Onnen onkijat

Kel’ onni on se onnen kätkeköön, ei taida pitää paikkaansa. Huffigton Post on luokitellut kymmenen teesiä, jotka onnelliset ihmiset tekevät toisin kuin onnettomat ja niihin kuluu mm. sosiaalinen avoimuus ja ystävät, epäilemättä myös onnen hetkien jakaminen ja juuri niistä hetkistä nauttiminen. Kiitollisuus nykyisyydestä ja kyky kerätä hyviä kokemuksia, selviytymisstrategioita myös vaikeina aikoina, on onnellisen elämän salaisuuksia. Ikävät asiat eivät kestä ikuisuutta.

Kulttuureja yhdistävä yhteinen haaste

Onnellisuutta on tutkittu ja pohdittu läpi ihmisiän ja kaikissa kulttuureissa. Demokritos, Aristoteles ja Platon filosofoivat siitä siinä missä Freud ja vaikkapa oman aikamme käytännön filosofi Timo Airaksinen kirjassaan “Onnellisuuden opas”.

Fred Friedmannin “What is this thing called happines? ja Jonathan Haidt ovat tuoreimpia “Onnellisuushypoteesin” kirjoittajia. Kirja löytyy myös suomeksi käännettynä.

Onnellisuusprofessorimme Markku Ojanen hakee onnen salaisuutta hyvinvoinnin kautta ja antaa myös neuvoja miten edistää omaa onneaan. Lukeminen ja muilta oppiminen kannattaa aina, myös onnen onginnassa.

Positiivinen psykologia vai itsepetos?

Yhteistä kaikille onnen etsijöille, alan kirjallisuutta seuraten, on positiivisen psykologian ja käänteisen psykologian keinot ja alan teoriat. Onnella on ikään kuin viholliset, kääntöpuoli, joita olisi vältettävä ja aito onnellisuus on muuta kuin kuvitteellinen ja usein rahaan tai mammonaan liitetty elämä. Rahat ja materia kun tuovat mukanaan myös onnettomuutta.

Läntinen filosofia ja Freud liittivät jo varhain onnen osaksi rakkautta. Onnellisuus oli tavallaan rakkauden jatke, kaipuu hyvään joka puuttuu. Onnellisuus oli samalla aidon rakkauden tuoma tulos tai hyviä tekoja tekevän ihmisen elämän eettinen päämäärä.

Näin hyveellinen ihminen oli samalla onnellinen ja etenkin kirkon opit liittyivät tähän moraaliseen normistoon. Onnellinen ihminen iloitsi siitä, mitä hänellä oli, ei niinkään siitä, mitä häneltä puuttui näin koko ajan uutta hakien tai sairaalloisesti kadehtien. Kateus on onnen vihollisia siinä missä muutkin kuolemansynnit.

Kognitiivisen psykologian edustajat taas toivat esille ihmisen tavan kieltää sellaista jonka saavuttaminen oli vaikeaa tai mahdotonta ja taipumusta muuttaa asenteita hakien onnea tyyliin: “Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Näin asenteita muutettiin ja onni löytyi alempaa kun rima oli liian korkealla, marjat tavoittamattomissa puun yläoksilla.

 Parisuhteet ja yhteisön merkitys

Läheiset ihmissuhteet ja parisuhde ovat yleensä onnellisuuteen liitettyjä ja niihin panostamista pidetään järkevänä. Avioliitossa elävät kotiäidit ovat tutkimusten mukaan onnellisempia kuin muut työssäkäyvät. Yksin elävät miehet ovat onnettomampia kuin yksin  elävät naiset.

Talouskasvu lisää yleistä onnellisuutta siinä missä työ ja samalla eliniän odote kasvaa sekin. Suomalaiset ovat Euroopan yksi onnellisimmista kansoista muiden pohjoisten kansojen tapaan ja usein talouden liberalisointi liitetään onnellisuuteen.

Lottovoitto tuo onnen tunteen hetkeksi, mutta sama tunne saavutetaan paljon pienemmälläkin voitolla. Lopulta tunne palaa vanhalle tutulle tasolleen ja se seilaa kahden ääripään välillä, jossa persoonallisuus ja muut kykyrakenteemme sekä opitut tai ehdollistetut refleksimme ohjaavat geenien tapaan elämyksiämme. Mitä paremmin ne tunnemme sitä onnellisempia voimme olla ja samalla koulia itseämme. Onni on pitkälle opittu kokemus ja elämäntila jolla on omat sääntönsä silläkin.

Onnellinen maa kaamoksessa

Vuonna 2007 Suomi listattiin jopa maailman toiseksi onnellisimmaksi maaksi maailmassa. Hieno saavutus näin pimeässä ja kylmässä ympäristössä. Miten onnettomia mahtavat muut ollakaan?

Tuon jälkeen onnellisuus on alkanut laskea ammattimasentajien päästessä valloilleen. Suomalainen melankolinen kulttuuri ruokkii masennusta ja kuuntelee ikäviä puhuvia ihmisiä, asiantuntijoitaan. Positiivisia ennustava asiantuntija ei ole oikein uskottava Suomessa. Politiikka ja valtion velka alkavat olla sama asia, Sailas ainut uskottava asiantuntija. Vartiainen hänen haastajanaan meni ja pani paremmaksi.

Onneksi parlamentarismiin kuuluu myös oppositio. Ongelmana on vain se etteivät suomalaiset näytä tutkimusten mukaan  tietävän, ketkä ovat hallituksessa ja ketkä opistossa. Näin vaaleissa onni ei voi lisääntyä äänesti ketä tahansa. Onnen ehtona parlamentarismissa on yhteiskunnan mekanismien tunteminen ja niiden saavuttamien tulosten myös jonkinasteinen seuraaminen.

Yksilötason onni ei ole kollektiivinen tuntemus

Yksilötasolla onni on persoonallinen mutta myös sosiaalinen ilmiö ja sitä pidetään koko elämän läpitunkevana tunteena siitä, että elämä on hyvää. Freud katsoi sen liittyvän etenkin työhön ja rakkauteen, omien arvojen mukaiseen elämään.

Vahvat ystävyyssuhteet ja terveet selviytymisstrategiat tukevat onnen kokemusta. Omista saavutuksista on osattava iloita ja onnelliset ihmiset osaavat keskittyä elämänsä hyviin asioihin ja ne kantavat myös yli traumaattisten vaiheitten.

Kaikki meistä kohtaavat ikäviä asioita, jolloin optimistit eivät tuhlaa niihin kohtuuttomasti energiaansa. He eivät anna yhden asian vaivata mieltään ja näkevät muita paremmin kokonaisuuden, hallitsevat omat vahvuutensa sekä rakentavat itselleen oman elämäntyylinsä mukaisen elämän. Tavara ei sellaisenaan tuo onnea vaan voi jopa tuottaa onnettomuutta pelkkänä päämääränä. Onni ei ole pelkkää mediaviihdettä ja itsensä viihdyttämistä. Narsismi osana onnea on persoonallisuuteen liittyvä ilmiö ja sen häiriöt estävät onnen kokemuksia. Tunne-elämän häiriöt ovat kasvava osa onnen katoamista ja masennus vaikein sairauksistamme.

Terveyden ylläpito ei ole vain liikkumista vaan myös hyviä töitä ja kiitollisuutta, kyky hymyillä ja iloita myös muiden mukana ja muiden onnesta. Onnellinen ihminen  osaa näyttää myös onnensa, hymyillä. Onnen ja tunteen siirto ovat keskeinen osa tätä käsitettä ja sitä tulisi palkita kaikin keinoin. Ei toki päinvastoin. Me kyllä tunnistamme onnen tuottajamme ja tiedämme koska sellainen on läsnä tai katoaa joukkueestamme kuin pitkä avainpelaaja koripallojoukkueestamme.

Onnen tuottaminen on keskeinen osa myös omaa onnea. Uskonnolliset tunteet lisäävät onnea siinä missä jumaluuden löytäminen oman egon yläpuolelta. Onnellinen ihminen loistaa ympärilleen ja luo karismaattisen  tuntemuksen, hän innostuu helposti ja osallistuu   perheenjäsenenä, naapurina ja ystävänä torjuen näin omaa alttiuttaan masennukselle omien arvojensa, vahvuuksiensa ja elämäntyylinsä mukaisesti.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts