Kuukausi: elokuu 2021

Portugalin Fadosta Irlannin Riverdance tanssiesityksiin. Eurooppa on painumassa unohduksen suohon, jossa mennyt vuosikymmen on ollut myös suomalaisille menetetyn maailman muistelemista. Seuraamme olympian kisoja ja olemme kadehtivinamme naapureillemme, joiden yhdysvaltalainen seiväshyppääjä ja kenialaiset juoksijat menestyvät siinä missä turkulainen kiekkojätti heilauttaa kättään tervehtien turkulaista mummoaan. Omat mitalimme ovat saman nyrkkeilevän naisen epätoivoista itkua pitelevää tuskaa. Venäläiset seisovat korkeimmalla pallilla kuunnellen hymniä, joka ei ole heidän omansa sekä katselle lippua, joka on jotain muuta kuin meille niin tutuksi…

Nepotistisen maailmankuvan paluu koronan pelossa Aku Ankassa Walt Disney teki merkittävän havainnon, jota hän käytti Tupun, Hupun ja Lupun tarinansa avainhahmon etenkin jenkkityylisessä narraatiossa, tarinan kerronnassa. Hän nimesi heidän holhoojansa ensiksikin ankaksi ja toiseksi poikia veljenpojiksi. Ei hänen, Aku Ankan, omiksi jälkeläisiksi. Kyse kun oli oikeasta jenkkityylisestä yhteiskuntamallista. Se levisi Suomeen kuin häkä päähän. Syntyi Yhdysvaltain itäisin osavaltio ilman kritiikin häivää. Sama jatkui myös Akun suhteessa vaikkapa vauraaseen ja kitsaaseen setäänsä, pankkiiri Roope Ankkaan. Hän…

Tieteeltä on haluttu karsia rahoitusta ja tästä on käyty keskustelua. On keskusteltu myös siitä, onko tiede ja sen antamat ohjeet koronan hoidossa ja rokottein varmasti oikeaa tietoa ja voisiko sitä epäillä? Tiedettä on induktiivista ja deduktiivista ja se syntyi montaa kautta eikä vähiten domestakaatiokeskusten yhteisenä työnä. Mitä nämä ovat, kerroin mm. liki tasan kymmenen vuotta sitten kotisivullani ja Bulevardissa. Otan sen nyt uudelleen esille, koska oma tiedeministerimme kertoi ottavansa kritiikin vastaan "stoalaisella tyyneudellä". Saska Saarikoski…

Suomalaisena tieteilijänä maailmalla digiajan tuotteena Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen. Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten.Näin lukijaani on saateltu matkaan käyttäen nyt sataa monografista kirjaani, osa väitöskirjoiksi saatettuja,…

.Ulkona sataa parhaillaan rankasti ja olemme siirtymässä kesästä kohti syksyä ja kaamosta. Kuusi viikkoa kestäneet helteet ovat varmasti nyt ohi ja muutos oli Suomelle tyypillinen. Kesät ja syksyt eivät ole nekään veljeksiä. Vuodenaikoja on neljän sijaan kolme tai oikeammin täysi tusina. Jokainen kuukausi on erilainen. Jörn Donner tämän minulle opetti ja oli oikeassa. Hän oli kirjailijana hyvä havainnoija ja uskalsi olla myös yleisen käsityksen kanssa vastavirtaan uiva muuten usein niin yhden asian ilmiöissämme etenkin medioitamme…

Korporativismi iskee jälleen Palaan vuosikymmenen taakse ja aikaan, jolloin tapasin runsaasti ihmisiä, joiden hallinnollinen osaaminen perustui korporatiiviseen kulttuuriin. Tällaisia tapasi runsaasti etenkin kunnissamme, seutukunnissa mutta myös seutukaupunkiemme sisällä. Samoin tehdessämme yhteistyötä Euroopan tasolla ja yhteisten kumppaneiden ääntä kuunnellen, silloin törmäsi tuon tuosta korporatiiviseen sanailuun. Nyt keskellä pandemian jättämää kaaosta ja odottaen uuden ajan sarastusta, moni on näkevinään korporaatioiden olevan keino selvitä ongelmistamme.  Määritelmä, jolla korporaatioita kuvataan Korporaatio onyhteiskuntateoria, jonka mukaan elinkeinoryhmät ja niiden toimielimet ja…

Ilmastomuutoksen yhteydessä puhumme ja kirjoitamme usein ilmiöstä, jossa juna on jo mennyt ja parhaatkaat toimenpiteemme nyt ja lähitulevaisuudessa eivät voi sitä pysäyttää. Tällöin esille on tuotu keinoja, jolloin muutoksen sijaan paneudutaan sopeutumiseen. Tämä ajattelu, liki maailmankuva, pitää sisällään toimenpiteitä, jotka helpottavat tätä sopeutumistamme jarruttaen samalla ilmastomuutoksen rajuutta ja aikatauluakin. Samalla lisäämällä tiedotusta ilmiön peruttamattomuudesta ja pelkokerrointa nostaen voimme herättää epäluuloa toimenpiteiden järkevydestä. Kuhuskenaariot ja maailmanlopun tunnelmat ovat iselleni tuttuja jo 1950-luvulta ja viimeistään vaiheessa, jossa…

Pseudotieteelliset nelikentät Jotta ymmärtäisimme, miten vuoden 2019 pandemia, Covid 2019, vaikutti suomalaisen yhteiskunnan elämään, palautan meidät siihen henkiseen ilmastoon, jossa maamme mediat ja tiedeyhteisö tutkijoineen tuolloin eli vuosikymmen aikaisemmi. Teen sen tuolloin marraskuun aikaan kirjoittamieni kahden esseen kautta. Ne kun selittävät myös sitä henkistä ankeutta, jonka tuloksena syntyi ns. menetetty vuosikymmen. Toki se taustoittaa myös vaikkapa sitä, miksi huippu-urheilua edustavat kouluttajamme ja heidän tuloksensa jäivät kovin laihoiksi tätä aikaa seuraavissa olympialaisissa tai yliopistojamme, joista vain…

Talebantien taistelut ovat omiamme. Kun Suomi täytti sata vuotta, kirjoitin aiheesta luonnollisesti kirjan, ”Finland’s big year 2017- Suomi 100”, joka oli koottu sadasta kirjastani. Suomen tarina muistuttaa siinä erehdyttävällä tavalla Silkkitien varrelle eksyneiden kansakuntien kertomuksia. Syntyy sekä luonnonmaantieteeltään ja vauraudeltaan että aluetaloudeltaan, talous- ja sosiaalimaantieteeltään sekä geopolitiikaltaan sellaisia houkutuksia, jotka rikkovat tämän Silkkitien varrella asuvien ihmisten normaalin elämän. Jopa me suomalaiset olemme osallisia näissä houkutuksissamme. Eivätkö omat murheet ja vaikeudet riitä? Kirjoitin puolileikilläni, kuinka matka…

Odottaako meitä vielä kurjuusindeksikin? Suomalaisittain vuosi 2011 oli traumaattinen ja toki myös vuosi 2009. Maailmalla taas kauhisteltiin enemmän vuotta 2011, jolloin Mayakansan ennusteet alkoivat tulla tutuiksi. On aika tehdä kurkistus vuoteen 2012 ja muistella aikoja, jolloin kirjoitin medioihimme käsitteestä stagflaatio – ilmiöstä, jota ei kuuluisi olla olemassakaan. Tänään Wikipedia ohittaa sen lyhyesti näin: Stagflaation esiintymisellä Yhdysvalloissa 1970-luvulla on suuri historiallinen merkitys taloustieteissä. Stagflaatio ilmiönä oli ristiriidassa taloustieteen keynesiläisen koulukunnan kehittämän Phillipsin käyrän kanssa. Phillipsin käyrän…