Helatorstai ja Mauno Koivisto

18.05.2023

Mitä tekemistä presidentti Mauno Koivistolla on kirkollisten juhlapyhiemme kanssa? Koivisto oli harras kristitty ja teki päätöksen, jossa aiemmin lauantaille siirretty juhlapyhä palautettiin paikalleen. Se oli yksi monista Koiviston tekemistä ratkaisuista. Hän oli ihmisenä poikkeuksellisen fundeeraava ja samalla oikeamielinenkin. Koiviston maailmankuva oli kohdallaan. Hän ymmärsi omantunnonasiat ja hyvät aikomukset: Conscientiae casus – Consilo bono.

Koivistosta on kirjoitettu runsaasti ja kansan mielikuva turkulaisen koulukuntamme kasvatista on melkoisen kohdallaan. Turun yliopistossa vuosikymmeniä työskennellen rinnan Oulun yliopiston ja Luken kanssa antoi minulle mahdollisuuden tutustua Koivistoon etenkin sosiologina ja yhteiskuntatieteilijänä, saman talon tohtorina. Se on kohtuullisen hyvä paikka arvioida ihmisen tapaa tehdä tutkimusta ja tiedettä sekä siirtää se käytäntöönkin. Olkoonkin että Koivisto edusti rintamalla sodan kokenutta ja isäni ikäistä miestä. He ymmärsivät, mitä tarkoitti toimia ”omin luvin”, mitä tarkoitti ”äänetön suostumus” tai ”uskontunnustus”. ”Consilo privato”, ”Consensus tascitus”, ”Confessio fidei”.

Helatorstain palauttaminen kirkollisena juhlapyhänä takaisin muiden arkipyhien joukkoon oli hyvin presidentillinen päätös juuri Mauno Koivistolta. Se vaikuttaa pieneltä, mutta kertoo kyllä paljon suuremmasta. Koivisto oli sitä myös nimittäessään hallituksia ja närkästyessään kassakaappisopimuksista sekä pelin politiikasta. Paavo Väyrynen muistaa tämän ja varmaan myös Pekka Vennamo ministerin urastaan. Siitä jäi monelle myös leima otsaan ja pysyvä trauma. Enää ei toimittu vastoin hyviä tapoja. ”Contra bonos mores”.

Tänään presidentin valtaoikeuksia on Koiviston kaudesta alkaen reippaasti leikattu. Nykyinen presidentti on siitä maininnutkin ja myös pääministerillemme. Presidentin virkaa ei pidä kokonaan nollata ja muuttaa pelkäksi edustukselliseksi viraksi. Urho Kekkosen aika ei toki palaa, vaikka meillä olisi vahva presidenttikin. Ja helatorstai tästä muistutuksena. Seuraavat vaalit ovat juuri presidentinvaalit ja niihin valmistaudutaan tavalla, jolloin istuva presidentti on ikään kuin rampa ankka. Se on vähän kuin vastoin luontoa ja lakia, jumalallista oikeutta. ”Contra naturam”, ”Contra ius et fas”.

Media aloittaa hyvissä ajoin uusien ehdokkaiden seulonnan ja näin on käymässä nytkin. Gallupien kärki on esitelty ja mitään yllättävää siellä ei näyttäisi löytyvän. Suomi elää nyt perinteistä maailman onnellisimman maan aikaansa ja hallituksen kokoaminenkin sujuu perinteiseen tapaansa. Median otsikot ovat nekin odotettuja. Mediayhteiskunta on sallinut, antanut äänettömän suostumuksensa ja samalla siunannut ihmissuvun yksimielisyydenkin. ”Consensus tacitus”, ”Consensus generis humani”.   

Niinpä tänään helatorstai merkitsee uskonnollisessa mielessä Kristuksen taivaaseenastumisen päivää. Jos päivä olisi lauantaina, kaatuneitten muistopäivän yhteydessä, sitä tuskin juurikaan huomattaisiin. Se ei ole vastoin hyviä tapoja. ”Contra bonos mores”.

Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi pääsiäisen ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän aikana, joiden kuluessa hän opetti seuraajiaan. Sen jälkeen Jeesus astui taivaaseen. Se miten tämä vaikuttaa kirkkomme toimintaan ja seurakuntien kykyyn pitää yllä talouttaan, ei ole näkyvä medioittemme otsikoissa. Ei lähelläkään euroviisujen tapaista hälyä cha,cha,cha, tai jääkiekkojoukkueemme pelejä häiriten. Kansakunta on maallistunut ja kirkolliset sakramentit unohtuneet. Tottumuksesta on tullut kansakunnan toinen luonto. Consuetudo est quasi altera natura. Ciceroa lainaten, sen (tottumuksen) voima on suuri. Consuetudinis magna vis est.

Suomessa helatorstai oli aiemmin tärkeä pyhäpäivä, mutta nykyisin sen merkitys on arkipäiväistynyt yhdeksi vapaapäiväksi työviikon lopulla. Sana hela viittaa ruotsinkieliseen sanaan helig eli pyhään. Tuo käsite on Suomessa rapautunut. Olemme arjen kansaa ja pyhyys on pragmaattisella tavalla jätetty kirkolle viran puolesta hoidettavaksi. Jos tämä teksti siirrettäisiin muihin kuin sosiaalisen median sisälle, tässä kohden olisi mainos. Se ehkä kiinnostaisikin. Ei itse teksti. Hippokratesta lainaten: ”Romahdusta edeltää ylimielisyys ja ennen perikatoa mieli ylpistyy” – ”Contritionem praecedit superbia et ante ruinam exaltatur spiritus”.

Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla kylvökauden alkaessa, ja silloin toivottiin jumalilta hyvää satoa. Tuolloin saatettiin sytyttää aukeille paikoille helavalkeita eli kokkoja karkottamaan pahoja henkiä. Ei tuollainen aika enää ketään nuorta kiinnosta, jos ei oikein ikäihmisiäkään. Suurten ikäluokkien vanhuksiamme. He seuraavat kuinka sote rahojamme leikataan. Hoito vaikeutuu ja vanhainkodit voivat nekin huonommin. Ruumis on terve mutta kukkaro kipeä.”Corpus valet sed aegrotat crumena”.

Ei ole oikein hoitajia ja palkat ovat kuopassa nekin. Sote rahat ovat suurin yksittäinen luokka karsittaessa hallituksen menoja valtion budjetista. Ei niitä kunnillekaan enää voi siirrellä. Voisiko verotusoikeutta siirtää maakunnille ja lisätä sotealueiden kokoa samalla? Se vaatisi alueviranomaisilta ja päättäjiltä poliitikkoina jämäkämpää talouden pitoa, kuin mihin valtio verottajana kykenee. Varis ei kuitenkaan noki koskaan variksen silmää. ”Cornix cornici nunquam oculos effodit”.

Presidentti käytti valtaa

Helatorstaita on siirrelty poliittisilla päätöksillä, sillä 1970-luvun alussa muun muassa helatorstai siirrettiin perinteiseltä paikaltaan lauantaiksi. Näin voitaisiin toki tehdä myös sotelle ja sen virheille. Itse käynnistäisin keskustelun sotealueiden yhdistämisestä suuremmiksi yksiköiksi. Toki tekisin näin myös pienten kuntiemme kohdalla. Oman aikamme teknologia ei vaadi kunnantaloja jokaisen kirkonkylän yhteyteen. On muutakin työtä kuin hautausmaiden hoito. Se, että väistää suurempaa ei ole pienemmälle häpeäksi. ”Cedere maiori non est pudor inferori”.

Siirto takaisin torstaille tapahtui periaatteessa vuoden 1986 alussa vahvistetun kirkkolain muutoksen myötä, mutta käytännössä lain voimaantulo siirtyi vuoteen 1992 silloisen presidentin Mauno Koiviston (sd.) päätöksellä. Hieman samaan tapaan Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja tunnusti aikanaan Itämeren maiden itsenäisyyden. Natojäsenyys oli sekin vain ajan kysymys. Kun valitsemme poliitikkojamme, varokaa yhden kirjan ihmistä. Cave ab homine unius libri. Tämä koskee myös väitöskirjoja.

Aika ja paikka oli odotettu eikä nykyisen hallituksen tehtävät ole erityisen poikkeavia, päinvastoin. Virkamiehet hoitavat ja asiantutijat antavat lausuntonsa. Onnea uusille ylioppilaille, huikeita suorituksia ja todella vaativien kokeiden kautta valmistautuen. Tervetuloa jatkamaan yliopistoihimme. Seurasin mielestäni hyvinkin läheltä kirjoitustenne sisältöä ja vaatimustasoa.  Rimaa ei ole laskettu, päinvastoin. Nyt vain nälkä on ruuan mauste: Cibi condimentum fames est. ”Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin! Citius, altius, fortius!

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts