Pandemian jälkeiseen aikaan

Pandemiaa on vertailtu usempaan kertaan iskevään tsunamiin, ja vasta veden laskettua näemme millaisia vahinkoa on syntynt ja kuinka sitä alamme korjailla.

On korjattavaa, joka jätetään nyt hoitamatta ja sivuutetaan jo hankituin uusin keinoin ja välinen etenkin teknologiassamme. Loikataan yli muuta vuosikymmen uuteeen aikaan. On pakko pärjätäksemme.

Etätyö ja yhdyskuntatekniikka ovat tällaisia niin robotiikan ja uusien tietokoneiden kuin aluetaloutemme suunnittelun osalta ja paneutuen myös luonnon monimuotoisuuteen.

Pyrimme tietotekniikassa ja luonnonvarojen käytössä maailman kärkeen. VTT ja LUKE laitoksina ja yliopistomme tulevat tutuiksi maan suurimmmalle puolueelle.

On pakko nopeuttaa tätä kiertoa innovaatiopolitiikassamme, jossa käyttäjät, myös ikäihmiset, ovat alan osaajia hoitotyössämme. Välineet ovat vain rutiinit poistava tapa hoitajiemme työssäkin. Koneet jättävät aikaa itse hoitotyölle. Sama pätee opettajiammekin.

Seurasin VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasaran haastattelua televisioista ja toivottavasti seurasi moni muukin. Yhtä hyvin mukana olisi voinut ollas LUKEN johtaja samaan aikaan.

Muistelmiani kirjoittaessani havaitsin, kuinka nämä talot tulivat tutuiksi minulle päivittäin niissä operoiden yliopistojen rinnalla. Sen työn populariosinti tapahtui vain opettajien kautta, eritysineuvonnan avustamana ja sitä myös tutkien. Se on muutakin kuin teknologiaa.

Toki usein sen tekevät yrittäjät itse. Itse käytin heidän verkostojaan ja kuluttajakyselyjä rinnakkain. Tulokset löytyvät vaikkapa käsitteiden “sosiaalinen pääoma” alta tai ennustettaessa innovaatioiden leviämisen uusia mekanismejamme, inovaatioiden diffuusiota ja sen muutosta reaaliaikaiseksi.

Se muutti koko globaalin talouden. Samoin paikka ja aluetieteet sekä aikatieteet (horisontaali- ja vertikaaltieteet). Se muutos oli paradigmainen, maailankuvat muuttava myös tieteissämme. Se helpotti niiden yhdistämistä samalla ja loi uutta innovaatioympäristöä hetkessä.

Oma oppi oli edellisiltä vuosisadoilta ja geneettistä sekä sosiaalisen pääoman tapaan keräytynyttä luostarilaitoksen veronmaksajien, lampuitien työnä. Mutta ikävällä tavalla myös sotien ja onnettomuuksien kautta se oli kadotakin. Ainakin hetkeksi.

Suurin trauma oli vuoden 1850 Luostarilan tilan purjekunnan veneen hukkuminen Kallaveteen. Kuika se oli mahdollista, on edelleen avointa historiaamme. Se on piilotettu, kuten niin usein, kun taustalla on rikoksia. Muistelmani avaa senkin nähtäväksemme.

Perussuomalaiset on äijäpuolueena ottamanssa johtavan aseman suomalaisena tieteellisteknisen osaamisen edistäjänä, ja tämä kekustelu on se, jossa sekä maailmankuvamme että taloutemme, myös vaikkapa koulutus ja vanhusten hoito, kulkevat rinnan uuden innovaatiopolitiikan ja sen menestymisen kanssa, oli kyseessä robotiikka, uudet kvanttitietokoneet sekä luonnonvarojen lajien monimuotoisuuden säilyttäminen samaan aikaan.

Etätyö on sekin osa tätä samaa prosessia yhdessä yhdyskuntasuunnittelun kanssa. Pandemia vain siirtää meidät aiempaa nopeammin uuteen vaiheeseen. Nopeat syövät tässä hitaat.

Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. Poliittinen kenttä on jakautunut yhä selvemmin kahden suuren kamppailuksi kansalaisten suosiosta. Kilpailu käydään pääministerivaalina.

Ero seuraaviin puolueisiin alkaa kasvaa haettaessa maalle uutta hallitusta ja sille pääministeriä. Nyt vaaleja olisi syytä myös yhdistää ja varoa vaaliväsymystämme.

Kuntavaalit ovat luonnollisesti paikallisvaalit ja siten kansallismielisten ja lokalistien ohjelmat kiinnostavat toisin kuin maailmaa halaavien globalistien idealismi humanismina, mutta ilman uskottavaa tieteellisteknistä maailmankuvaa.

Ilmiö kun on kunnissa ja maakunnissamme monitieteinen ja fysiikka, luonnontieteet, vaativia tieteitä. Niiden yhdistäminen yhteiskuntatieteisiin sujuu kyllä, kunhan se hoidetaan oikeassa järjestyksessä ja kiivailematta, tunteilematta.

Tässä perussuomalaisille tarjoutuu nyt merkittävä haaste maan suurimpana puolueenamme. Se on vain rohjettava ottaa vastaan haettaessa uusia kyvykkäitä ehdokkaita vaaleihimme. Nyt vaaditaan myös vahvaa osaamistamme.

Oman maan ja kuntiemme tila on pandemiasta huolimattakin pelottavan kehno hoidettavaksi. Espanjan mellakat kertovat missä siellä mennään. Näitä meidän on varottava.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts