Tekijä: Matti Luostarinen

Agricola ja algoritmit Sinä ja me muut: Suomi on pragmaattinen kansakunta. Näin me toistelemme toisillemme väsyksiin saakka. Se on tunnettu aina ja hyväksyttävä. Siirryimme Kekkosen ajan Suomesta Natoon kansakunnan omana yksimielisenä liikkeenä ja lopulta hetkessä. Suomen kulttuuri perustuu luonnollisesti luontoomme jasen liikkeisiin, mutta myös kulttuurisesti onomatopoeettiseen kieleemme, joka on kaiken lisäksi suvutonkin. Se ei paljoa poikkea saamelaisten käyttämästä. Tuo kulttuurimme ja etenkin kielemme on tarjonnut mahdollisuuden asemoitua myös tekoälyyn jatkona verbaalista erikoisuuttamme. Kielemme rakentajat olivat…

Algoritmit ja suomalaisuus – tekoäly ja Agricolan Suomi GIS ja yhdyskuntasuunnittelumme Suomessa tekoälyn ja systeemiajattelun omaksuminen onkin luontevaa, koska taustalla on jo vahva pohja teknologian ja luovan yrittäjyyden innovaatioille. Ekoyrittäjyys ja klusterimallit, jotka ovat syntyneet osana suomalaista taloutta ja kulttuuria, tarjoavat vahvan perustan kehitykselle. Vaikka pragmaattisuus on selkeästi osa myös suomalaista mielenmaisemaa, systeemiajattelun ja luovan teknologian yhdistäminen voi nostaa Suomen aivan uudelle tasolle – ei vain teknologiassa, vaanmyös kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Vai mitä tästä ajattelee…

Algoritmikuninkaan aikaan – Agropoliitasta rottakuninkaan kautta algoritmikuninkaaksi. Johdanto Olemme ehtineet kirjoittamattoman kirjani lukuun numero L (50). L=50, C=100, D=500, M=1000. Näillä evästyksin etenemme jatkossa käyttäen molempia merkintöjä. Koska ”Kirjoittamaton kirja” on loppuluvuissaan ja lähdekirjallisuuden viimeisissä virsissä, luvut alkavat mielestäni lähestyä puolimatkaa kirjoittamattoman kirjan lopullista laajuutta. Täyttäessäni heinäkuun kymmenes 75-vuotta toivoisin kirjan olevan myös muuta kuin kirjoittamaton. Olemme näet edenneet kohtuullisen ripeää tahtia ja kiirettä vaatii vain kirppujen jahtaaminen, eilistä et kiinni saa, huomista et pakoon…

Tulevaisuuden Suomea etsimässä Biologit tuntevat rottakuninkaan ilmiönä, jossa luonto on tehnyt rottaperheelle vaarallisen ansan ja taikauskoinen kansa löysi siitä aihetta hakea maailmanlopun merkkejä. Hännistään kiinni hirttäytyneet rotat on tosin hyvin harvinainen ja kun sellainen kohdattiin, taikuskoiset alkoivat hakea taivaalta maailmanlopun merkkejä. Oma aikamme ja sen mediat ovat niin ikään hakemassa yhtenään merkkejä, joista tekoäly algoritmeineen on erityisen taitava yhdistämään vaikkapa kirjani rottakunikaasta sen jälkeen julkaistuun algoritmikuninkaaseen. Näitä rinnakkain viljellen algorimisen toimeliaisuuden ja robotiikan lainalaisuudet on…

Kirjoittamaton kirja: osa XXXXVIII Rottakuninkaasta algoritmikuninkaaksi Edellinen kirjani muistelmineen ja sitä edeltäneet ovat tulleet tutuiksi pohdinnoistani tekoälyn kanssa. Vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tämä keskustelu käytiin laboratorioissamme ja omalla kohdallani työskennellen kahdessa yliopistossa ja niissä hyvin erilaisissa tiedekunnissa sekä tämän ohella tutkimuslaitoksissammekin. Niinpä oli odotettavissa että se keskustelu, jota kävimme globaaleissa konferensseissa ja kongresseissamme tulisi vielä eräänä päivänä koko kansan ihmeteltäväksi ja alkaen algorimeistamme. Olen käsitellyt tätä keskustelua kirjoissani vuosilta 2020 alkaen ja eristyksissä täyttäessäni…

Oman aikamme esipuhe Millaisen esipuheen Homo sapiens pitää tänään ja millainen sen kuluisi olla Home nexuksen pitämänä? Tätä me pohdimme jo aiemmin kirjassani ja nyt myös tiede pohtii sitä tyyliin, miksi nukumme ja kuinka älykäs elämä ei vaadi aivoja. Kuinka nettihuijari vie rahamme ja teollinen timantti on kovempi kuin aito. Parittelukin kasvokkain on poikkeavaa ja älykäs elämä ei vaadi aivoja. Suomen tiede on sekin retuperällä, apinakin nauttii alkoholista, milloin aloimme laulaa ja aurinkokunnassamme kiitää vieras…

Homo Nexus ja eksonentiaalinen ihminen – Luovuuden renessanssi Haasteet kirjailijoille:Kilpailu huomiosta: Kirjailijat joutuvat kilpailemaan algoritmien suosiosta ja panostavat pintapuoliseen viihteeseen. Algoritmit saattavat suosia tietynlaisia tekstejä, kuten kevyttä ja nopeasti luettavaa sisältöä, mikä voi syrjäyttää syvällisempää tai monimutkaisempaa kirjallisuutta. Sisällön automatisointi: Tekoäly on jo nyt kykenevä tuottamaan perustason tekstejä, mikä saattaa tehdä kirjailijoiden työstä tietyissä genreissä tai muodoissa vähemmän ainutlaatuista. Tämä voi herättää kysymyksen, miten inhimillinen luovuus ja kirjallinen tyyli säilyvät, kun koneet pystyvät jäljittelemään niitä…

Vapaaseen tahtoon: retofuturistiseen aikaan Retroversiosta retrofuturistiseen aikaan - Vuoden 2024 kirjojeni kooste tuo yhteen kuusi teosta, jotka tarjoavat syvällisen katsauksen teknologian, yhteiskunnan ja kulttuurin nykypäivään luodaten myös tulevaisuutta. Teknologian rooli vuoden 2024 muutoksissa oli mullistanut uutisoinnin, tekstintuotannon, kuvituksen ja lukutottumukset. Niinpä myös tämä teos muistelmakirjanani vie lukijan syvälle poikkitieteelliseen maailmaan, jossa luonnontieteet, teknologia, algoritmit ja robotiikka sulautuvat yhdeksi voimakkaaksi kokonaisuudeksi. Yksilö ei ole vain ajattelija, vaan myös toteuttaja - luoden uudenlaisia mahdollisuuksia ja avaamalla ovia…

1. Suojele kirjailijan brändiä hinnalla millä hyvänsä Pitkän uran tehneelle kirjailijalle suurin riski ei ole tekniikka vaan uskottavuus. Älä myy kirjaa “AI-kirjana”, Myy se uutena vaiheena kirjailijan työssä. Kehystys: “Kirjailija on laajentanut työskentelytapojaan tekoälyn avulla – mutta ääni, valinnat ja vastuu ovat edelleen hänen.” Tämä rauhoittaa vanhat lukijat. 2. ChatGPT kulissien taakse, ei eturiviin Tässä tapauksessa paras paikka AI:lle on: ideointi, rakenteet, vaihtoehtoiset näkökulmat, kielen hiominen, faktatuki. Ei markkinointikärjeksi (ainakaan aluksi). Esipuheeseen tai jälkisanoihin riittää…

Kirjailijaelämää – saamelaiselämää Suomessa Henkilö joka ei lue mitään on sivistyneempi kuin se joka lukee vain sanomalehtiä. Thomas Jefferson Kirjailija ei elä hänkään ilman tuloja ja hänen toimeentulonsa liittyy kirjojen myyntiin. Myynti-hinnasta noin viisi prosenttia kilahtaa kirjailijan kukkaroon. Tosin verot siitä on maksettava ja joskus kirjan kirjoittamiseen liittyy siihenkin menoeriä. Siihen tuo viisi prosenttia ei tahdo riittää. Etenkin jos kustannat itse kirjasi. Näin tulos on aina tappiollinen ja kirjailija pyrkii hankkimaan apurahoja kilvan tuhansien kilpailijoittensa…