Spatiaalista identiteettiä hakemassa.

Spatiaalista identiteettiä hakemassa Ensimmäisen väitöskirjan yhteydessä jouduin käymään läpi suuren määrän ilmiöitä, joissa ihmiset olivat menettäneet identiteettinsä suhteessa maantieteelliseen alueeseen. Ilmiö liittyi pakkomuuttoihin, joissa kyse oli myös juurien katoamisesta rakennettaessa tekoaltaita, Suomessa etenkin Lokan ja Porttipahdan tekojärviämme. Niiden alta joutui muuttamaan kyläkunnittain ihmisiä ja muutto oli siten traumaattisempi kuin vaikkapa sodan vuoksi evakkoon joutuvien kohdalla. Heillähän säilyy toivo paluusta ja synnyinseudut juurineen ovat kuitenkin olemassa, niitä ei ole hukutettu olemattomiin. Maailmalta löytyi toki runsaasti näitä…
Read More

Perussuomalainen viikonloppu

Perussuomalainen viikonloppu Perussuomalaiset kokoontuvat puoluekokoukseensa viikonloppuna Seinäjoelle. Puolue on minulle tuttu lapsuudestani, jolloin lausuin runoja SMP:n tupailloissa Pohjois-Savoa kiertäen. Toki lausuin niitä muidenkin puolueiden tilaisuuksissa, mutta Veikko Vennamon perustama liike oli hänen vaalipiirissään mielenkiintoisin. Elimme 1950-lukua ja 1960-luvun alkua. Puolue perustettiin Pieksämäellä vuonna 1959. Olen mahdollisesti ainut elossa oleva tuon kokouksen kokenut ja tunnen sympatiaa suomalaista pienviljelijää ja talonpoikaa sekä Karjalan evakkoja kohtaan. He kun olivat tuon puolueen runkona ja kaukana tästä nyt kokoontuvasta puolueen…
Read More

Homo retis – verkkoihminen

Otsikko on kirjoituksestani 2000-luvuna alusta. Ei ole olemassa hyvää käytäntöä ilman hyvää teoriaa ja 1970-luvun jokien rakentaminen ja koskisodat päättyi Lapissa ottamalla selvää, mitä kansa jokilaaksoissa ajattelee omista päättäjistään. Tulos oli hätkähdyttävä ja paikalliset suuret maakunnalliset mediat julkaisivat sen näkyvästi ja vielä kylä kylältä erikseen. Järjestettiin kyläkokoukset, perustettiin kylätoimikunnat. Vain kolmasosa jokivarsien vastaajista oli hyväksymässä omat paikkalliset päättäjät ratkaisemaan jokensa kohtalot. Kun sen esittää karttoina ja graafisesti kylä kylältä, päätöksenteko siirtyi sinne missä vielä oli…
Read More

Aivopesu on monen algoritmin ja poliitikon tarkoitus.

Kirjoitus ja lukeminen on duunia, jota on koko ajan kehitettävä ja löydettävä uusia menetelmiä ja myös välineitä sen käyttöön. Sama pätee tieteisiimme ja tutkimusta, metodien hakua ja kehittelyä, niiden syventämistä uutta haettaessa, ei päinvastoin. Muodikasta on puhua ja kirjoittaa poikki- ja monitieteisesti, mutta usein hakematta siihen alan koulutusta, väittelemättä useammassa tiedekunnassa. Se kun on valtavan työlästä ja välillä on unohdettava yhden tiedekunnan opit tyysti, oppiaksesi toisen tiedekunnan tarjoamat välineet. Niitä ei saa koko ajan kyseenalaistaa…
Read More

Mikä Suomea ja urheilijoita vaivaa?

Takana on taas yksi olympiadi ja menestyksemme on liki sama kuin jo pidemmän aikaa. Kun sitä vertailee muuhun Pohjolaan, olemme kokonaan oma saareke vailla mitalisteja ja laajaa menestystä oli laji miltei mikä tahansa. Olympian kisat kun mittaavat hyvin laajalla tavalla kansakuntien ammattimaisen osaamisen niin välineurheilussa kuin perinteisissä lajieissammekin. Mukana on myös kokonaa uudet lajitkin, modernisaatio miehiä ja naisia punniten. Elitiin ja modernin maailman nuorten valitsemat. Ei vain näitä perinteisiä ja meille tuttuja menestysajoiltamme ja niitä…
Read More

Raskaan sarjan uusmedian kirjoittajat

Raskaan sarjan uusmedian kirjoittajat. Olympialaiset päättyvät tänään ja tuli jatkaa matkaansa kohti Eurooppaa ja omaa Unioniamme. Japanilaisten kisat muistetaan jatkossa muusta kuin urheilullisista saavutuksistaan. Eurooppalaisten kisoista etenkin Berliinin kisat muistetaan kokonaan muusta kuin urheilullisista ponnisteluistamme. Mukana kun kisoja seurasi muuan Adolf Hitler. Itse kisoista mieleenpainuvin suoritus nähtiin pikamatkalla ja pituushypyssä, Jesse Owens ja hänen suorituksensa. Tokio muistetaan sekin nyt jo toisista kisoistaan. Edellisistä suomalaiset muistavat Pauli Nevalan ”kaamean heiton” jota itse seurasin radiosta kuten muutkin…
Read More

Suomalainen arvokeskustelu.

Noin vuosikymmenen välein suomalaiset käynnistävät arvokeskustelun. Nyt arvokeskustelun taustalla on Covid-19 ja sen neljäs aalto. Emme voi toimia nyt kuten syksyllä 2020 tai kuten olympialaisten isäntä järjestöineen. Vai voimmeko sittenkin? Järjestää olympialaiset vuonna 2021 ja kertoen kyseessä olevan kyllä olympialaiset 2020, ihan vain palaten ajassa vuosi menneeseen. Se mikä onnistuu olympialaisten järjestäjille ja heidän jäsenilleen, olympiaurheilijan maailmankuvalle ja arvoille, ei toimi luonnossa ja vuosien kierrossa. Vai voisiko luntoa ja sen lakeja sittenkin kiertää uuden media-ajan…
Read More

Edessä aukeaa Aasia ja itä.

Uuno Kailas kirjoitti paljon lausutun runonsa ”Rajalla” kokoelmassaan ”Uni ja kuolema” vuonna 1931. Takana oli länttä ja Eurooppaa. Edessä taas Aasia, itä. Varjele vartija sitä. Lausuin sen usein lapsena niissä tupailloissa, joissa mukana oli usein myös nimekkäitä poliitikkojamme. Veikko Vennamo heistä nimekkäin ja varmasti taitavin puhujana. Hänen seuraaminen oli ilmaista koulutusta. Minä olin se lapsista, joka lausui runoja. Se leimasi ja oli rasite kiusaamiskulttuurissa, tuhannen pojan poikakoulussa. Tunnen suurta sympatiaa tämän päivän kiusattuja kohtaan. Tunnustan…
Read More

Kaksi tapaa kuvata Bulevardi.

Kaksi tapaa kuvata Bulevardi Kirjoitin joitakin vuosia Bulevardi -nimeä käyttävään ja Forssassa ylläpidettyyn sivustoon alkaen vuodesta 2008. Alussa pyrin määrittelemään mitä minä Bulevardilla tarkoitan. Myöhemmin myös Wikipedia määritteli Bulevardin. Jotta ero omien kirjoitusteni ja Wikipedian ylläpitämien välillä kävisi ymmärretyksi, ohessa ensin suora lainaus Wikipedian tavasta lähestyä aihettaan Bulevardi ja sen jälkeen oma tapani. Wikipedian tapa lähestyä kohteitaan vaihtelee pituudelta, omani ovat aina likipitäen samaa luokkaa. Ne ovat esseitä ja lähestymistapa on avata ilmiötä poikkitieteisesti ja…
Read More

Savolaista kevennystä vaille valmis.

Jos suomalainen nainen nyrkkeilee ja mies painii mitalin olympialaisissa, uinnista saatu mitali miltei unohtuu. Tätä kirjoitettaessa periniteiset lajimme vaikuttavat olevan ainakin lähellä mitalia.  Suomalainen urheilu ammattina vaikuttaa elävän nousukautta. Lama on takana. Yleisurheilussakin mitali alkaa olla uskottava tavoite jo seuraavissa olympialaisissa. Norjalaisen juoksu 400 metrin aidoissa ja ruotsalainen kiekkokisa, tuttuine terveisine turkulaiselle mummolle, viestittää miten Pohjolassa ja myös Suomessa olympiatason huippu-urheilu elää iloisempaa kautta kuin aikoihin.  Jotain kuitenkin näyttäisi vielä puuttuvan. Takavuosinamme se oli pielavetinen,…
Read More