Vuosi: 2022

06.11.2022 Suomalaiset ovat olleet itsenäisiä jo iät ajat mutta edelleen me kärsimme heikosta itsetunnosta ja sitten tulevat nämä fobiamme. Missään päin maailmaa et törmää niin uskomattomaan määrään pelon aiheita. Pelko on suomalaisten kohdalla, paitsi kansantauti, myös tapa käyttää rajatonta valtaa. ”Pelko on aseeni” kirjan nimenä myy hyvin. Pelon maantieteestä, historiasta, psykologiasta, sosiologiasta on kirjoitettu ja tehty taidetta, tiedettä sekä hankittu valtaa ja varallisuutta. Millaisia pelkoja meillä on tänään perinteisten pelkojen rinnalla? Kirjoitin pisimmät blogini fobioistamme…

05.12. 2022 Itsenäisyyspäivän aattona on syytä pohtia, miksi hallituksemme oireilee, mikä vaivaa keskustapuoluetta ja vanhaa maalaisliittoa ja miten syntyi populismi Suomessa? Maalaisliitto oli kansanpuolue (popula = kansa) ja SMP tarkoitti aikanaan vihattua puoluehajaannusta. Puoluehajaannus oli pahinta mitä voitiin ajatella ja äärivasemmalla syntyneitä liikkeitä pidettiin saman maailmankuvan kääntöpuolena, olkoonkin että myös siellä tapahtui samaa puoluehajaannusta, pirstaloitumista useampaan poliittiseen liikkeeseen. Kirjoittaessani vuoden 2017 artikkeleita, lainasin juhlakirjaani sata vuotta täyttävälle Suomelle käyttäen kirjoituksia 99 kirjan tekstejäni. Yhden kustakin…

04.12.2022 Elämme dramaattisen kesän ja Euroopan hullun vuoden toista adventtisunnuntaita. Sirkka-Liisa Anttila forssalaisena ministerinä muistaa, kunnioittaa ja kiittää veteraaneja, lottia. Hän muistuttaa sotaveteraanin tyttärenä 105. itsenäisyyspäivämme teemasta ”maailmassa itseensä luotta. Perhe on siinä elämän yhteisö ja yhteiskunnan kivijalka. Kuolemanpelko on koko ajan läsnä. Selvisimme sodistamme ja luottamalla korkeimman suojelukseen, kirjoittaa kolumnisti. Lasten ja nuorten pahoinvointi on tämän päivän ongelmamme. Samoin vasemmistolainen valtiokeskeinen ajattelu velkaantuneessa valtiossa, kirjoittaa Anttila. Lapsia ei voi oikein ulkoistaa heitäkään julkiseen huoltolaitokseen.…

03.12.2022 Edellisessä artikkelissani käsittelin väitöskirjan syntymistä ja sivusin samalla tohtori Jenni Haukion väitöskirjan tarkastusta osan tiedeyhteisön toimintatapojamme sekä niiden kehittymistä eri tiedekunnissa ja kulttuureissa. Aiheen poliittisuus ja tulokset vahvistavat sellaisia ongelma, joiden taustat ovat yhteisiä myös poliittisten liikkeiden toiminnalle ja tästä syntyvälle integroidun poliittisen toiminnan tulosten pettymyksille.     Samalla esittelin hieman etenkin maantieteen komeaa ja pitkää historiaa, jossa mukana on ollut myös suomalaisia alkaen vaikkapa Nordenskiöldin matkoista avaten etenkin nyt erityisen tärkeää geopoliittista aihetta Jäämerellä,…

Sydämelliset onnittelut tohtori Jenni Haukiolle 2.12.2022 Jenni Haukion aikataulu on kiireinen. Eilen hän otti vastaan veteraaneja ja tänään on vuorossa oma väitöstilaisuus tohtoriksi. Pohdin millaisella kirjoituksella voisi osallistua kansakunnan ensimmäisen naisen onnitteluun pysyen samalla omassa lestissäni. Minulla on kokemusta väitöstilaisuuksista ja niistä mieleenpainuvin on ensimmäinen väitökseni Oulun yliopiston Maantieteen laitoksessa Linnanmaan tiloissa. Kustoksena toimi kovasti arvostettu laitoksen perustaja professori Uuno Varjo ja vastaväittäjiä minulla oli kaksikin. Heistä professori Erkki Asp oli todella ansioitunut sosiologi, laitoksensa…

Misofoniaa megafonilla kuiskaten 01.12.2022 Keskustan kipuilu hallituksessa ei ota loppuakseen ja sen syitä on hyvä pohtia myös osana muutakin kuin kehnoja galluplukuja. Puolueella tiedetään olleen aikanaan ylivertaista valtaa ja etenkin Urho Kekkosen aikoihin kyky menestyä Paavo Väyrysen tapaan ollen aina oikeassa. Puolue on ollut aina suurin tai ainakin kakkospuolue ja sillä on siten, marraskuun viimeisen päivän Hesaria lainaten, ”ison puolueen dna”. Toinen keskustaa häiritsevä piirre on hallituksen kokoonpano. Se on liian vasemmistolainen. Maakuntien peruskannattajat eivät…

30.11.2022 Geopolitiikka on maantieteen yksi tärkeimmistä ja etenkin meitä suomalaisia koskevista tutkimus- ja osaamisalueistamme. Se on sitä myös naapurissamme idässä. Maantiede on heille todella tärkeä ja myös monin paikoin salattu tieteenala. Poikki- ja monitieteinen, usein tiedekuntana esiintyvä ja osa sotilaallista valmiuttakin, äärimmäisen strateginen ja teknistä osaamistaan esittelevä tiede. Näin on toki myös monin paikoin lännessä, ei vähiten Yhdysvalloissa. Meillä Suomessa tätä oltiin koulujemme aineena jopa kokonaan lopettamassa 1980-luvulle tultaessa. Tänään bio- ja geotieteet ovat uudessa…

29.11.2022 Elämme nyt aikaa, jonka paradigmainen kuvaus liittyy läheisesti suomalaiseen poikkitieteiseen, monitieteiseen tai tieteiden väliseen tutkimukseen ja sen saavutuksiin. Eräs kiinnostavimmista alan saavutuksista on Suomen Akatemian rahoittaman ja Kirsti Salmi-Niklanderin johtamassa ”Pirstaleiset visiot” -hankkeessa. Monitieteisen hankkeen tutkimuskohteena olivat suomalaisen yhteiskunnan murroksien synnyttämät esityskulttuurin muodot ja suulliskirjalliset käytännöt 1900-luvun alussa, ja hankkeen tutkijat syventyivät poliittiseen agitaatioon, huhujen leviämiseen, saarnakulttuurin muutokseen, työväenteatteriin ja siirtolaiskulttuuriin. Kohteena on kiehtova persoonallisuus ja myös kirjailija, maailman Matti ja moneen ilmiöön eri…

28.11. 2022 Lupasi aiemmin palata marraskuulle ja lähempänä joulun ja adventin aikaa lukemalla läpi vanhoja artikkeleitani juuri marraskuulta. Tämän päivän Helsingin Sanomia lukien valitsin juhlavuodeltamme 2017 kirjoituksen, jossa sivutaan lehden tapaa seurata Jussi Halla-ahon ”vavisuttavaa kokemusta” vieraillen Ukrainassa. ”Aika työskentelee nyt Venäjää vastaan, vaikka Kreml kuvittelee toisin”, lehti kirjoittaa Halla-ahon sanoina (HS 27.11. 2022). Halla-aho on Suomen ulkopolitiikan nelonen presidentin, pääministerin ja ulkoministerin jälkeen. Tämä paikka tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä. Lisäksi Halla-aho on Suomen informoiduimpia…

29.11.2008 – 27.11.2022 Kielen kanssa adventtiin - rakkauden monet kasvotKielitaistelun makuaKotimaisten kielten tutkimuskeskusta (Kotus) ollaan ajamassa alas siinä missä muitakin valtion tutkimuslaitoksia. Se on omituista, kun samaan aikaan meiltä on kadonneet niin pankit, perusteollisuus ja kauppa, oma raha ja nyt siis oma identiteettimme, oma kielemme. Se on oma ”omituisuutemme” josta taistelimme alkaen Michael Agricolasta ja edeten suomalaisuusliikkeeseen ja Elias Lönnrotiin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sivistykseen. Nyt on noustava kansakunnan kapinaan. Tämä on kirjoitettu adventtina vuonna 2008.…