Häpeä

Potius mori quam foedari – Ennemmin kuolema kuin häpeä. 10.03.2024 Suomalainen puhuu häpeästä pääsääntöisesti myötähäpeän yhteydessä. Hän siis häpeää muita kuin itseään. Lisäksi häpeän tunne katoaa ajan myötä siinä missä muutkin tunteemme laimenevat tai muuttuvat vastakohdikseen. Oma häpeäni käynnistyi kolmevuotiaana nuoremman veljeni syntyessä ja muistan sen kuin eilisen päivän. Nuoremman veljeni ristiäistilaisuudessa kotonani Iisalmen maalaiskunnassa Hernejärven kylässä naapurimme olivat kokoontuneet kesällä 1954 seuraamaan nuoremman veljeni Karin kastetilaisuutta. Vanhempi veli muistaa tällaisen tapahtuman, kilpailijan syntymän vanhempien…
Read More

Klusteritaide ja taiteen klusterit

Otteita Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifestistani vuodelta 2005 09.03.2024 Klusteritaide on osa evolutionaarista tieteen teoriaa. Tämä koskee myös taiteen klusterirakenteita. Näin olen kirjoittanut klusteritaiteen manifestissani tammikuussa 2005. Se on samalla kohta numero yksi lukuista numeroitujen määritelmien joukosta. Sen voisi sivuuttaa myös kertomalla, kuinka taide ilmentää ihmisen esteettisiä tavoitteita. On luovan toiminnan tulos. Toisaalta se tyydyttää myös vastaanottajan esteettisiä odotuksia. Niinpä varhaisempi taide määriteltiinkin hyvin monella tavalla osana inhimillisen kulttuurin olemusta ja sen kulttuurisia erojamme mutta…
Read More

Naistenpäivän taustoista ja tavoitteista

Cras mulier erit (Cicero) – Huomenna hänestä tulee nainen 08.03.2024 Naistenpäivä on kansainvälinen juhlapäivä, jota vietetään 8. maaliskuuta joka vuosi. Päivän tarkoitus on juhlistaa naisten saavutuksia ja edistää naisten oikeuksia ja tasa-arvoa kaikkialla maailmassa. Naistenpäivä on myös tilaisuus muistaa naisten historiallista taistelua oikeuksiensa puolesta ja kiinnittää huomiota naisten kohtaamiin haasteisiin ja epäkohtiin eri yhteiskunnissa. Naistenpäivän on muutakin kuin imeliä sanoja – ”Blanda verba.” Naistenpäivän historia juontaa juurensa naisten kamppailuun työolosuhteiden ja oikeuksien puolesta. Ensimmäinen naistenpäivä…
Read More

Pimeän aineen valoisammalla puolella

Miksi suomalaisten lapsiluku on romahtanut? Paperi ei punastu – Charta non erubescit 06.03.2024 Tiesitkö, miten kiinalaiset siirtyivät jo aikoja jäniksen vuodesta lohikäärmeen vuoteen ja me hybridiyhteiskunnassa astelevat illuusioyhteiskuntaan. Ero kiinalaisten tavassa kertoa yhteiskunnallisista ja suurista, kansakuntaa koskettavista muutoksista saa aikaan siellä lukuisia astrologisia ihmeitä. Lapsiakin syntyy nyt aivan eri tavalla kuin edellisen tähtimerkin aikana.  Jäniksen vuosi ja siitä romaanin kirjoittanut kirjailijamme Arto Paasilinna myi kirjaansa ympäri Eurooppaa. Jäniksen vuonna ei syntynyt lapsia kuten lohikäärmeen vuonna.…
Read More

Poliittinen paradoksi ja kansa kahtia

Dikotomia ja Zenonin paradoksit Camera obscura – Canina eloquentia  Hämärä huone – Koiran puhetaito Tänään on muodikasta puhua dikotomiasta, kansan jakautumisesta kahtia. Oli vaalitkin mitkä tahansa, presidentinvaaleista alkaen, kansa tahtoo jakautua kahtia. Vaikka ehdokkaat olisivat kuin samasta puusta vuoltuja ja liki kaikesta yksimielisiä. Naisia ja miehiä on heitäkin edelleen liki sama määrä silloinkin, kun sukupuolivalikoima on laajentunut, 50,6 prosenttia synnyttäviä ja 49,4 prosenttia muuten vain synnytystä seuraavia kansalaisiamme. Loput ovat sitten koeputkiaikuisia eikä heitä lasketa…
Read More

Hybridiyhteiskunnasta kohti illuusioyhteiskuntaa

Mitä ihmeen illuusio? Sanoa nauraen totuus - "Ridentem dicere verum" (Horatius) 03.03. 2024 Illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe, joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusioksi kutsutaan myös taideteoksen, esityksen tai muun vastaavan synnyttämää todellisuusvaikutelmaa. Periaatteessa melkein mikä tahansa meille esitetty oman aikamme robotiikan tuote ja tekoälyn rakentama maailmankuva on illuusio. Se ei todellinen vaan matkii todellisuutta muuttaen vaikkapa sinun tuottaman työsi taideteoksena tai kirjallisena tuotteena keinotekoiseksi illuusioksi. Sinä itsekin havahtuisit sen todellisuudesta muistamatta, ettet…
Read More

Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan

Niinistö jättää seuraajalleen tilastollisesti tutkitun ja todella vaikeasti korruptoitavan, rehellisen maan ja kansan. Viisaita vain parran suhteen – ”Barbae tenus sapientes” 01.03. 2024 Tätä kirjoittaessani Suomessa eletään juhlavaa hetkeä presidentin vaihtuessa ja Aleksander Stubbin kauden alkaessa. Kuka muistaa monesko presidentti hän mahtaisi olla? Olen heistä jokaisesta kirjoittanut. Montako riviä, palstaa, sivua, ehkä peräti kirjojakin? Päivä on omistettu näille muodollisuuksille. Demokratia ja sen laitokset ovat näissä muodollisuuksissamme suomalaisen koruttomat. Eräs piirre on kuitenkin syytä nostaa pragmatismin…
Read More

Karkauspäivän viisautta

Caveat actor – Caveat venditor / Tekijä vastatkoon – Kulkija varokoon 29.02.2024 Kustaa Vilkunan mukaan karkauspäivä-sana perustuu mahdollisesti karata-sanan vanhaan merkitykseen "hypätä". Kun merkkitikkua puukalenterissa muulloin siirrettiin seuraavaan päivään, karkauspäivänä sitä vain hyppäytettiin sormilla paikallaan. Tosi fiksua mutta näin meillä on eletty ja eletään tänäänkin. Parempi uskoa näihin menneen ajan tietäjiin ja jatkaa omia latujaan unohtaen, kuinka karkauspäivällekin on löytynyt kansallisia tapoja vanheta ja vielä yhden unohdettavan päivän verran siitä lukua tehden.  Tällainen päivä on…
Read More

Kalevalan päivän pohdintoja

28.02.2024 Lainaa itseltäsi – syvältä sydämestä – A te mutuum sumes – Ab imo pectore Kalevalan päivä lähestyy ja moni pitää sitä suomalaisuuden päivänä samalla. Onhan Kalevala kansalliseepoksemme, jota luemme lakkaamatta päivittäin. Mutta ei, suomalaisuuden päivä tulee myöhemmin Snellmanin päivänä. Toki itsenäisyyspäivämmekin voisi olla jollain tapaa suomalaisuudenkin päivä. Jokainen päivä tulisi olla suomalaisille suomalaisuuden päivä muillekin kuin tehtävään valitulle presidentille, jota suomalaisista äänesti noin puolet. Ensimmäisellä kierroksella vain joka neljännes. Me elämme sittenkin hyvin eriarvoisessa…
Read More

Kuvataiteet ja poikkitieteinen kirjailijan sekä taiteilijoiden töiden tulkinta algoritmien avustamana.

Esimerkkinä kirja: Luostarinen Matti 2024: Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma.  Kaksi Vincent van Goghin työtä algoritmien valintana:”The Odysseus” sivu 30 ja sivu 151 ”Corporate Municipality” Clarum et venerabile nomen (Lukianos) – Maineikas ja kunnianarvoisa nimi. Oheinen teksti kertoo kirjailijan ja tutkijan työstä poikkitieteisesti yhdistän kirjallisen työnsä ja artikkelit osaksi tekoälyn ja algoritmien työskentelyä hakien näin kirjoilleen ja sen artikkeleille kuvitusta. Tällöin avoimena on koko kuvataidemaailma, siinä missä kirjaa kirjoitettaessa koko se sanojen ja kielten…
Read More