Media-ajan kyyneleitä ja naurua.

Kyyneleet ja nauru medioitten tulkintana

Tämän päivän medioissamme Helsingin Sanomat (2.8.2021) on ottanut tehtäväkseen pohtia tiedesivuillaan kyyneliä ja niiden syntyä sekä hakien niille selitystä lajimme evoluutiosta, lapsen kyyneliä ja aikuisten, etenkin naisten vastaavia miehiin verrattuna samalla niitä näitä pohdiskelle. Ilmiön selittämisessä on lainailtu myös tiedettä ja päädytty lopulta lukijalle sopivaan viihteelliseen narraatioon.

Narraatio kyynelten synnystä ja merkityksestä jätetään siten lukijan vastuulle antaen hänelle vain ärsykkeitä ja pieniä tiedon murusia siitä, miten kyyneleet voisivat olla hyvinkin monella tapaa lajispesifinen ominaisuus, ja ihmiselle tyypillinen tapa osoittaa runoilijan tai iskelmälaulajan tapaan kyynelehtimisen synnyn lajimme kehittymiselle tyypillisiä piirteitä, jotka sellaisenaan puuttuvat vähemmän fiksuilta lajeilta.

Nehän eivät ole tunteitaan osoittavia laisinkaan, jolloin myös vaikkapa suunnistaessaan maan ääristä syksyn saapuessa kokonaan muille mantereille lentäen ja palaten keväällä takaisin täsmälleen oikealle lammelle ja rantatörmälle, edellisenä syksynä jättämälleen pesimäpaikalle,  se sujuu sen kummemmin itkeskelemättä, kiroilematta tai kompasseja käyttämättä, GIS karttoja tuntematta tai ihan vain itsestään selvänä luonnon otusten tekeminä retkinä, meitä näin viihdyttäen tai haulikon eteen eksyen. Meiltä nuo retket jäisivät tekemättä.      

Lieneekö pelkkä sattuma, että saman päivän kiinnostavin artikkeli Forssan Lehdessä tutkailee samaa aihetta, mutta nyt nauruna ja sen syntynä. Tässä jutussa kertojana ja pohtijana on alan ammattilainen, näyttelijä ja stand up koomikko. Hänhän se tuntee miksi ihminen nauraa ja millaisia ilmiöitä ihmisen naurattamiseen kuuluu silloin kun sitä on tuotettava ammattina.

Nauru ja kyyneleet ovat lähellä toisiaan ja erottavat ihmisen muusta luonnostamme, lehtiä tänään tulkiten. Linnut voivat toki laulaa mutta ei nyt niin nerokkaasti kuin ihmiset ja nauru nyt ainakin on vain keksimämme nimi naurulokille tai naurukyyhkylle, Nauru saarille Tyynen valtameren saarena.   Nauru voi pidentää ikää mutta myös olla ivallista, pilkkaavaa, muistuttaa sosiaalisesti käyttäytyvästä eläimisetä tai epäsosiaalisesta ilkeilystä ivanauruineen.

Entäpä jos jättäisimme pohdinnan ulkopuolelle psykologian, sosiologian ja viihteen ja tätä ruokkivan median sekä alkaisimme avata ilmiötä tieteen keinoin ja jälleen kerran tiedettä popularisoidenkin. Muuttuuko aihe vähemmän viihteelliseksi ja tylsäksi? Kokeillaanpa tätä kuitenkin vilkaisemalla näitä aiheita avaten oman aikamme tietokirjat, Wikipediaan kirjoittelevat. Britit pitävät omaansa eikä se vastaan aina omaamme. Ei edes pohtiessaan Suomen historiaa.   

Wikipediaa avaten kyynelteillä tarkoitetaan kyyneleitä muodostavia kyynelrauhasia, jotka sijaitsevat silmäkuoppien ylä-ulkoreunassa, näistä silmään johtavia kyynelrauhasen tiehyitä, silmän sisäreunassa ylä- ja alaluomessa olevia kyynelpisteitä sekä näistä alkavia kyyneltiehyitä, joiden kautta kyynelneste poistuu silmästä nenän tyvessä oleviin kyynelpusseihin. Kyynelpussit puolestaan tyhjenevät nenäkäytäviin kyynelkanavia pitkin. Kuvakin tästä löytyy. Normaalisti kyyneleet muodostavat silmän pinnalle noin sadasosamillimetrin paksuisen kalvon, joka suojaa ja ravitsee side- ja sarveiskalvoa. Ei Wikipedian kirjoittaja ala kertoa kyynelistä samaan tapaan kuin lehden toimittaja tai lyyrisen runon kirjoittava iskelmälaulajan avustaja ”kuumista kyyneleistä”.

Kyynelteiden sairaudet ovat taas pääasiassa tulehduksia, kyyneltiehyiden tukkeutumista, jonka pääoireena on silmien vuotaminen, tai kyynelnesteen vajaatuotantoa, joka aiheuttaa silmien kuivumisen. Kyynelnesteen koostumus hiven vaihtelee mutta ei pidä liioitella sen jumalaisesta rakenteesta tuhansine rakenneosineen lehden tapaan sitä mystifioiden.

Kyynelrauhasen tulehdus on harvinainen. Se aiheuttaa turvotusta, kipua ja punoitusta kyynelrauhasen seudussa. Joskus rauhasesta erittyvä kyynelneste voi olla märkäistä. Äkillinen tulehdus on yleensä toispuolinen, ja sitä aiheuttavat virukset ja bakteerit. Pitkällistä kyynelrauhasen tulehdusta voivat aiheuttaa eräät yleissairaudet, kuten sarkoidoosi ja reumaattiset sairaudet. Tämän kertomisesta on jo lukijalle jotain käyttöäkin alkamatta rakennella sivujen mittaista tarinaa kyynelten kautta sielunmaisemaan sukeltaen. Se on runoilijoiden oikeus, ei tylsän tieteen.

Kyynelpussin tulehdus on sydänsuruja ja rauhasen tulehdusta yleisempi silmien alkaessa vetistellä. Se aiheuttaa kipua ja turvotusta kyynelpussin seutuun nenän tyveen. Tulehdus tukkeuttaa kyyneltien, ja tämän vuoksi silmästä on kyynelvuotoa. Tulehdus on yleensä seurausta kyynelkanavan ahtaudesta. Ei siis niinkään ihmiseksi ja tunteitaan esitteleväksi eläimeksi syntyen ja näitä keskenään vertaillen.

Sekä kyynelrauhasen että kyynelpussin tulehdusta epäiltäessä on aina syytä hakeutua lääkäriin. Bakteerin aiheuttamiin tulehduksiin on hoitona antibioottikuuri, mutta joskus märkäpesäke joudutaan avaamaan kirurgisesti. Tulehduksen rauhoituttua voidaan hoitaa taustalla ollut ahtauma tai tukos eikä ensimmäisenä turvauduttavat sielun tuskia korjaavien oman aikamme noitien apuun sähköisistä medioistamme heitä hakien.   

Kyynelteiden ahtauma ja tukos on vakava sairaus Kyynelnestettä silmästä pois vievät kyyneltiet voivat olla synnynnäisesti tukossa, tai ahtaus voi kehittyä vähitellen itsestään, tulehdusten seurauksena tai joskus harvoin kasvaimen seurauksena. Ahtauman oireena on kyynelnesteen vuotaminen silmästä ja joskus tähän liittyvä rähmiminen. Kyynelvuoto voi johtua myös silmäluomen kääntymisestä iän myötä ulospäin, jolloin alaluomen kyynelpiste ei enää pysty keräämään kyynelnestettä. Kyse ei siis olekaan rakkaustarinasta eikä naisten tai miesten eroista, lapsena huomiota hakevasta huutajasta.

Vastasyntyneen kyynelteiden tukos on hyvin yleinen, mutta kyyneltie avautuu yleensä itsestään puolen vuoden ikään mennessä. Tämänkin löydät Wikipediasta, jos ja kun epäilet minua sen kertojana ja etenkin perussuomalaisten sivustolla.

Aikuisten kyynelteiden ahtautumisen vuoksi rähmiviä silmiä hoidetaan alkuun antibioottitipoilla ja tarvittaessa kyynelkanavan huuhtelulla. Mikäli vaiva osoittautuu kuukausia kestäväksi, kyynelkanaviin kohdistuva silikoniputkitus tai leikkaus voi olla tarpeen. Ks. myös erillinen artikkeli Kyyneltietukos googlaten se ihka omasta kännykästäsi ja hoitaen ongelma kuntoon.  

Nauraminen eli nauru on huvittuneisuuden, ilon ja joskus muiden tunteiden ilmaisemista. Nauraessa ihminen tavallisesti avaa suunsa hymyyn, hänen pallealihaksensa supistelee ja silmänsä kaventuvat, ja hän päästelee rytmikkäitä ääniä, kuten “ha-ha” tai “hoh-hoh”. Voimakas nauraminen voi joskus laukaista kyyneleiden eritystä ja jopa lihaskipua. Tämänkin voit varmistaa Wikipediasta alkamatta lukea tätä tukevaa romanttista kirjallisuuttamme tai Arto Paasilinnan hauskoja kirjoja.

Nauraminen on ihmiselle tyypillistä, kun hän kuulee, näkee tai tuntee jotain hänestä hauskaa tai huvittavaa. Nauru voi olla myös reaktio fyysiseen kosketukseen, kuten kutittamiseen. Myös ilokaasun eli typpioksiduulin hengittäminen ja jotkut päihteet voivat aiheuttaa nauramista. Päihteitten jatkuva käyttö on lisääntynyt yli kymmenkertaiseksi sitten lapsuuteni vuosien. Voisi luulla, että nauramme koko ajan ja jokaisen stand up koomikon nähtyämme. Takavuosina siihen vaadittiin Spede Pasasta ja Vesku Loiria. Nyt siis stand up koomikkoa ja runsasta määrää päihteitä.

Nauraminen on joskus tarttuvaa: yhden henkilön nauraminen voi saada toisetkin nauramaan. Stand up komiikka ja päälle nauretut elokuvat ja viihde ovat tätä ilmiötä ja alamme jo kaivatakin näitä naurajia taustalle. Ilman yleisöä ja esinaurajia nauraminen on tylsää. Tätäkin korona ilmiönä on rajoittanut. Emme osaa nauraa ilman esinaurajia katsomossa.

Huumoria ja nauramista sekä niiden psykologisia ja fysiologisia seurauksia ihmisessä tutkiva tieteenala on nimeltään gelotologia. Gelotologia on vahvasti erikoistunut ja voit vaikkapa väitellä siinä tohtoriksi. Sen jälkeen et enää lukisi hauskoja juttuja ja mediaemme kirjoituksia, saati hakisi leipääsi stand up koomikkona tai populistina poliitikkona, hupsuja juttuja kertovana poliitikkona, oli puolue mikä tahansa.  

Tarkoitus

Nauraminen on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, ja sen on arveltu kehittyneen alun perin sosiaalisen kanssakäymisen tarpeisiin, kirjoittaa Wikipediamme. Nauramista käytetään osoituksena ryhmään kuulumisesta – se ilmaisee hyväksyntää ja positiivisia tunteita. Poliittinen puolue on tällainen ryhmä.  Psykologi Sigmund Freudin mukaan nauru on yksinkertaisesti vain tukahdutetun aineksen vapautumista – vitsi vapauttaa tämän tukahdutetun materiaalin, mikä aiheuttaa naurun. Filosofi Henri Bergsonin mukaan ihmiset nauravat ihmisille, jotka taantuvat automaattiseen käyttäytymiseen. Tällöin nauru on ryhmän tapa patistaa kyseinen yksilö ryhdistäytymään, sillä joustamattomasti käyttäytyvä ryhmän jäsen vaarantaa koko ryhmän. Nauramme siis ryhmänä ja kuuluen näin samaan ryhmään. Eläinten kohdalla tavataan samaa ilmiötä. Erään yleisen teorian mukaan ihminen nauraa tilanteissa, jolloin hän näkee itsensä ylempiarvoisena johonkuhun toiseen nähden. Tällöin nauru on ryhmän tapa osoittaa alempiarvoiselle tämän paikka. Tätäkin tavataan myös eläimillä. Ääntelyä ei vain aina kutsuta nauruksi.

Vaikutukset

  1. Ihmisen nauraessa hänen stressihormonitasonsa laskevat, immuunijärjestelmänsä aktivoituu, mielialansa kohoaa ja kivun kokemisensa vähenee. Myös verenkierto ja sydämen syketaajuus kasvavat. 
  2. Nauraminen vapauttaa ihmisaivoissa mielihyvähormoneja endorfiineja. Tämän arvellaan tukevan ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä.
  3. Naurun uskotaan olevan terveellistä, joten naurattamista on käytetty perinteisenä parannuskeinona.

Historiassa tunnetaan ainakin yhdeksän tapausta, jolloin ihminen on kuollut nauruun. Kuolinsyy on usein sydänkohtaus.

 Tämä Wikipedian havainto mainitaan myös tämän päivä lehdessä. Sieltä löytyy myös pohdintoja mitä ihmiset ajattelevat koronasta ja sen muunnoksista sekä rokotuksista. Ne pohdinnat eivät ole tiedettä eivätkä tieteen popularisointia. Niitä lukien en viisastu, mutta saatan saada täysin väärän kuvan siitä, millaisen työn ja tuskan takana syntyvät nämä rokotteet ja niiden käyttöä edeltävät tutkimukset.  Jonkun verran labroja tuntevana ja tiedettä sekä tutkimusta ammatikseni seuraavana, sekä ihmistieteinä että luonnontieteinä, en olisi erityisen huolissani vuoden 2021 rokotteista verrattuna joskus aiemmin käyttämiimme rokotteisiin. Tiede kun etenee nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin Telluksen historiassa.   

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts