Uncategorized

Ilmastomuutoksen yhteydessä puhumme ja kirjoitamme usein ilmiöstä, jossa juna on jo mennyt ja parhaatkaat toimenpiteemme nyt ja lähitulevaisuudessa eivät voi sitä pysäyttää. Tällöin esille on tuotu keinoja, jolloin muutoksen sijaan paneudutaan sopeutumiseen. Tämä ajattelu, liki maailmankuva, pitää sisällään toimenpiteitä, jotka helpottavat tätä sopeutumistamme jarruttaen samalla ilmastomuutoksen rajuutta ja aikatauluakin. Samalla lisäämällä tiedotusta ilmiön peruttamattomuudesta ja pelkokerrointa nostaen voimme herättää epäluuloa toimenpiteiden järkevydestä. Kuhuskenaariot ja maailmanlopun tunnelmat ovat iselleni tuttuja jo 1950-luvulta ja viimeistään vaiheessa, jossa…

Pseudotieteelliset nelikentät Jotta ymmärtäisimme, miten vuoden 2019 pandemia, Covid 2019, vaikutti suomalaisen yhteiskunnan elämään, palautan meidät siihen henkiseen ilmastoon, jossa maamme mediat ja tiedeyhteisö tutkijoineen tuolloin eli vuosikymmen aikaisemmi. Teen sen tuolloin marraskuun aikaan kirjoittamieni kahden esseen kautta. Ne kun selittävät myös sitä henkistä ankeutta, jonka tuloksena syntyi ns. menetetty vuosikymmen. Toki se taustoittaa myös vaikkapa sitä, miksi huippu-urheilua edustavat kouluttajamme ja heidän tuloksensa jäivät kovin laihoiksi tätä aikaa seuraavissa olympialaisissa tai yliopistojamme, joista vain…

Talebantien taistelut ovat omiamme. Kun Suomi täytti sata vuotta, kirjoitin aiheesta luonnollisesti kirjan, ”Finland’s big year 2017- Suomi 100”, joka oli koottu sadasta kirjastani. Suomen tarina muistuttaa siinä erehdyttävällä tavalla Silkkitien varrelle eksyneiden kansakuntien kertomuksia. Syntyy sekä luonnonmaantieteeltään ja vauraudeltaan että aluetaloudeltaan, talous- ja sosiaalimaantieteeltään sekä geopolitiikaltaan sellaisia houkutuksia, jotka rikkovat tämän Silkkitien varrella asuvien ihmisten normaalin elämän. Jopa me suomalaiset olemme osallisia näissä houkutuksissamme. Eivätkö omat murheet ja vaikeudet riitä? Kirjoitin puolileikilläni, kuinka matka…

Odottaako meitä vielä kurjuusindeksikin? Suomalaisittain vuosi 2011 oli traumaattinen ja toki myös vuosi 2009. Maailmalla taas kauhisteltiin enemmän vuotta 2011, jolloin Mayakansan ennusteet alkoivat tulla tutuiksi. On aika tehdä kurkistus vuoteen 2012 ja muistella aikoja, jolloin kirjoitin medioihimme käsitteestä stagflaatio – ilmiöstä, jota ei kuuluisi olla olemassakaan. Tänään Wikipedia ohittaa sen lyhyesti näin: Stagflaation esiintymisellä Yhdysvalloissa 1970-luvulla on suuri historiallinen merkitys taloustieteissä. Stagflaatio ilmiönä oli ristiriidassa taloustieteen keynesiläisen koulukunnan kehittämän Phillipsin käyrän kanssa. Phillipsin käyrän…

Spatiaalista identiteettiä hakemassa Ensimmäisen väitöskirjan yhteydessä jouduin käymään läpi suuren määrän ilmiöitä, joissa ihmiset olivat menettäneet identiteettinsä suhteessa maantieteelliseen alueeseen. Ilmiö liittyi pakkomuuttoihin, joissa kyse oli myös juurien katoamisesta rakennettaessa tekoaltaita, Suomessa etenkin Lokan ja Porttipahdan tekojärviämme. Niiden alta joutui muuttamaan kyläkunnittain ihmisiä ja muutto oli siten traumaattisempi kuin vaikkapa sodan vuoksi evakkoon joutuvien kohdalla. Heillähän säilyy toivo paluusta ja synnyinseudut juurineen ovat kuitenkin olemassa, niitä ei ole hukutettu olemattomiin. Maailmalta löytyi toki runsaasti näitä…

Perussuomalainen viikonloppu Perussuomalaiset kokoontuvat puoluekokoukseensa viikonloppuna Seinäjoelle. Puolue on minulle tuttu lapsuudestani, jolloin lausuin runoja SMP:n tupailloissa Pohjois-Savoa kiertäen. Toki lausuin niitä muidenkin puolueiden tilaisuuksissa, mutta Veikko Vennamon perustama liike oli hänen vaalipiirissään mielenkiintoisin. Elimme 1950-lukua ja 1960-luvun alkua. Puolue perustettiin Pieksämäellä vuonna 1959. Olen mahdollisesti ainut elossa oleva tuon kokouksen kokenut ja tunnen sympatiaa suomalaista pienviljelijää ja talonpoikaa sekä Karjalan evakkoja kohtaan. He kun olivat tuon puolueen runkona ja kaukana tästä nyt kokoontuvasta puolueen…

Otsikko on kirjoituksestani 2000-luvuna alusta. Ei ole olemassa hyvää käytäntöä ilman hyvää teoriaa ja 1970-luvun jokien rakentaminen ja koskisodat päättyi Lapissa ottamalla selvää, mitä kansa jokilaaksoissa ajattelee omista päättäjistään. Tulos oli hätkähdyttävä ja paikalliset suuret maakunnalliset mediat julkaisivat sen näkyvästi ja vielä kylä kylältä erikseen. Järjestettiin kyläkokoukset, perustettiin kylätoimikunnat. Vain kolmasosa jokivarsien vastaajista oli hyväksymässä omat paikkalliset päättäjät ratkaisemaan jokensa kohtalot. Kun sen esittää karttoina ja graafisesti kylä kylältä, päätöksenteko siirtyi sinne missä vielä oli…

Kirjoitus ja lukeminen on duunia, jota on koko ajan kehitettävä ja löydettävä uusia menetelmiä ja myös välineitä sen käyttöön. Sama pätee tieteisiimme ja tutkimusta, metodien hakua ja kehittelyä, niiden syventämistä uutta haettaessa, ei päinvastoin. Muodikasta on puhua ja kirjoittaa poikki- ja monitieteisesti, mutta usein hakematta siihen alan koulutusta, väittelemättä useammassa tiedekunnassa. Se kun on valtavan työlästä ja välillä on unohdettava yhden tiedekunnan opit tyysti, oppiaksesi toisen tiedekunnan tarjoamat välineet. Niitä ei saa koko ajan kyseenalaistaa…

Takana on taas yksi olympiadi ja menestyksemme on liki sama kuin jo pidemmän aikaa. Kun sitä vertailee muuhun Pohjolaan, olemme kokonaan oma saareke vailla mitalisteja ja laajaa menestystä oli laji miltei mikä tahansa. Olympian kisat kun mittaavat hyvin laajalla tavalla kansakuntien ammattimaisen osaamisen niin välineurheilussa kuin perinteisissä lajieissammekin. Mukana on myös kokonaa uudet lajitkin, modernisaatio miehiä ja naisia punniten. Elitiin ja modernin maailman nuorten valitsemat. Ei vain näitä perinteisiä ja meille tuttuja menestysajoiltamme ja niitä…

Raskaan sarjan uusmedian kirjoittajat. Olympialaiset päättyvät tänään ja tuli jatkaa matkaansa kohti Eurooppaa ja omaa Unioniamme. Japanilaisten kisat muistetaan jatkossa muusta kuin urheilullisista saavutuksistaan. Eurooppalaisten kisoista etenkin Berliinin kisat muistetaan kokonaan muusta kuin urheilullisista ponnisteluistamme. Mukana kun kisoja seurasi muuan Adolf Hitler. Itse kisoista mieleenpainuvin suoritus nähtiin pikamatkalla ja pituushypyssä, Jesse Owens ja hänen suorituksensa. Tokio muistetaan sekin nyt jo toisista kisoistaan. Edellisistä suomalaiset muistavat Pauli Nevalan ”kaamean heiton” jota itse seurasin radiosta kuten muutkin…