Isänpäivän juuriaan muistellen

Kirjoitin muistelmiani vuoden alussa ja kooten samalla liki 5000 löytämääni artikkelia tai esseetä sekä toistasataa kirjaa, jotka olin aiemmin kirjoittanut muitten kiusaksi. Ne kaikki on julkaistu ja joukossa on myös opinnäytteitä, graduja, lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja. Valtaosa kuitenkin medioihimme siirtyneitä ja nykyisin sähköisinä blogeina. Tein opinnäytetyöni pääsääntöisesti osana sellaista ohjelmaa, joka oli yliopistolta tilattu ja siten samalla tutkijan duunia avustaen samalla työn tilaajaa. Apurahan sijaan sain pientä palkkaa. Viimeisintä vaihetta, eläkeikään ehtimistä, ei kuitenkaan ole juurikaan…
Read More

Hybridiyhteiskunnan moraali

Hybridiyhteiskunnan moraali – mitä se voisi olla? Hybridiyhteiskunta tuli kieleemme poliittisena käsitteenä kirjoittaessani kirjan hybridiyhteiskunnan kouristelusta. Elimme silloin vuosituhannen vaihtumista ja nykyiset ministerimme olivat peruskouluikäisiä. Tänään käsite on jo löytänyt kielemme ja EU:n kautta meille syntyi myös laitosympäristö, jossa ilmiötä tuli tarkkailla ja jäsentää osana hybridivaikuttamiseen liittyvien ilmiöittemme kanssa. Näistä nyt eniten puhututtaa Valko Venäjä ja pakolaiset Puolan rajalla. Pohdimme, voisiko tällainen ilmiö olla mahdollinen myös Suomessa ja miten siihen tulisi varautua ajoissa. Samalla mainitaan…
Read More

Aluevaalit lähestyvät – poliittinen kulttuurimme murroksessa

. Uudet alue- tai maakuntavaalit ovat lähestymässä ja useimmat meistä ovat ensimmäistä kertaa niihin osallistumassa. Jos joukossa on alan ammattilaisia ja aluevaalit moneen kertaan käyneitä, kehotan heitä varomaan enemmän sitä mitä aikovat sanoa kuin sitä mitä ajattelevat. Aluevaalit ovat ensimmäiset kaikille meistä, jolloin emme voi olla oikein varmoja mitä tulee tapahtumaan ja miksi tulevaisuudessa. Tällöin on syytä panostaa enemmänkin kuvitteelliseen kuin meille uskottuihin totuuksiin. Äänestäjän mielestä kun ajatukset ovat ainakin hänelle selviä, ainoastaan uskomukset sameita…
Read More

Mitä tulomme kertovat meistä ihmisinä?

Elämme sitä aikaa, jolloin mediat kertovat varallisuudestamme ja verotettavista tuloista. Tulot eivät jakaudu tehdyn työmäärän mukaan vaan logiikalla, jossa mukana on pääomaa ja sen sijoittamista sekä sellaista varallisuutta, josta syntyy myös tyypillinen media-ajan ruokkima suomalainen kateus. Muutto aikanaan 1990-luvun alussa Forssaan toi mukanaan maailman, jonka olin jo aiemmin unohtanut. Forssalaiset olivat ylpeitä omasta paikastaan poliittisella kartalla ja etenkin perustettaessa työväenliikkeen ohjelmaa Forssan kokouksessa. Forssassa vierailivat myös ensimmäiset vihreät Koijärvellä mediajulkisuutta hankkien. Valinta oli poliittinen valinta…
Read More

Menestys on tulos mistä – intohimosta.

Menestys ja elämä ovat intohimon tuotetta – ei tarpeen Olen lukenut Teuvon päivän media-annokseni netistä ja printtimediana. Brittitutkija ei siedä Afganistanissa lännen ylemmyyttä on vanhaa asiaa, Kirsi Kunnaksen kuolema on surullista myös hänen pojilleen. Hän jos kuka vaikutti lapsuuteni ajan maailmankuvaan lausuessani runoja, jotka olivat hiven uutta perinteisiin verrattuna. Loikka seuraavalla portaalle tapahtui kuitenkin 1960-luvun Suomessa ja Iisalmessa sen omien elokuvan tekijöiden, näyttelijöiden ja lukion kavereitteni kautta. Sotaleffat Koljonvirralta alkaen hoiti iisalmelainen ohjaaja ja niistä…
Read More

Valta sanojen vankina

Tuli on hyvä renki mutta huono isäntä. Sama pätee mediaankin. Elämme aikaa, jolloin törmäämme kaikessa epäonnisiin kokeiluihin ja niiden taustalla mellastavaan mediaamme. Se ei tyydy vain ohjailemaan omaa valtaansa vaan manipuloi myös yhteiskunnan muita vallankäyttäjiä itselleen mieluisaan suuntaan. Siinä sosiaalinen media on vain sen taustakuorona ja hälyäänenä. Suomen Kuvalehti kuvaa tämän kannessaan (22.10.2021) otsikolla ”Kun tuli on irti”. Samalla se otsikoi Syyrian hylkyvaltioksi Lähi-Idän vakauden lukkona. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kertoo kuinka englanti kielenämme jyllää,…
Read More

Hauen laulu – opportunistin valinta.

Hauen laulu – opportunistin valinta. Hauki on mainittu parinkin kirjani kansilehden kuvauksessa. Toinen kirjoista on muistelmakirjani jonka kansilehdessä lainaan Aaro Hellaakosken ”Hauen laulua” täyttäessäni 70-vuotta. Lausuin sen lapsena useita kertoja, ehkä satoja, aikuisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Hellaakoski on Oulun koulun kasvatteja kuten osittain itsekin pari vuosikymmentä Oulun yliopistossa opiskellen ja toimien tutkijana ja opettajana, biotieteissä mutta etenkin maantieteessä. Sekä luonnon- että kulttuurimaantieteessä graduni tehden ja myöhemmin myös väitellenkin. Mukaan tuli myös suunnittelumaantiede ja samalla täydentäen opintojani…
Read More

Omakuva, puolue- ja kuntakuva, Suomi kuva.

Vuosituhannen alku ja sen ensimmäinen vuosikymmen toi mukanaan milleniaalit ja sukupolven, jonka mielikuvat edellisen vuosituhannen ihmisistä tulee poikkeamaan jatkossa enemmän kuin arvaammekaan. Seuraavan vuosikymmenen alkua edelsi kirjani ”Vuoden 2013 enteet ja utopiat, dystopiat”, taantuman kylmään sotaan. Vuosi 2011 oli toki ennustettu jo 1970-luvulla kirjassani ”Arctic Babylon 2011”. Ei mennyt pahastikkaan vikaan, niin näkyviä olivat maailmankuvat lähitulevaisuudessa muuttavat digiajan enteet ja ilmastomuutoksen globaalit koettelemukset pandemioineen. Sen toinen osa ”Arctic Babylon 2015” oli jo jatkoa sille, mitä…
Read More

Narsistinen valta ja pandemia

Narsismi ja valta on aiheena aina kiinnostava. Kirjoitin aiheesta sivuilleni mm. vuonna 2006 ja paalutin sen sivuilleni pandemian käynnistyessä 2020. Jotain merkittävää on nyt kuitenkin tapahtunut sellaista, jota nuo aiemmin kirjoittamani eivät voineet vielä sisältää. Ei myöskään Helsingin Sanomat vuodelta 2006. Mistä sitten on kyse ja millainen ilmiö meiltä on jäänyt huomaamatta? Matti Kalliokoski havaitsee Suomen Kuvalehden pääkirjoittajana (5.11.2021) kuinka ylihuomiseen on pitkä matka sekä enemmistöhallitukset ovat murentua sisäisesti kesken matkan. Näin kävi myös kirjoittaessani…
Read More

Kustaa Aadolfin suuruudesta omaan pienuuteemme.

. Pyhäinpäivä on samalla sananvapauden päivä Kustaa Aadolfin sankaruutta ihaillen. Kustaa Aadolf muistetaan suurena leijonana ja Suomessa etenkin Sakari Topelius piti huolen hänen suuruutensa aikojen kuvaajana. Suurten uudistusten ja sankaritekojen taustalla oli tuon ajan monella tapaa onnettomat rakenteelliset ongelmat Euroopassa. Tänään poliittisten päättäjien on todella vaikea löytää sellaista uudistettavaa, joka ei kaadu liian kaukaiselta tuntuvaan tulevaisuuteen. Enemmistöhallitukset pyrkivät murenemaan sisäisesti kesken matkan. Halu perustella suuria kokonaisuuksia heikkenee, kun pisteet kerätään olemattomilla yksityiskohdilla.  Ylihuomiseenkin on jo…
Read More