Uncategorized

Mediakratia vaiko meritokratia – aika valita nobelistimme. On se hetki vuodesta, jolloin ruotsalaiset jakavat Nobelejaan. Niistä kiinnostavin on rauhan ja kirjallisuuden Nobelit. Tänä vuonna lääketieteen Nobelin oletettiin jaettavan osana pandemiaa ja odotetusti erehdyttiin. Jopa palkinnon saaneet vaikuttivat yllättyneiltä, vaikka huomionosoitus kosketuksen ja lämmön aistien tutkijoille perustui myös perustutkimukseen ja tieteen ytimeen. Nämä David Juliuksen ja Ardem Patapoutian löydökset kun käynnistivät läpimurtolöydöksiensä kautta kokonaisen tutkimusaallon. Kykymme aistia kosketusta, mutta myös kuumaa ja kylmää, lämmön vaihtelua saunassa…

Mikkelinpäivä ja viikko ennen Aleksis Kiven päivää, suomalaisen kirjallisuuden päivää Mikkelinpäivä on sopiva hetki pysähtyä vetämän henkeä ja tekemään yhteenvetoa siitä hetkestä, jota seurasi menetetyn vuosikymmen vuodet. Ne päättyivät lopulta globaaliin pandemiaa. Kirjoitin menetetystä vuosikymmenestä kirjan samoin kuin Suomen täyttäessä sata vuotta, käynnistäen sen Ruotsin kuninkaittemme ajoista ja jatkaen Venäjän tsaareihin ja lopulta omiin presidentteihimme. Se oli järjestyksessä sadas monografinen kirjani ”Finland’s big year – Suomi 100”. Luetuin kirjani ennen sitä oli kuitenkin juhlakirjani, täyttäessäni…

Erilainen elämä – erilaiset muistelmat Forssan Lehden (29.9.2021) sivuilla on lyhyt kirja-arvostelu, jonka laatijana on lehden vuosikymmeniä paikallisia poliitikkoja kritisoinut savolainen ”kurmoottaja”, jollaiseksi hän itseään usein kuvaa. Kun Savo jaetaan länteen ja itään, etelään ja pohjoiseen, hänen paikkansa kielellisesti sijoittuu Länsi-Savon suunnalle. Se eroaa Itä-Savosta ja sen vuosisataisesta historiasta. Takavuosien kilvoittelussa Länsi-Savo mediana oli mahdollisimman kaukana Itä-Savosta lehtenä. Itä-Savo oli oman sukuni omistama ja veimme lehden digiaikaan ensimmäisenä medianamme jo 1980-luvun alkupuolella. Helsingin Sanomat hoiti…

Miina Sillanpään päivänä Miina syntyi Jokioisissa, hänen hautamuistomerkkinsä on Jokioisten kirkon sisääntulon vieressä. Hän oli pitkäaikaisin naiskansanedustajamme, kunnes forssalainen, toinen vahva tahtonainen, Sirkka-Liisa Anttila hänet ohitti. Miina oli myös ministerinä Tannerin hallituksessa. Sosiaalidemokraatti Sillanpää syntyi vaatimattomiin oloihin ja joutui hakemaan leipänsä jo 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaassa muiden pumpulienkeleitten tapaan. Hän kuoli vuonna 1952, jolloin olot Suomessa olivat jo kokonaan toiset, joista muistamme mm. Helsingin olympialaiset. Ainoat oikeat ja samalla viimeiset uskottavat. Omissa mielikuvissani Sillanpään ja Sirkka-Liisa…

Aluevaalit vaiko uuden yhteiskuntamallin aamu? Aluevaalit maakuntavaaleina tai sotevaaleinamme lähestyvät. Tätä mallia on valmisteltu kohta pari vuosikymmentä tai oikeammin kauemminkin, kun mukaan otetaan kaikki se vaiva, jota olemme käyttäneet väliportaan hallinnon kehittelyyn. Suomessa tämä jäi kesken maan joutuessa Ruotsin itäisestä läänityksestä tsaarin ajan Venäjän osaksi. Sote mallina ei jätä meitä rauhaan lähivuosina ja saamme seurata, kuinka erilaisia ratkaisuja maakunnat ja samalla perinteiset kuntamme alkavat tuottaa ja hämmentää keskushallintoamme ja sen sektorisuhareitamme. Paikallishallinto ja sen muutoksesta…

Sukellus suomalaiseen kirjalliseen bulevardiin Kirjoitin hetki sitten kuinka suomalainen eduskuntaamme ammatikseen seuraava professori Turussa joutuu selittelemään Suomessa sellaista, joka on tavalliselle kansalaiselle, koulunsa käyneelle, itsestäänselvyys. Ilmiö on tuttu koko lyhyen historiamme ajalta ja aiheutti myös poikkeuksellisia ongelmia medioillemme Urho Kekkosen aikana ja jouduimme vaikenemaan. Se oli surullista aikaa. Tänään seuraamme Saksan vaaleja ja rinnan omaa elokapinaamme Mannerheimintiellä, kommentoimme niistä vapaasti ja jaamme mielipiteitämme sosiaalisen median alustoilla. Mediakratiasta on otettu askel kohti meritokratiaa. Koulutus, korkeakoulumme ja…

Avoin haava ja maabrändin pilaajat. Vuosi 2010 oli taitekohta rakentaa suomalaista maabrändiä, muuttaen se kohti uutta Cluster art and Art of Custers -aikaa. Samalla edessä oli hybridivaihe, jonka ohimenoa odotellen sekä kirjoille ja blogeille, esseille, kuvataiteellemme, jäi vuosikymmen aikaa muuttaa paradigmaisesti vaihtuvan maailmankuvamme mieleiseksemme. Kirjoitin tuolloin ja maalasin sekä veistin noudattaen niitä oppeja joita poikkitieteinen koulutukseni ja maailmalta hankitut välineet kokemuksineen olivat kartuttaneet.   Alku oli verkosto- ja klusterirakenteiden globaalia kokoamista digiajan tarjoamin menetelmin mutta…

Kiusaajien kova ydin ja narsistinen valta. Saksan vaalit toivat jatkoa Angela Merkelin pitkälle kaudelle hoitaa Euroopan johtavan valtion asemaa ”äidiksi” kutsutun vahvan Merkelin jälkeen. Hänen saappaitaan on mahdoton täyttää, jolloin jatkossa joudumme tyytymään johonkin vähäisempään saksalaiseen johtajaan. Ehdolla on demareitten Olaf Scholz joka muistuttaa Pohjolan vastaavan puolueen johtajiamme. Ruotsin Stefan Löfven on yhtä värikäs. Demareitten menestystä selittävät etenkin väestölliset, demografiset ilmiöt. Ikääntyneet ihmiset kaipaavat näitä 60- ja 70-luvun betonilähiöitään ja talouslinjaa, josta suomalaiset muistavat Kalevi…

Mielikuvapolitiikkaa ja valheita – poliittista valtaa Päivä, aurinkoinen ja lämmin, alkoi Forssan kirkon järjestämällä messulla kuluvan vuoden aikana 70-vuotta täyttäville ja päättyi auringonlaskua seuraten Kaukjärvellä. Oikein hyvää alkavaa viikkoa kohti Mikkelinpäivää. Kirjoitin edellisessä blogissani esseen politiikkaa erityisen hyvin tuntevan professori Markku Jokisipilän kirjasta, jossa esitellään etenkin perussuomalaiseen puolueeseen kohdistuvista valheistamme, medioissa ja syntyneistä harhoista, ikävällä tavalla myös ihmisiä leimaavista kirjoitteluistamme. Toki niitä jakavat muutkin kuin mediat ja ehkä hieman muistakin poliittisista liikkeistämme ja niiden aikeista…

Lue professori Markku Jokisipilän kirja perussuomalaisista. Miksi mediat ja akateemiset ihmiset valehtelevat perussuomalaisista? Puolue on poikkeuksellisen suomalainen ja pysyvä ilmiö, juuret kaukana historiassamme nekin. Puolue on kansallismielinen, siis patrioottinen britin sanomana ja pitäisi sitä hyvänä asiana. Olisi siitä ylpeä siinä missä japanilainen tai ranskalainen, kuka tahansa omista juuristaan. Sen äänestäjät ovat poikkeuksellisen kattava leikkaus suomalaisista. Ei sen dramaattisempaa. Puolue puuttui meitä ja on tullut jäädäkseen. Sen sijoittelu ikivanhaan poliittiseen nelikenttään on koominen ilmiö vuonna 2021.…