Blogi

Gallupdemokratiaa – manipulointiako ja mediaviihdettä

  Gallupeja seuraava mediaviihde ummistaa silmänsä niiden luonteelle. Tuloksia käytetään sellaisenaan jo hallitusta tehtäessä ja pyritään vaikuttamaan myös näin itse vaalipäivän tulokseen. Gallupin tekijän ja alan tutkijoiden tulkintoja ei edes siirretä oman lehden sivuille. Näin gallup toteuttaa itse itseään ja on manipuloiva. Moni haluaa seurata sen voittoisaa puoluetta, olla mukana voitonjuhlassa. Väline on ikivanha ja etenkin nykyisen kritiikittömän ja markkinoiden korruptoiman viihteellisen median käyttämä myyntikeino. Vanhan puolueen pysähtyneisyyden aikaa Viimeisimmät gallupit kertovat, kuinka noin 40…
Read More

Media on viihdettä jota poliitikkona tai mediatutkijana on pakko seurata

Hesarissa on professori Heikki Hiilamon kirjoitus, kuinka esitetty soten rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. Mustan judokavyön hankkinut sosiaalipolitiikan professori todistaa, aivan oikein, kuinka kapitaatiomaksu on epäreilu syrjäisiä ja köyhiä, vanhusten asuttamia kuntiamme kohtaan ja suosii keskusten rikkaita kuntia. Kuinkas muutenkaan, kun kyse on kokoomuksesta. Sillä pyritään vain kuntaliitoksiin ja se taas ei johda mihinkään, kun naapurissa on toinen köyhä kunta. Ylipäätään kunnallisveron käyttö valtionveron ja -osuuksien sijasta on sekin epäoikeudenmukainen ja köyhien sekä vaivaisten kiusaamista. Hieman sitä…
Read More

Poliittisen kevään ylilyöntejä välteltävä

  Katsoin vanhoja lehtikirjoituksia ja kohdalle osui 50-vuotishaastattelujani. Kaleva oli otsikoinut artikkelinsa tyyliin “Kuuden professuurin mies”. Tekstistä selvisi, että olen hankkinut pätevyyksiä eri yliopistoihimme, sen tiedekuntiin, kaikkiaan kuuteen eri virkaan ja ainelaitokseen. Nykyisin noita pätevyyksiä taitaa olla kymmenkunta ja samalla mukaan tuli myös toinen väitöskirja. Se oli sinänsä turha, kun professorin pätevyys ko. tiedekuntaan tai laitokseen edellyttää noin neljää väitöskirjan tasoista ja laajuista työtä ja dosentuuri hieman vähemmän. Näin ainakin silloin, kun ensimmäisen pätevyyteni sain…
Read More

Perjantai kolmastoista päivä

Kolmetoista on huonon onnen luku ja perjantai muutenkin muita kehnompi, kertovat tilastot. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet sen jälkeen, kun oli ensin lähettänyt heille krijeitään, jotka tuli avata vasta 13. lokakuuta 1307. Hän syytti kirjeissään temppeliherroja saatananpalvonnasta. Herrat vangittiin ja poltettiin roviolla. Tuo päivä oli kehno avata kirjeitään herraksi syntyneenä. Riskejä on syytä varoa. Kun runnotaan läpi sotesotukuja ja kuntahimmeleitä, syntyy riskit unohtavaa epädemokratiaa. Lakiesitys menköön uuteen valmisteluun ennen kuin kunnissa…
Read More

Vaalit Hämeessä

  Vaalit lähestyvät ja samalla kurkien tanssi. Kaikki se, mitä tähän saakka kentällä on kohdannut tutkijana, kirjailijana, politiikkaa 40 vuotta ammatikseen seuranneena, on varpusten tanssia. Kun kurkien tanssi alkaa, varpuset poistuvat näyttämöltä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös Hämeessä sitä, että kentälle saapuvat virkaansa puolustavat istuvat kansanedustajat tukijoineen. Peli kovenee, rahaa alkaa liikkua ja myös poliittiset virkamiehet ovat mukana antamassa oman tukensa rakenteellisen korruption laariin. Jokainen virkansa puolueen kautta hankkinut on velkaa sen puolueelleen. Samoin ne, joille…
Read More

Kynttilänpäivänä

  Laura Ingalls Wilder syntyi 7. helmikuuta Wisconsinissa, Pepinin pienessä kylässä sen pohjoisissa metsissä. Hän kuoli siellä niin ikään helmikuussa 90 vuotta myöhemmin nimekkäänä kirjailijana. Kirjailija hänestä tuli oman tyttären kehotuksesta julkaista kirjoituksiaan synnyinkylästään ja pienestä Dakotan De Smetin kaupungista. Syntyi esikoinen nimeltä “Pieni talo suuressa metsässä” (Little House in the Woods). Sitä seurasivat romaanit “Farmarin lapset”, “Pien talo preerialla”, “Luumujen poukama”, “Hopeajärven rannalla”, “Pitkä talvi preerialla”, “Pieni kaupunki preerialla”, “Onnen kultaiset vuodet” ja “Neljä…
Read More

Saamelaisten kansallispäivä

  Helmikuun kuudes on saamelaisten kansallispäivä. Helsingin Sanomat (6.2) sivuuttaa sen todeten, kuinka stadi on Suomen suurin saamelaiskylä. Citysaamelaisten kielipesässä puhutaan melkein pelkkää saamea siinä missä Helsingin kaikissa muissakin pienten kielialueiden ahtaissa ja unohdetuissa lähiöiden ghetoissa, Itämeren helmen syleilyssä. Me emme ymmärrä saamelaisen kulttuurin juuria ja heidän oikeuksiaan. Puhumme kyllä omistamme ja teemme saamelaisista pilkallista “nunnuka nunnuka” -viihdettä. Kulttuurien yhteinen sinfonia yhdistää Saamelainen kulttuuri ei ole kuitenkaan kuolemassa ja kieli on palaamassa. Kulkiessani Samuli Paulaharjun…
Read More

Rahaa on vaikka kreikkalaisille jakaa

    Hallitus on henkisesti jo luovuttanut. Rahaa olisi, mutta onko näkymiä? Tässä maan päälehden kahden viimeisen päivän otsikkoja pääkirjoituksina. Ei ne siitä ole paljoa muuttuneet sitten Kataisen hallituksen hajottua pakolaishallitukseksi. Eurooppa oli jo aikoja ajautunut kahteen ääripäähän ja repivä keskustelu välikysymyskeskustelussa Kreikasta paljasti jällen kerran, kuinka Tanskaan vyöryy rahaa ja Kreikan uusi johto etsii sopua kaoottiseen talouteensa. Ei juu vaarinhousut Eurossa ja Ukrainassa kriiseinä yhteistä on sekä historia että tulevaisuus. Kun kriisi jatkuu se…
Read More

Tiede- ja eurousko koetuksella

Viikkolehdessä toimittaja pohtii tiedeuskoa. Hän ei ole aivan varma uskoako rasvakeskustelussa heitä, joille Pohjois-Karjala projekti oli uran komea huippu ja tapa tulla nimekkäiksi vai Valion eläinrasvan puolesta puhuvia tiedeihmisiä. Hän olettaa tieteen olevan samaa uskon asiaa kuin hänen protestanttinen oppinsa. Tieteilijät pyrkivät kaupallisessa maailmassa vakuuttamaan muut totuudellaan eivätkä poikkea siten enää poliitikoista. Kaupallisen median ongelma on sekin juuri tuossa kaupallisuudessa. Ketä siis uskoa? Relatiivinen totuus Tieteen tulokset ovat suhteellisia. Ne kertovat tieteen kehityksestä ja kumotaan…
Read More

Paluu juurille alkamassa

Kun Perussuomalainen liike syntyi, maailmalla alettiin jo aiemmin puhua käsitteestä “juuret”. Neekeriorjista tehtiin kirja, josta kuvattiin komea myös suomalaisia herätellyt sarja, “Roots”. Murray Palmer Haley (Alex Haley) oli lyönyt kirjailijan itsensä läpi hakien oman sukunsa juuria, Kunta Kinten afrikkalaista maailmaa. Hieman aiemmin olin valmistellut väitöskirjaani kysellen Karjalan siirtolaisten elämästä ja lopulta todellisten pakkomuuttajien ankaraa kohtaloa Sompion altaiden alle kotinsa menettäen sekä samalla vieraillen myös Voltan ja Kariban suurilla allasalueilla Afrikassa. Käsite ihmisen juurista, paikkaleimautumisen synnystä…
Read More