Kuukausi: joulukuu 2018

Eduskuntavaalit pidettiin aiemmin maalisvaaleina mutta muutettiin sitten huhtikuun puoliväliin, toiveissa saada paremmat vaalikelit ja keväinen mielikin mukaan poliitikkojen loppukiriin. Helsingin Sanomien päätoimittaja kertoo tänään ( 30.12. 2018), kuinka vaaleihin on enää aikaa vajaa viisi kuukautta ja minä kerron esseessäni, lastussa tai blogissani, kuinka aikaa on vielä yli kolme kuukautta. Kumpi mahtaa olla oikeassa? Vuoden viimeiset lehdet tahtovat olla kuin juosten kustu tehtyjä. Jutut on tehty valmiiksi ennen lomille lähtöä välipäivää ajatellen. Reaaliaikainen talous ja maailma…

Eilen televisio esitti homoseksuaalina tunnetun matemaattisen neron ajattelijana. Hän avasi saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämän salakirjoituksen, sen digiajan alkeet, ja loi perustan oman aikamme tietotekniikalle. Kuka muistaa tämän neron nimen? Hän säästi noin 15 miljoonan ihmisen hengen ja ajautui varhain itsemurhaan ja virui vankilassa ja hoidossa homoseksuaalisena. Hän ajatteli, kuten oman aikamme digiajan koneet, ja eli kuin muu luontomme, jolle digiaivot on itsestään selvyys. Ei vankilaan vievä ilmiö. Oman väitöskirjani nimi oli ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka…

Hesari (28.12) opastaa ottamaan ajan kanssa pörssin romahdukset ja miten tulkita brittien parlamentin levotonta menoa. Entäpä jos vähän sitä modernisoisivat ja äänestäisivät nappia painamalla hekin. Siirtyisivät väljempiin tiloihin. Vähentäisivät hysteeristä elämöintiään. Tuollainen ympäristö antaa päätöksenteon uskottavuudesta horjuvan mielikuvan. Hysteeristä ja ahdasta birittipubin tunnelmaa on tuotu väärään ympäristöön. Ei ihme, jos ovat asiat solmulla briteillä. Ympäristöpsykologian perusteetkin on jätetty lukematta imperiumin tärkeimmissä kammareissa. Valtio-opin professorimme Tuomo Martikainen olisi hyvinkin voinut konsultoida. Nyt lehdessä oli hänen kuolinilmoituksensa.…

Vaalien jänisjuoksijat on päästetty jo kentälle mutta kurkien tanssi käynnistyy kuitenkin vasta huhtikuun hangilla. Vaalit ratkaistaan vasta vaaliuurnilla ja siellä odottaa jymy-yllätys. Ei mikään takavuosien jytky tai veret seisauttava ilmiö, vaan koko poliittisen kenttämme uudelleen puntaroitavaksi paneva ja nyt ruotsalaisille tuttu ilmiö, ranskalaisten jo kokema ja meille täysin tuntematon. Markku Jokisipilä povaa kevään vaaleistamme jymy-yllätystä. Olen hänen kirjoituksensa kanssa samaa mieltä. Markku Jokisipilä ei ole tyhmä ja tietämätön mies ensinkään. Kuka tahansa tuuleen huutaja. Häntä…

Cluster art arkkitehtuuri ja sen teoria Miksi Helsinki ei kerro, kuinka uusi komea kirjastotalo on Cluster Art tyyppistä arkkitehtuuria? Google yhdistää sen näihin suuriin julkisiin rakennuksiin, mutta myös muuhun Cluster Art tyyppisiin ratkaisuihin globaalina ilmiönä, jossa tänään on jo yli 300 miljoonaa Googlen havaitsemaa globaalia, Cluster art manifestin mukaista ilmiötä, ekologiseen klusteriin kuuluvaa alan innovaatiopolitikan tuotetta samalla. Mitä pahaa siinä on, että manifesti on suomalainen, siinä missä saman niminen väitöskirjakin, ja osa luovuuttamme ja innovaatiopolitiikkaakin.…

Perussuomalaisten perustaja, nykyisin sinisen tulevaisuuden kansanedustaja, ulkoministeri Timo Soini ennustaa perussuomalaisten puheenjohtajan vaihtuvan ensi kesän puoluekokouksessa. ”Mikään salaisuus ei ole, etten pidä Halla-ahoa minkään sortin johtajana. Uutinen voisi olla se, ettei Halla-aho pidä itseäänkään johtajana. Olen siitä jokseenkin varma. Ettei pidä. Halla–aho vaihtuu Laura Huhtasaareen ensi kesän puoluekokouksessa. Vaalitappion jälkeen. Vaihtuisi muutenkin, sillä Jussia ei homma kiinnosta. Sen näkee kaikesta”, Soini kirjoittaa blogissaan. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset on Soinin mukaan muuttanut luonnettaan täysin. ”SMP: n…

Mikä ero on kymmenellä miljoonalla, sadalla miljoonalla, miljardilla ja sadalla miljardilla? Ymmärrämmekö näitä lukuja ja niiden käyttöä oman taloutemme kohdalla ja osana kunnan tai valtioiden taloutta? Entä mikä ero on parin sukupolven aikana tapahtuneella kehityksellä, muutaman kymmenen tuhannen vuoden aikana oppimallamme kielellä, geologisilla ajoilla ja tähtitaivaan etäisyyksillä, joita mittaamme miljoonilla valovuosilla. Valovuosi ei tarkoita aikaa vaan matkaa, ja aika on ihmisen keksintönä kehnoin mahdollinen. Sitä me emme ymmärrä nyt, kun aika ja paikka katosivat reaaliaikaisina…

Ranskalainen akateemikko Rene Girard muistetaan mimeettisen teorian luojana. Hänelle ihmisen geneettinen perimä, jäljittelytaipumuksemme, ei ollut niinkään esikuvan matkimista kuin tämän halun jäljittelyä. Kahden henkilön tai ihmisryhmän, kansakunnan, kilpailu samasta kohteesta synnyttää riidan, jossa kilpailijat saattavat tuhota toisensa. Kyse on arvovaltakiistasta. Terrorismi ja sodat ovat tätä omana aikanammekin. Mimeettisessä konfliktissa haettiin lisäksi sijaisuhreja yhteisön ulkopuolelta, siis syntipukkeja omassa kielessämme ja kulttuurissamme. Uhrilahjat pakanauskonoissamme oli tätä samaa ilmiötä. EU:n alkuaikoina Kari Suomalainen pelotteli meitä saksalaisella ostamassa koko…

Rajat sivuun ja syrjään kun hoidamme jatkossa luonnonvarojamme ja tulevien sukupolvien Suomea sekä alue- ja ympäristöpolitiikan yhteisiä vaatimuksia. Tiede ja tutkimustulokset käyttöön sekä irti narratiivisista kertomuksista ja suorista valheitamme. Tämän päivän Hesarissa (HS 16.12) Marko Junkkari kirjoittaa podcastista, jossa sallitaan epätäydellinen tarina. Podcast on myös journalismissa epätäydellinen ja siksi se myös kiehtoo meitä. Juha Sipilän hallitus on erityisen epätäydellinen ja siten kiehtova. Päätöksistä ei selviä, mihin niillä pyritään ja miksi ne on tehty. Clintonin vaalikampanja…

Valtuustopuhe ennen joulua ja hyväksyessämme yksimielisesti budjettimme ja samalla lähivuosien suunnitelmat Forssan kaupunginvaltuustossa 10.12. 2018. Seuraava vuosi tulisi olemaan myös vilkas vaalivuosi ja vaikuttaisi myös sitä kautta poliittiseen elämäämme Suomessa ja Forssassa, Kanta-Hämeen maakunnassa ja Lounais-Hämeessä. Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut Mennyttä vuotta ja vuoden 2019 talousarvion laadintaa sekä vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman valmistelua Forssan hallituksessa voisi kuvata kolmella otsikolla: ENSIKSI kansallisella sote- ja maakuntauudistuksen sekä saatujen tunnuslukujen tuomalla epävarmuudella. Näin koko suunnittelun toimintaympäristömme on ollut muutosten…