. Kaikki eivät ole ja menevät tämän tunteen mukana sitä edes varomatta. Seuraukset kun voivat olla koko loppuelämän muuttavia. Huomaat yllättäen kuinka sinua on alettu kutsua isäksi ja myöhemmin isoisäksi. Serotoniini on sekin alkanut sotkea terveen järjen ja uskallat tutustua kokkotulilla ja tanssipaikoilla ventovieraisiin uusiin ihmisiin. Päihteet nyt ajavat saman asian, mutta on siinä se ero, ettei sinua juopuneena oteta aina…

Luottamus politiikkaan ja vanhoihin instituutioihimme on menetetty. Reaaliaikainen on eri asia kuin diffuusinen, historian ja ajan myötä leviävä sekä siten myös ennustettava. Ihmiset kääntyvät vanhuksen kokemana sisäänpäin kun heidän tulisi hakea ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin, kertoo Antonio Guterresin, YK:n pääsihteeri. Hän ei oivalla, iästään johtuen, mitä reaaliaikainen tarkoittaa globaalisti. YK:n on sen sijaan uudistuttava. Siinä hän on varmasti oikeassa. Trump voi olla tänään yhtä mieltä ja huomenna toista. Miksi? Hän tunnistaa myös ikäihmisenä, miten reaaliaikainen elää ilman historiaa myös yksilönä, Yhdysvaltain presidenttinä. Ikään kuin ikuisesti nuori pieni lapsi. Eilen hän haukkui Pohjois-Korean päämiehen typeräksi rakettimieheksi, tänään neroksi ja suureksi valtiomieheksi. So what? Maailman merissä uiskentelee liki 200 miljoonaa tonnia muovia. Voi toki olla kymmenen kertaa enemmänkin ja myös sisällämme. Tieteen tulo osaksi elämäämme on oman aikamme ilmiö. Se muuttaa ajatteluamme päivittäin,…

Alpo Suhonen hyökkää rajusti henkilöni kimppuun puoluevalintani vuoksi muuttaen sen jopa vihapuheen kaltaiseksi raivoksi. Hän ei tunne lainkaan suomalaista puoluekenttää ja loikkii ensin vihreistä demareihin ja nyt näyttäisi hakevan taas uutta paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa maailmalle jääkiekkovalmentajaksi eksyneenä ja kodittomana muukalaisena. Suhonen ei ole ainut juurensa kadottanut muukalainen entisen kotipaikkakuntansa kouluttajana ja neuvojana tuntematta mitä Suomessa tapahtui hänen harrastaessa jotain kokonaan muuta kuin yhteiskuntamme muutosten seurantaa Hangosta Petsamoon siihen tieteen ja tutkimuksen kautta perehtyen. Se kun ei ole likimanikaan sama kaikkialla Suomessa. Eikä kaikkialla pelata jääkiekkoa. Jääkiekko ei ole likimainkaan kuva yhteiskunnasta ja sen muutoksista. Se on vain seuraus ja marginaalinen ilmiö, ei sen enempää viihteenämme. Kuten ei kirjastolaitoskaan ja sen kokemat muutokset. Maailma sieltä silmäillen Konosen fiktiivisinä kokemuksina Forssan kirjastossa vuosikymmeniä viettäen. Senkin muutos on vain merkki muualla jo paljon…