Poliittisen kartan muuttava sunnuntain vaalipäivä.

Kuntavaalien tärkein asia tahtoo unohtua yksittäisten lakien ja asetusten seurantaan ja niiden hoitajiin. Suomessa äänestetään sunnuntaina 293 hyvin erilaisissa vaaleissa. Näistä vaaleista tärkein ei ole pormestarin vaalit ja Hesaria seuraten. Forssassa kirjainyhdistelmä FSHKY on luonnollisesti näkyvä siinä missä nuoret ja koulutus sekä soten nykytila menetetyn vuosikymmenen jäljiltämme. Forssa on kuitenkin seutukaupunkina kovin poikkeava perinteisistä maaseutupitäjiemme keskisuuresta kaupunkikuntiemme luonteesta. Sen synty “pihtisynnytykselle” näkyyy myös poliittisella kartallamme. Vaaleissa esitellään ongelmia ja ongelmien jälkeen lisää ongelmia. Esittelijänä on poliittisen laidan vasen äänekäs siipi. Forssalainen demari ei ole likimainkaan oululainen demari. Forssan kutomon duunarit olivat naisia. Loimijoen koski oli sekin vaatimaton verrattuna Oulujoen suiston Merikoskeen tai Kemijoen koskiin. Kilpailijat vajaan tunnin matkan päässä olivat ylivertaisia, Turku, Tampere ja Helsinki. Forssa ei ole perinteinen pieni suomalainen maaseutukaupunki ensinkään.

Suomi ei ole myöskään täynnä pelkkiä ongelmia, kuten Forssassa luetellaan, vaan myös hyvin toimivia ratkaisujakin. Tänään Forssassa ei oivalleta, miltä Suomi näyttää vuonna 2021. Omaa kaupunkia kun verrataan muihin vastaavan kokoisiin pieniin taajamiimme. Se on virhe, joka on tehty muualla kuin Hämeessä ja Forssassa. Suomalaiset kun eivät saa riittävää koulutusta maantieteestä, ei oikein mistään tieteestä. Maantietokin on kateissa ja GIS pelkästään autossa ohjeita antava naisen ääni. Se tekee uniseksi ja kirkossakin vaadittiin aikanaan unilukkaria. Miehet kun eivät opi samalla tavalla kuin naiset.

Helsingin Sanomat vierailee synnynseudullani Iisalmessa Ylä-Savossa ja Sukevalla Sonkajärvellä (8.6). Kävin noita alueita läpi talo talolta, liki 2000 maatilaa, oppilaitteni kanssa Oulun yliopiston suunnittelumaantieteen opinnäytteitä samalla ohjaten ja professorin virkaani hoitaen 1980-luvun murroksessa. Aiemmin samat haastattelut oli tehty myös Rauraruukin takapihalla Raahessa ja Kemijoen ja Iijoen varsilla. Raahe sai ohjeista hoitaa sosiaalisia ongelmiaan ja siitä palkinnon EU:n vielä silloin meille tuntemattomilta isänniltämme. Iisalmi palkitiin instituutilla ja sen sijainniksi sovittiin Sonkajärven Aittkoskella tyhjäksi jäänyttä vanhainkotia. Päätös syntyi vapun aattona olkoonkin että poliitikot pääsivät siihen käsiksi vasta myöhemmin. Sille löytyi sopiva vetäjä Maantieteen laitoksen kenttämestaristamme Oulujärven Itärannasta. Kainuunjoki Oulujokena oli tervaporvareitten joki ja se näkyin Oulussa myös savolaisasutuksena.

Sonkajärvellä on asukkaita hiven vähemmän kuin Jokioisissa tai Tammelassa Forssan kupeessa talouttaan hoitaen Loikijokilaaksossa nauhakaupunkinamme. Ylä-Savossa kaikki pitäjät tunnetaan maidostaan ja myös Kiuruvesi nykyisin kaupunkikuntana. Suomen läpi kulkee idästä länteen jono kaupunkikuntia, joiden läpi voi kulkea tapaamatta matkalla yhtäkään ihmistä.

Ylä-Savon pelastus oli köyhän ja pienen kaupunkikunnan liittäminen vauraaseen maalaiskuntaan ajoissa suuren maaltamuuton käynnistyessä. Kylien suuri aika alkoi olla ohi tultaessa 1970-luvulle. Agropolis strategiaani esitellessä Brasiliassa törmäsin vieremäläisiin metsäkoneisiin ja iisalmelaisiin Normetin ja Olvin tuotteita tapaa lähtemättä Forssaa kauemmas. Maaseututukijat tietävät, kuinka poliittinen ilmapiiri on nyt poikkeuksellinen etenkin pienten seutukaupunkien kohdalla ja niitä ympäröivän maaseudun ääniä lasketaan huolella.

Sonkajärvi on tyyppiesimerkki kunnasta, jossa keskustan kannatus on ollut noin puolet äänestäjistä, mutta eduskuntavaaleissa perussuomalaiset olivat jo suurin puolue. Kokoomus ei näihin äänestäjiin ylety. Vaalikonetta käyttäen niillä vastauksillani, joilla olisin äänestänyt Hämeessä kokoomuslaisia ehdokkaita, Oulussa olisin äänestänyt demareita, Liisa Jaakonsaaren äänestäjiä. Tervaporvareita Hämeestä ei löydy ja kartanokokoomuslaiset ovat kadonneet aika päiviä hekin.

Peräti 31 % Suomen kuntien valtuutetuista on keskustalaisia. Puolue sai ääniä kuitenkin vain 17,5 %. Keskustalla on peräti 80 kunnassa yksinkertainen enemmistö ja 83 kunnassa 35-50 prosentin ääniosuus. Nämä ovat juuri näitä seutukaupunkiemme tyhjeneviä maaseutupitäjiämme. Suurin osa Suomea on ollut keskustan vihreää, ei punavihreää. Tässäkö piilee keskustan värisokeus ja kohtalokkaat virheet? Värisokeudessa osana poliittista peliä ja sen taitojamme?

Näiden vaalien suurin merkitys näkyy keskuskaupunkien ulkopuolisilla alueilla, ja ne muistuttavat hyvin eurooppalaista tai myös amerikkalaista ilmiötä samalla. Vielä 1970-luvun vaaleissa siihen liittyi myös perinteiset korpikommunistiset seutumme maaseudulla. Siellä äänestettiin tuolloin Veikko Vennamoa. Silloinen maalaisliitto selvisi vain pienin vaurioin. Puoli vuosisataa on muuttanut kaiken myös hybridiyhteiskunnan kouristelussa ja digiajan vaaleissamme.

Kun näivettyminen on nakertanut maaseudun yhteisöllisen perustan, yhden tappio on silloin kaikkien tappio. Elämme odottaen akuuttia sunnuntaita ja sen kuntavaalien kulttuurista ilmiötä sunnuntain tulosten tullessa julki. On syytä seurata missä perussuomalaiset ääniä saavat ja miten poliittinen maantieteemme muuttuu rajummin kuin 1970-luvun suuren muutospaineen aikana.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts