Matka kohti hybridiyhteiskunnan ydintä

Johdanto Hybridi biologisena ja teknisenä ilmiönä on meille tuttu mutta yhteiskunnallisen ilmiönä jo vähän mutkikkaampi. Olen kirjoittanut paljon aiheesta mm. kirjan nimeltä ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” vuodelta 2011 ja ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan” vuodelta 2020. Kun kyseessä on kokonaan uusi yhteiskuntamalli ja sen synty oman aikamme todella mutkikkaisiin rakenteisiin, jossa internet ja digiaika muuttivat paradigmaisesti myös poliittiset järjestelmämme, demokratian ja puoluelaitokset niiden mukana, taustalla häärii etenkin muuttuva media ja sosiaalisen median monet ilmiöt ja alustat. Paradigmainen muutos muuttaa…
Read More

Kun Suomi men rikki – eskapismista ja dystopiasta jaloilleen.

Kirjoitin eilen Suomi-kuvasta ja maan jakautumisesta kahtia. Tänään Saksan pitkäaikaisen johtajan puoliso miehenä ja professorina uskaltaa viimein avata suunsa ja kutsuu rokotuksia pakoilevia kreationisteiksi. Siis ihmisiksi, jotka ovat menneen maailman taikauskosta eläviä ja sieltä maailmankuvansa hankkineita. Näitä tieteellisen maailmankuva vastaisia ajattelijoita löytyy toki Suomestakin ja hyvä niin. On oltava myös sellaista ajattelua, jossa tiede hylätään olkoonkin että sen sähköisiä välineitä käytetään tämän propagandan levittämiseen ja jopa taitavasti sitä myös manipuloiden ja tehden taitavia teknologisia rikoksia…
Read More

Eskapismi – todellisuuden pakoilua medioissamme.

Media ja todellisuuspakoinen valta - eskapismi Venäjä lisää jännitettä, tavoite ei ole yhtä kuin strategia ja sushista tuli uusi lauantaimakkara, otsikoi Helsingin sanomat pääkirjoitussivunsa 22. marraskuuta 2021. Rokotusten kanssa ei pidä hosua, hiilinielujen merkitys ilmastotoimissa kasvaa ja insinöörinkin saa leikkiä, sama media otsikoi puolestaan kolme pääkirjoitustaan 20. marraskuuta 2021. Sunnuntain otsikot olivat taas pääkaupungin omia lukijoita palvelevia tyyliin: ”Helsinki kipuilee kasvunsa kanssa”. Päämedioiksi luettavan lehden tärkein sivu ja sen otsikot ovat kuvaus muustakin kuin tuon…
Read More

Loimijokilaaksosta valtakunnan arvomaisema

Loimijoki kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen sen lounaishämäläisenä savialueen sivujokena. Loimijoen koko valuma-alueen pinta-ala on 3 138 km². Joki virtaa Tammelan, Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten alueilla ennen yhtymistään Kokemäenjokeen. Nykyisen Loimaan alueella joki kulkee entisistä kunnista myös Alastaron, Vampulan ja Loimaan kunnan alueilla. Loimijoen sivujokien varsille jäävät pääosin nykyiset Punkalaitumen ja Humppilan kunnat ja entisistä kunnista Koijärvi, Metsämaa ja Mellilä. Jatkossa on vaikea sanoa, mitkä näistä kunnista tulevat jatkamaan itsenäisinä ja kuinka muuttuva aluehallintomme vaikuttaa Loimijokilaakson elämään.…
Read More

Kasvun ja uusiutumisen vuosikymmen 1970.

Kasvun ja uusiutumisen vuosikymmen 1970 Edellinenblogini ja esseeni käsitteli aihetta, jossa esittelin kirjoituksistani ja kirjoista poimitun luetuimman vuosisadan 1500-luvun. Tämä kirjoitus erillisenä artikkelina oli osa kirjaani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100. Olin koonnut siihen yhteen tekstejä aiemmista monografisista kirjoistani, joista kyseinen kirja oli järjestyksessä juuri sadas ja ajoittui kansakunnan juhlavuoteen. Kirjan johdannon ja esipuheen, englanninkielisen abstraktin jälkeen ensimmäiseksi sadasta esseestä oli kirjoitettu itselleni tärkeästi kirjallisesta henkilöstä, Paavo Haavikosta. En käy sitä sen enempää…
Read More

Aihe ei ratkaise vaan kirjoitustapa.

Aihe ei ratkaise vaan kirjoitustapa Olen kirjoittanut tuhansia esseitä, tieteellisiä artikkeleita, blogeja ja yli sata laajaa monografista kirjaa. Mikä meitä suomalaisissa näissä teksteissäni kiinnostaa? Entä ulkopuolella Suomen ja globaaleina mielenkiinnon kohteinamme. Kirjoituksen aihe ei ole ratkaiseva vaan tapa kirjoittaa ja etsiä sille oikeat lukijat. Sähköinen ympäristö ja uusi sosiaalinen media sekä globaali kulttuurimme jakaa kuitenkin lukijamme ja sen tunteminen samalla myös tekstin valinnan. Proosa ja lyriikka ovat kovin erilaista luettavaa mutta varmasti molempia luetaan. Yksittäisinä…
Read More

Luovien ympäristöjen piilaaksot

Luovien innovaatioympäristöjen piilaaksot Kun on vuosia ja vuosikymmeniä seurannut maantieteilijänä tai yhteiskuntatieteilijänä niitä globaaleja alueitamme, joilta omat lukijani löytyvät, kiusaus tulkita lukijoitaan on ymmärrettävä. Kirjailija ja toimittaja kirjoittaa nähtävästi tietyntyyppisille ihmisille, ja naistenlehtiin kirjoitat ehkä hieman eri tavalla kuin miestenlehtiin hyvin yhtenäiskulttuurisessa Suomessakin. Jos valtaosa kiinalaisista lukijoistani tulee Shanghaista ja sen rinnalla Henan maakunnasta, mikä näitä mahtaisi yhdistää toisiinsa? Tai jos Yhdysvaltain lukijat ovat Kalifornian San Josesta tai Newarkista, läheltä New Yorkia, mutta myös samaan…
Read More

Tervehdys Henan jälkeen Newarkiin.

Lämmin terveyhdys Newarkiin Kirjoittaessani kirjaa Suomen vuosisataisesta historiasta, sen kirjavista vaiheistamme ottaen mukaan myös vuosituhat Ruotsin kuninkaita ja Venäjän tsaareja, päädyin lopuksi esipuheen, johdannon ja abstraktin jälkeen ensimmäiseen lyhyeen lukuun, jonka omistin Paavo Haavikolle. Kirja oli minulle järjestyksessään sadas ja Haavikko ansaitsi niiden synnylle erityiskiitokseni. Synnyin samana vuonna 1951, jolloin hän, vihainen nuori mies, kirjoitti ensimmäisen paradoksisen esikoiskokoelmansa ”Tiet etäisyyksiin”. Täytin kolme vuotta kun ”Tuuliöinä” julkaistiin ja nelivuotiaana tavailinkin jo hänen kolmatta kirjaansa ”Synnyinmaasta”. Vasta…
Read More

Mihin ovat maantieteilijät kadonneet

Mihin ovat kadonneet maantieteilijämme? Aivan aluksi oikaisu. Kirjoitin isänpäivänä, kuinka Helsingin Sanomat on tehnyt upean jutun professori Timo Aron polemiikista, jossa oikaistiin yleisiä harhaluulojamme Suomesta ja sen maantieteestä. Yksi ratkaiseva syy on ikivanhassa rajoihin sidotussa regionalismissamme. Spatiaalinen ja regionaalinen eivät oikein istu kieleemme samaan aikaan tai erikseen käyttäen. Kirjoitus ei ollut toki Hesarissa vaan tietenkin koko aukeaman artikkelina Forssan Lehdessä (14.11. 2021). Olen pahoillani virheestä, jossa aluetieteitten asiantuntija herättelee päättäjiämme valtiotieteilijänä ja samalla maantieteilijänä juuri…
Read More

Varokaa pandemian aikaista kiusaamiskulttiamme

Varokaa pandemian aikaista kiusaamiskulttiamme Olen kirjoittanut eniten aiheesta kiusaaminen ja etenkin kulttuurina, sosiaalisena pääomana ja muistina, KULTTINAMME. Saksalainen media oli pilaillut naisministereillämme ja iskenyt etenkin pääministerin pukeutumiseen ja tehnyt hänestä saksalaiseen tapaan kiusaamiskultin kohteen. Kyse on kultista, fasismista toimintamallina, ei arvoista tai aatteista vaan TOIMINTATAVASTA, jota esiintyy niin idässä kuin lännessä, miehillä ja naisilla, oikealla ja vasemmalla. Kristus ristillä on tämän kultin luonnollisesti sen näkyvimmistä muodoista mihin ilmiö lopulta voi johtaa. Lokaa heittävä media on…
Read More