Kuukausi: tammikuu 2023

Koko personallisuutesi pelissä Ab alio exspectes, alteri quod feceris – Odota samaa itsellesi, mitä teet toiselle Täyttäessäni 50 vuotta Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti minusta artikkelin otsikolla ”Kuuden professuurin mies.” Tuosta tapahtumasta on jo yli kaksi vuosikymmentä. Puolustauduin kertomalla, kuinka elämää on vielä edessäkin, enkä pidä itseäni vielä loppuun poltettuna - professuurien määrällä ja julkaisuilla sitä mitaten. Monella tuotteliaimmat vuodet ovat vasta eläkepäivien yhteydessä syntyviä. Tutkijan kapeutuva maailma saa ikään kuin siivet siitä poikkitieteisestä ihmeestä, jota…

Bioenergia vaalien teemana Per aspera ad astra - Vaikeuksien kautta tähtiin Eilen käsiteltiin jo kielellisiä vaalien teemoja, joista satiiri ja sarkasmi päällimmäisenä. Politiikan kieli on koventunut ja muistuttaa Olof Palmen aikaista Ruotsia riidanhaastajana. Suomessa näitä demareita oli useampiakin ja tunnetuin luonnollisesti Paavo Lipponen. Toki Aho ja Viinanenkin osaivat politiikan kielen valtiontalouden tasapainottamisen. Virkamiehistä tehtävää hoitivat mm. Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Kun näitä aikoja muistelee ja kiittelee, mieleen tulevat kaikki tuon ajan kommellukset. Näin Virtasen…

Satiiri ja sarkasmi vaalien välineinä O tempora! O mores! - Oi aikoja! Oi tapoja! Suomalaisten on sanottu ymmärtävän satiiria mutta heikommin sarkasmia. Vaalien välineinä molempia käytetään ja usein etenkin kirjailijan työ tahtoo muuttua matkan varrella satiiriksi. ”Difficile est satiram non scribe” – ”On vaikea olla kirjoittamatta satiiria.” Wkipediaa lainaten: ”Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia. Satiirista teosta läpäisee kriittinen, pilkallinen tai aggressiivinen…

Pulvis et umbra sumus – Olemme tomua ja varjoa Mistä me muistamme kolmannen vuosituhannen toisen vuosikymmenen? Digitaalinen vallankumous jatkui ja kalliit statussymbolit älypuhelimina tulivat kaikkien käyttöön. Ilmiö oli Euroopassa ja Suomessa eläen globaalina koettu. Sitä se ei toki ollut. Väkilukumme kasvoi, etenkin Afrikassa kohti kahdeksatta miljardiaan. Tänään se on jo ohitettu. Teksti on kirjani ”Menetetty vuosikymmen” muutaman lauseen esitteestä. Tuo vuosikymmen oli mahdollista tiivistää muutamaan sanaan. Tai otsikon latinankieliseen sananlaskuun. Olemme todellakin vain tomua ja…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa V Kun seurasi pääministeri Sannan Marinin ja Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon keskinäistä riitelyä, jollaiseksi Marin tuon tilaisuuden johdatteli oudoilla sanavalinnoillaan, tulevat kevään vaalit on avattu tyyliin: ”Me olemme kaukana toisistamme”. Latinankielistä otsikon sananlaskua käyttäen, menneen ajan viisaus kertoo, mistä oli kysymys. Kun siihen ei ole mitään lisättävää, kaikki muu on turhaa. Kun ihminen on väsynyt, hän toimii kuten pääministerimme. ”A losso rixa quaeritur.” Eli väsynyt hakee riitaa. Miten…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa IV Samaan aikaan kun aurinko paistaa kaikille, jokainen on kuitenkin oman onnensa seppä (Faber est suae quisque fortunae). Samaan aikaan meitä myös valvotaan, mutta kuka valvoo itse valvojia? (Quis custodiet ipsos custodes?). Isäni ei oikein luottanut viisauksiin, etenkään kansan niitä vaaliessa, ellei niissä ollut jotain uskottavaa ja ehdotonta totuutta. Niinpä hän olisi hyväksynyt väitteen; ainoa mikä estää hiuksia putoamasta on lattia. Tai; Aika on suuri opettaja, mutta valitettavasti…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa III Vaaleihin valmistuvan on syytä muistaa kuinka professori Erkki ”Susi” Pulliainen ehti pitää parin kauden aikana eduskunnassamme enemmän puheita kuin kukaan toinen ikinä, lukuun ottamatta Veikko Vennamoa. Veikko jouduttiin joskus kantamaankin puhujapöntöstä. Miksi mediamme leimasivat Pulliaisen ”sudeksi” ja Vennamon ”häiriköksi”. Kuuluuko se suomalaiseen tapaan myös leimata kansakuntia? Jos näin on, silloin poliitikon on syytä käyttää tätä tapaamme stereotyyppien rakentelussa hyväkseen, ja kertoa, kuinka vihollispuolue on äänestäjineen hirviö, eikä…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa II Vuosituhantinen viisaus ja sen tänäänkin elävät latinankieliset sananlaskut ovat läntistä perintöämme. Kun ne ovat säilyneet vuosituhannet, niihin on syytä asennoitua myös omissa vaaleissamme vakavasti. Ne eivät ole lyhyen hetken päiväperhosia tai vaalilupauksiamme. Toinen osa tästä aiheesta jatkaa siihen mihin ensimmäisessä jäin runsas vuorokausi sitten 11.01.2023 artikkelissani ”Amat victoria curam - Vaivaa vaatii voitto. Osa I. Kymmenen latinankielistä sananlaskua vaaleihin valmistautuville.” Vaalit Suomessa ja ehdokkuus sekä eduskunnan jäsenyys…

Kymmenen latinankielistä sananlaskua vaaleihin valmistautuville 11.01.2023 Menneen maailman viisaudet on syytä ottaa käyttöön silloin, kun oman aikamme tuottaa koko ajan vähemmän kestävää. Vaalit lähestyvät ja gallupit kertovat tuloksesta ennen kolmen kuukauden huhtikuista vaali-iltaa. Yhdestä asiasta olemme kuitenkin yksimielisiä. Voitto näissä vaaleissa ei tule ilman vaivaa, Amat victoria curam. Vaalien teemoista me jo tiedämme suurimmat ja perinteisemmät, jolloin niistä puhuminen on ammattinsa osaaville politiikan taitajille helppoa. Sen sijaan emme tiedä vielä millaisessa ympäristössä kevään vaalit lopulta…

09.01.2023 Miten kaukana olemme oikeasta tekoälystä, kysyy professori Matti Pietikäinen mielipidesivulla Helsingin Sanomissa (6.1.2023). Yhtä hyvin voisimme kysyä, mitä on oikea ja väärä äly, sekä onko siinä ehkä vaikkapa kulttuurisia erojakin? Mensan tapa mitata älyämme on vuosien varrella muuttunut ja älykkyytemme myös samalla lisääntynyt. Ihmisen aivot ja niiden tehtävät liitetään älyyn, olkoonkin että tällä tuskin tarkoitetaan niitä tehtäviä, jotka säätelevät ylipäätään elimistömme toimia ja aivojen osuutta näissä toiminnoissamme. Aivomme eivät ole teholaskentaan tarkoitettuja, jolloin ihmisen…